Nyt kun sähkönkulutus on ennätyksessään, niin sopii pohtia mitä kantaverkossa tapahtuu, jos tuotannosta putoaa yhtäkkiä iso osuus pois, esim. 10%, kun vaikkapa rasvanäppi kaivurikuski katkaisisi Venäjän linkin, tai se jostain poliittisesta syystä jäähtyisi.
Tuontisähkö on ilmeisesti vielä "säätövoimaa", joka on ilmeisesti kultaakin kalliimpaa kulutushuippuja ajatellen. Suunnilleen samanlainen häiriö tulisi, jos molemmat Olkiluodon yksiköt putoaisivat pois. Mutta se on perusvoimaa, vaan onko lopputulos sama?
Varavoimalaitoksia on olemassa, mutta saadaanko ne kovalla pakkasella käyttöön riittävän nopeasti? Kuinka pitkään kantaverkko kestää suurta tuotantovajetta?
Sähkönkäyttäjät lienee priorisoitu jotenkin. Vai meneekö tilanne lopulta "huutokaupaksi", eli kuka maksaa sähköstä eniten, niin saa sen mitä on enää tarjolla?
Tavalliselle kuluttajalle sähköpula näkyy ilmeisesti jännitteen alenemisena?
Onko Suomessa ollut milloinkaan isoa häiriötä? Ei ilmeisesti ainakaan muutamaan kymmeneen vuoteen oman muistini mukaan.
Tuontisähkö on ilmeisesti vielä "säätövoimaa", joka on ilmeisesti kultaakin kalliimpaa kulutushuippuja ajatellen. Suunnilleen samanlainen häiriö tulisi, jos molemmat Olkiluodon yksiköt putoaisivat pois. Mutta se on perusvoimaa, vaan onko lopputulos sama?
Varavoimalaitoksia on olemassa, mutta saadaanko ne kovalla pakkasella käyttöön riittävän nopeasti? Kuinka pitkään kantaverkko kestää suurta tuotantovajetta?
Sähkönkäyttäjät lienee priorisoitu jotenkin. Vai meneekö tilanne lopulta "huutokaupaksi", eli kuka maksaa sähköstä eniten, niin saa sen mitä on enää tarjolla?
Tavalliselle kuluttajalle sähköpula näkyy ilmeisesti jännitteen alenemisena?
Onko Suomessa ollut milloinkaan isoa häiriötä? Ei ilmeisesti ainakaan muutamaan kymmeneen vuoteen oman muistini mukaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joitakin sähkölämmityksiä voidaan samuttaa sähkölaitoksen suunnasta silloin kun tarvetta ilmenee. Siis jos käyttäjä on sellaisen sopimuksen tehnyt ja sehän on hyödyllinen juttu silloin kun tarve ei ole täysin välttämätön.
Aikalailla taitaa olla alasajettu nuo systeemit jo vuosia sitten -suuressa typeryydessä.
Kauppalehden sivuille olikin tullut asiasta jo artikkeli samoihin aikoihin, kun aloin tätä funtsimaan. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkorajoituksista-on-suunnitelmat---aluksi-sahko-katkeaa-pariksi-tunniksi/eaAf6zWN
Mahtaako tuon sähkölämmityksen katkaisudiilin tehneillä olla vastaavasti hieman halvempi sähkö? Jos nimittäin vain pelkän säästyneen sähkön verran voittaa, niin sopimus tuntuu vähän hölmöltä.
Fingridillä on teollisuuden kanssa sopimuksia sähkön katkaisemisesta tehopulatilanteissa ja niihin turvauduttaisiin ensin, samoin kuin kaasuturbiineihin. Ei tuolla asuntojen lämmityssähkön katkaisulla paljonkaan säästy sähköä sillä katkon jälkeen sähköä kuluu vastaavasti enemmän. Mutta sillä voidaan tasoittaa kulutushuippuja. Päivän aikana kulutuksen vaihtelu on muutama sata MW ja yökulutus on jopa 2000 MW pienempi kuin päivällä.
Tavalliselle kuluttajalle sähköpula näkyy jännitteen alenemisena nollaan. Tai ei oikeastaan näy, kun kerran tulee pimeää.
Ei sitä jännitettä tai taajuutta päästetä nykyaikaisessa verkossa alenemaan. Ennemmin aletaan leikkata kulutusta.
Onhan se selvää, että jos sähkönkulutus ylittää sähkötuotannon (saatavuuden) niin ongelmia tulee.
Sähköverkko ylikuormituksessa alkaa pettämään, mm. jakeluverkossa kytkimiä alkaa laueta ja muuntajat lämpenee liikaa jne. Tämä on aika sama juttu kuin kotitaloudessa palaa sulake ylikuorman vuoksi.
Itse olen olen ollut voimalaitostyössä ja tiedän vallan hyvin mitä tapahtuu verkossa erilaisina kuormitushetkinä. Nämähän vaihtelee varsin paljon, puhutaan tunti-, viikko-, kuukausi- ja vuosikuormasta.
Jotkut voimalaitokset ajaa pohjakuormaa vakioteholla ja jotkut ajavat huippukuormia verkon kuormitusvaihteluiden mukaan (säätövoimaa).
Ongelma on siinä, että suuren kuorman aikana ei ehkä saadakaan tarpeeksi sitä huippukuormaa (säätövoimaa) mistään.
