Kuinka nopeudensäätö on toteutettu pintakaasulla ajellessa? Meneekö ylimääräinen energia hukkaan johonkin, esim. lämmityslaitteen vastukselle?
Sähköauton kaasupoljin
akke.laattori
12462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pintakaasut nousee päähän. Laskekaa kaasun tarve ja kulutus.
"Ylimääräinen energiasi" on ja pysyy akussa. Auton valmistajien ja useimpien käyttäjien kannalta kyseessä ei ole mikään ylimääräinen energia, vaan se on sinun virhekäsityksesi.
Kysyjä taisi tarkoittaa, miten tehonsäätö on toteutettu. Jos energiahukasta ei tarvitsisi välittää, niin voisi kuvitella, että tehoa voisi rajoittaa säädettävällä etuvastuksella virtaa pienentämällä. Sähköautossa sellainen ratkaisu olisi kuitenkin järjetön.
Tietääkö kukaan, miten tehon säätö tapahtuu?
Juuri tätä säätöongelmaa minä tarkoitin. Sähköautoissa on tasajänniteakut, joten niistä saatavaa tehoa ei voi säätää tyristorilla, kuten esimerkiksi kotona olevien kattovalaisimien himmentimissä on tehonsäätö toteutettu.
Tasajännitepiirissä etuvastuksen avulla säätö on aika kehno, mutta näin talvella toisaalta ihan käyttökelpoinen. Sen vuoksi oletan sen olevan toteutettu siten. Ja voihan ylimääräisen energian kesälläkin hävittää vastuksen kautta jäähdytysnesteeseen, mihin hukkaenergia polttomoottoreissakin yleensä siirretään. Säädettävä PTC-vastus olisi kuitenkin luultavasti optimaalisin ja yksinkertaisin.
Itseasiassa tyristori toimi akkukytkennöissä ihan hyvin.
Johtavan tilan katkaisu ei ole iso ongelma, sillä se onnistuu lyhytaikaisella pulssilla siten, että tyristorin yli kulkeva virta estyy sen aikana. Yleensä tuo pulssi tehdään riittävän kokoisella kondensaattorilla, joka nappaa täyttyäkseen kaiken käytettävissä olevan virran. Kun kondensaattori on täyttynyt, niin puolestaan tuo pulssin tuottava tyristori siityy johtamattomaan tilaan.
Kai tuo oli ymmärrettävissä?
Systeemiä on käytetty yleisesti mm. kameroiden salamalaitteissa.
No ei sinusta ainakaan opettajaksi ole.
Joillakin voi olla vaikeuksia ymmärtää annettujen linkkien sisältöä.
Lisäksi linkkihän ei kerro tehonsäädöstä juuri mitään.
Annetussa lähteessä olevia linkkejähän ei tietenkään koskaan kannata tarkistaa:
http://www.sahkoautot.fi/wiki:kontrolleri
Voisinhan minä laittaa jollekin ohjeeksi lukea tietosanakirjaa, mutta eipä se kuitenkaan löytäisi sieltä oikeaa kohtaa.
Linkityksissä on pakko linkittää suoraan asiaan tai mieluummin otettava vastaukseen lainaus linkkisivulta. Eivät ne muuten tiedä mitä kohtaa lukea.
Ylimääräinen tietokin sotkee kysyjää, sillä tuosta jälkimmäisestäkin linkistä kysyjän pitäisi ymmärtää runsaasti termejä ja sähkötekniikkaa.
Mikä ihmeen pintakaasu? Sellaista ei ole olemassa edes polttomoottoriautossa. Se on vain termi, jonka olet isoilta pojilta kuullut.
Ajattele asia näin:
Sinulla on akku ja siihen katkaissijan kautta kytketty tuulettajan moottori.
Kun kytket virran katkaisijasta, niin moottori pyörii täysillä.
Jos kuitenkin haluat säätää tehoa, niin voit muutta sitä katkaisijan avulla kytkemällä virtaa nopeasti päälle ja pois. Siis karkeasti ottaen puolitehon saa kun katkaisija on puolet ajasta päällä.
Katkaisijalla se ei kuitekaan onnistuisi käytännössä ainakaan näppärästi, joten tätä varten on tehty elektronisia pätkimiä, joita kutsutaan hakkureiksi.
Hakkureilla voi tuottaa haluttuja jännitteitä tai taajuuksia(käyriä ja niiden avulla toimivat mm. taajuusmuuttimet, joilla tuotetaan halutun taajuista kolmivaihevirtaa.
Siis esim. sen tavallisen kolmivaiheisen vesipumpun moottorin saa taajuusmuuttimen avulla pyörimään osakierroksilla ja jopa ylikierroksilla.
Sähköä ei juuri kulu hukkaan, sillä elektroniset pätkimet kuumenevat toimiessaan vain vähän ja muistuttavat tuossa sitä mekaanista katkaisijaa.
Tämä kuulostaa kyllä ihan järkevältä idealta. Ajetaanhan pisaralla pisimmälle kilpailussakin siten, että polttomoottorilla kiihdytetään välillä ja sitten se sammutetaan ja rullataan. Sama saadaan ilmeisesti tehtyä sähkötekniikassa lyhyemmissä sykleissä, jolloin kyytikin on tasaisempaa, kun sitä hyvää hyötysuhdetta tavoitellaan.
Tuli vielä tuosta tyristorista mieleen, että sillä muistaakseni saadaan katkaistua vaihtovirran siniaalto halutusta kohtaa (esim. himmentimessä). Onhan 12V tasajänniteauton polttomoottorissakin tietysti sytytyspuolella aika paljon akkujännitettä korkeampia jännitteitä.
Ensiö- ja toisiopuolan muistan ja sen, että katkoja pätki jotain, joka aiheutti jännitteen sytytystulpalle. Jossain vaiheessa tuli kärjetön sytytys. Liittyiskö tyristori siihen?
Mopossahan se jännite taisi tulla suoraan riittävän korkeana magneetolta vaihtojännitteenä, kun mopoissa ei entisaikaan akkuja ollut. Katkojan kärki oli mopossakin, mutta ilmeisesti lähinnä sen sytytyksen ajoituksen vuoksi? Kaksitahtisia tietysti nämä mopot.