Tilanne on elintarvikealalla sellainen, että uusia tuotteita tulee jatkuvasti, ja vanhat tuotteet usein läpikäyvät huomattavia muutoksia tuotantotaloudellisista ja muista syistä. Kuitenkin halutaan myydä tuotteita tunnettujen nimien alla. Tämä johtaa kuluttajia vahvasti harhaan.
Näin esim. cheddarjuusto voi nykyään sisältää koloja ja olla ilman cheddarointimenetelmää valmistettu (Oltermanni-cheddar). Tai tilsit- ja havartijuustot ovat enimmäkseen muovikelmussa kypsytettyjä, jolloin niistä puuttuvat tyypillinen(?) pinnan kittibakteerikerros ja täten eivät enää ole pinnalta kypsytettyjä vaan ainoastaan sisältä kypsytettyjä juustoja. Maku poikkeaa oleellisesti alkuperäisestä juustosta. Ei aita että valmistaja lisää nimeen snana "Heritage" ja viittaa juuston historiaan. Sama koskee Port-Salut-juusto, jonka kuori usein on keinotekoisesti värjätty jotta juustot näyttäisivät aidolta.
Ja tänä päivänä myydään myös emmentaljuustona juustoa, joka ei edes täytä juustolaadulle Codex Alimentariusksessa estietttyjä kemiallaisia vaatimuksia, Ja kypsytysaika on 6- 8 viikkoa, jolloin makua tuskin voi erottaa edamjuustosta.
Käykää kaupoissa ja katselkaa ympärillenne niin näette, että esim. tilsitjuuston nimellä myydään miltei vain mietoa, hapahkoa murukolosta juustoa, jonka maku on samanlainen kuin suomalaisen kermajuuston! Ja katsokaa miten Wikipediassa ja juustokirjoissa tilsitjuustoa kuvataan!
Havarti on alun perin tanskalainen Tilsit-juuston kopio. Tavallinen Havarti on täysrasvainen juusto, eli rasvaa kuiva-aineesta on 45 %. Siellä Wikipedian antama luku 30 on täysin väärä. mutta korjata ei voi, koska joku on luvun löytänyt ruokakirjasta ja näin ollen se muka pitää paikkaansa. Ja tosiaisa on että havartia nykyään myydään sekä aitona kittikypsytettyinä että teollisesti muovikelmussa valmistettuna "Heritage"-havartina.
Monien juustojen nimet siis eivät tänään enää kerro minkälainen juusto on maultaan. Käsitteet ovat sen verran vesittyneet suurten valmistajien ja huonojen kopioijien toimesta.
Jos olette juustokirjoista tai Wikipediasta lukeneet jostain juustoista, valmistauutkaa siihen että todellisuus on ajanut tietojen ohi. Varsinkin tilsit, Havarti ja Port- salut-juusto kannattaa ehdottomasti ostaa erikoisliikkeestä eikä kannata napata supermarkettien hyllystä ensimmäista juustoa jossa on etsitty nimi.
Näin esim. cheddarjuusto voi nykyään sisältää koloja ja olla ilman cheddarointimenetelmää valmistettu (Oltermanni-cheddar). Tai tilsit- ja havartijuustot ovat enimmäkseen muovikelmussa kypsytettyjä, jolloin niistä puuttuvat tyypillinen(?) pinnan kittibakteerikerros ja täten eivät enää ole pinnalta kypsytettyjä vaan ainoastaan sisältä kypsytettyjä juustoja. Maku poikkeaa oleellisesti alkuperäisestä juustosta. Ei aita että valmistaja lisää nimeen snana "Heritage" ja viittaa juuston historiaan. Sama koskee Port-Salut-juusto, jonka kuori usein on keinotekoisesti värjätty jotta juustot näyttäisivät aidolta.
Ja tänä päivänä myydään myös emmentaljuustona juustoa, joka ei edes täytä juustolaadulle Codex Alimentariusksessa estietttyjä kemiallaisia vaatimuksia, Ja kypsytysaika on 6- 8 viikkoa, jolloin makua tuskin voi erottaa edamjuustosta.
Käykää kaupoissa ja katselkaa ympärillenne niin näette, että esim. tilsitjuuston nimellä myydään miltei vain mietoa, hapahkoa murukolosta juustoa, jonka maku on samanlainen kuin suomalaisen kermajuuston! Ja katsokaa miten Wikipediassa ja juustokirjoissa tilsitjuustoa kuvataan!
Havarti on alun perin tanskalainen Tilsit-juuston kopio. Tavallinen Havarti on täysrasvainen juusto, eli rasvaa kuiva-aineesta on 45 %. Siellä Wikipedian antama luku 30 on täysin väärä. mutta korjata ei voi, koska joku on luvun löytänyt ruokakirjasta ja näin ollen se muka pitää paikkaansa. Ja tosiaisa on että havartia nykyään myydään sekä aitona kittikypsytettyinä että teollisesti muovikelmussa valmistettuna "Heritage"-havartina.
Monien juustojen nimet siis eivät tänään enää kerro minkälainen juusto on maultaan. Käsitteet ovat sen verran vesittyneet suurten valmistajien ja huonojen kopioijien toimesta.
Jos olette juustokirjoista tai Wikipediasta lukeneet jostain juustoista, valmistauutkaa siihen että todellisuus on ajanut tietojen ohi. Varsinkin tilsit, Havarti ja Port- salut-juusto kannattaa ehdottomasti ostaa erikoisliikkeestä eikä kannata napata supermarkettien hyllystä ensimmäista juustoa jossa on etsitty nimi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, Wikipediahan on luotettavimpia, ellei luotettavin "tietokirja".
Wikipedia ei hyväksy uutta tietoa, ellei voi viitata painettuun lähteeseen. Eivätkä ne näköjään hyväksy viittaus Codex Alimentarius -standardeihin tai isojen juustonvalmistajein , kuten Arlan, tutotespesifikaatioihin.
Mutta nehän kertovat nykypäivän tilanteesta, päinvastoin kuin joku ruoka- tai juustokirja 50-luvulta.
Wikipedia on täynnä virheitä ja puolitotuuksia kun on kysymys elintarvikkeista, alasta, jossa kehitys kulkee suuryrityksien määrämään suuntaan. Ei edes lainsäädäntö aina pysy perässä. Ja usein lukeekin että juttu on vaan tynkä.
Entäs kun ei ole erkoisliikkeitä, eikä nöpö nuukaa onko se juusto nyt ihan perfeckt cheddaria. Kellä on varaa, aikaa, intressiä, tai vaikka harrastuksena juustot niin mikäpä jotta ei.
Ihan parhaat juustot on Italian reissuilla saatu, ei vaan pääse täällä pohjois-Suomessa edes haaveilemaan niistä.
Niin. Suomea on myös kehä 3 ulkopuolella ja enimmäkseen siellä.
Me ostetaan kotimaisia kotijuustoja jos niitä on tarjolla.
Ruoanlaitossa ei ole niin tarkkaa peliä.
Ainoa mikä ei meidän ruokapöytään tule on edam, missään muodossa.