Osaksi tämä johtuu erilaisten voimalaitosten NOPEUDESTA vastata kuormanvaihteluihin. Kaasuturbiinilaitokset ja vesivoimalaitokset ovat varsin nopeita tässä, höyryvoimalaitokset ovat hitaampia koska näissä turvallisuus määrää suurimmat sallitut tehomuutokset tunnissa. Kattilan ja turbiinin käytössä on omat rajansa paineen ja lämpötilan muutoksille.
Ja kun alueellinen sähköjakeluverkko on romahtanut sen "ylössaaminen" ei ole ongelmatonta koska sähkölaitoksilla on omat laitossuojauksensa, nämä eivät kestä sitä, että "kaikki kuluttajat saavansa heti yhdellä kertaa kaiken sähkökuorman päälle". Sähkönjakeluverko on ajettava "ylös" vaiheittain eli joidenkin kuluttajien sähkönsaantia on rajoitettava sähkölaitoksen OMIEN laitossuojien mukaan.
Sähköverkossa on omat suojauksensa ylikuormituksia ja hetkellisiä virtapiikkejä ja jänniteheilahteluja vastaan vastaan. 3-vaiheverkko ei siedä pitkään VINOKUORMAA jossa jokin vaihe on ylikuormassa muihin nähden.
Tekniset laitossuojaukset määrittelevät pitkälti sen ajan missä ajassa sähköverkko on taas normaalissa kuormitustilassa.
Meillä höyryvoimalaitoksessa on selvät tehomuutosrajansa kattilalle ja turbiinille. Ei näitä arvoja voida ohittaa. Näin on myös pohjakuormaa ajavissa ydinvoimaloissa, niissä määrää turvallisuuden reaktorin ja turbiinin sallitut tehomuutosrajat eli megawattia / tunnissa. Sähkötuotantokyky seuraa näitä muutosrajoja joten kulutusverkkokin joutuu seuraamaan näitä sallittuja muutosrajojen ehtoja. Tarkoitus on tuottaa sähköä turvallisesti kaikissa kuormitustilanteissa.
Voimalaitoksia ei pidä pakon edessäkään ylikuormittaa.
Jos sähköä ei tule niin ei siinä voi muuta kuin jäädä odottamaan sähkön paluuta.
Älkää odottako saatavan kaikkea sähköä aivan HETI. Kyllä me voimalaitosväki teemme oman osamme. Sallikaa meillekin turvallinen työ, ei ole tarkoitus, että hajotamme omat laitteemme ylikuormalla ohittaen omat laitossuojat.
Käytössä vaurioitunut voimalaitos ei ainakaan tuota sähköä.
Kiitos asiantuntevasta kommentista.
Kiitos! Olipa helppolukuinen kirjoitus. Jos tästä nyt ei tyhmä pää viisastunut, niin ainakin tietoa tuli lisää.
Yksi kysymys heräsi koskien tuota "vinokuormaa". Esimerkiksi kotitalouksissa eri vaiheiden kuormitus jakautuu hyvinkin epätasaisesti, ja ainakin ennen taisi olla yhden vaiheen liittymiäkin. Voidaanko vaiheiden välistä kuormaa siirtää tai jakaa jollain tavalla missään mittakaavassa?
Loistehon hallinta on ymmärääkseni sähköverkossa aika isokin ongelma, mutta aiheuttaako se vielä lisävaivaa kapasiteetin lähennellessä loppuaan? Ylösajovaiheessa siitä nyt on ainakin riesaa, kun induktiivista ja kapasitiivista kuormaa kytkeytyy verkkoon miten mitenkin. Se varmaankin aiheuttaa jollain tavalla myös palautumisvaiheen sähkökatkoksia?
"Voidaanko vaiheiden välistä kuormaa siirtää tai jakaa jollain tavalla missään mittakaavassa?"
Vinokuormaa vältetään siten, että 1-vaiheiset kotitalousliittymät ja laitteet kytketään eri vaiheille suurinpiirtein mahdollisimman tasaisesti. Näin ne 3-vaihetta kuormittuu tasaisesti. Näin siis karkeasti kuvattuna.
Toinen rajoitus on se, että 1-vaiheliittymään EI SALLITA kytkettäväksi aivan miten suuritehoisia laitteita tahansa. Pääsulake koon rajoitus liittymässä. Tavallisimmin 1x25 A tai 1x35 A sulake.
Kaikki suurta tehoa vaativat liittymät toimitetaan aina 3-vaiheisena. Usein aloitetaan 3x35 A ja tästä ylöspäin.
Rautateiden 1-vaiheisessa 25 kV järjestelmässä on omat tapansa kuorman tasaukseen. En tunne tarkalleen rautateiden sähköjakelujärjestelmää.
Sähkölämmitys ei ole hyvä ratkaisu poikkeusoloihin. Ne ilmalämmityslämpöpumpuktin tarvitsevat sähköä toimiakseen. Minulla on kunnon puuliiteri täynnä klapeja joilla selviä varsin hyvin pitemmän talvenkin yli.
Ja jos sähköä ei ole niin talous- ja saunavesi saadaan tarvittaesssa vanhalla ämpäritekniikalla eli vesi nousee kyllä kaivosta näinkin 2000-luvulla.
Näinhän se vesi nousi kaivosta 1940-50 luvullakin.
Vanhoilla konsteilla pärjää 2000-luvun poikkeusoloissakin. Tämä nyt vaan harmittaa näitä kaikenlaisia laskuttajia. (Ps. talvella ei tarvitse edes pakastinta, koska ulkona on riittävästi pakkasta eikä tästä tarvitse edes maksaa mitään)