Polttoväli teleskoopeissa

jaaaaaaa

Eli mitä tämä tarkalleenottaen meinaa? Onko esim 600mm polttoväli parempi kuin 1000mm?

26

384

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näin_ikään
    • linssiludeko

      Polttoväli on se matka jolla kaukoputken objektiivi (se iso mötikkä) taittaa äärettömyydestä tulevat yhdensuuntaiset valonsäteet polttopisteeseen. Karkeasti kaukoputki on yleensä sen mittainen millainen polttoväli sen objektivilla on, paitsi jos on esim. taitettu optiikka. Lyhyt polttoväli on siitä mukava että putki on lyhyt.

      Enemmänkin kaukoputkesta kertoo mielestäni aukkosuhde, objektiivin halkaisijan ja polttovälin suhde. Esim. tyypillisen Newton-peiliputken aukkosuhde f/5 merkitsee melko nopeaa optiikkaa joka visuaalikäytössä vaatii okulaarilta paljon, mutta mahdollistaa kuvauksessa lyhyehköt valotusajat. Tuollaisen polttoväli on 5 kertaa pitempi kuin mitä on objektiivin halkaisija.

      Huokeahkon akromaattisen linssiputken aukkosuhde voisi olla noin f/13 jolloin jos sen objektiivi on esim. 60 mm halkaisijaltaan, niin polttoväli olisi 13*60 mm. Paremmin värejä korjaavat apokromaattisen linssiputket pyritään yleensä rakentamaan suhteessa lyhyemmiksi.

      • Kysäisenpä

        Milloin optiikasta on suomen kielessä tullut nopeaa? Ennen optiikka oli valovoimaista.

      • linssiludeko

        Kaukoputken läpi tähtitaivasta kuvaavat hemmot käyttävät tuota nimitystä "nopea optiikka" koska lyhyehkökin valotusaika antaa tyydyttäviä tuloksia valovoimaisella kaukoputkella. Esimerkiksi f/4 ja f/16 optiikoiden välillä on aika iso ero, luulenpa että 4^2 eli 16-kertainen.

        Varsinaisesti pimeää tähtitaivasta ei pysty valottamaan oikein. Tähdet joko ylivalottuvat tai jäävät näkymättömiin.

      • Minäpä_kerron
        linssiludeko kirjoitti:

        Kaukoputken läpi tähtitaivasta kuvaavat hemmot käyttävät tuota nimitystä "nopea optiikka" koska lyhyehkökin valotusaika antaa tyydyttäviä tuloksia valovoimaisella kaukoputkella. Esimerkiksi f/4 ja f/16 optiikoiden välillä on aika iso ero, luulenpa että 4^2 eli 16-kertainen.

        Varsinaisesti pimeää tähtitaivasta ei pysty valottamaan oikein. Tähdet joko ylivalottuvat tai jäävät näkymättömiin.

        Nuo hemmot ovat vain lukeneet englanninkielisiä lehtiä ja bonganneet termin "high speed / fast optics". Kun suomenkielinen termistö ei ole ollut hallussa, niin siitä on tullut "nopea" optiikka.

      • Kalju_Pitkätukka

        Kieli muuttuu, halusit tai et.

        Teknisissä termeissä suorat käännökset ja finglish jyräävät, vaikka olisi hyviä suomenkielisiä kauan käytössä olleita vastineita.

      • KieliPalvelkoonKäyttäjiä

        Valotusajat voivat tähtitaivaan kuvauksessa muodostua varsin pitkiksi. Ilman seurantaa voi kuvata vain jonkun sekunnin valotusajalla vaikka polttovälikään ei olisi mitenkään pitkä, ellei halua kaikkien tähtien kuvien muuttuvan tukkatähdiksi.

        Optiikan nopeus on tähtikuvaajalle varsin käytännöllinen käsite. Äidinkielen opetus on tärkeää lähinnä vain äidinkielen opettajille.

      • JosSaivarrellaHalutaan
        Kysäisenpä kirjoitti:

        Milloin optiikasta on suomen kielessä tullut nopeaa? Ennen optiikka oli valovoimaista.

        Milloin kaukoputkesta on tullut "optiikka"?

        Eikös optiikka ole vain jokin fysiikan haara, valo-oppi suomalaiselta nimeltään.

      • EiOleMitäänRistiriitaa

        "Nopea optiikka" tarkoittaa yksinkertaisesti "Valo-oppi jonka voi oppia melkoisen räpsäkästi" tai "Kaukoputki jota englantia puhuvan henkilön on helppo kantaa mukanaan lumihangessa rämpiessään".

      • Minäpä_kerron
        JosSaivarrellaHalutaan kirjoitti:

        Milloin kaukoputkesta on tullut "optiikka"?

        Eikös optiikka ole vain jokin fysiikan haara, valo-oppi suomalaiselta nimeltään.

        Ainakin minä olen oppinut käyttämään termiä "optiikka" kattoterminä, kun puhutaan esimerkiksi ympäristön tarkasteluun tai kuvan tallentamiseen ja esittämiseen käytetyistä linssi- tai peilisysteemeistä, kuten kameroiden ja projektoreiden objektiivit, kaukoputket, kiikarit jne.

      • Minäpä_kerron
        Kalju_Pitkätukka kirjoitti:

        Kieli muuttuu, halusit tai et.

        Teknisissä termeissä suorat käännökset ja finglish jyräävät, vaikka olisi hyviä suomenkielisiä kauan käytössä olleita vastineita.

        Tekniikkaan orientoituneilla ihmisillä on harvoin kyky ja vielä harvemmin halu tuottaa ymmärrettävää ja kielellisesti hyvää tekstiä. Siksi esimerkiksi monien laitteiden käyttömanuaalit ja niissä käytetyt termit ovat mitä ovat.

      • höpönpöpönlöpön
        Minäpä_kerron kirjoitti:

        Tekniikkaan orientoituneilla ihmisillä on harvoin kyky ja vielä harvemmin halu tuottaa ymmärrettävää ja kielellisesti hyvää tekstiä. Siksi esimerkiksi monien laitteiden käyttömanuaalit ja niissä käytetyt termit ovat mitä ovat.

        Höpö höpö, me teknisesti orientoituneet osaamme pääsääntöisesti juurikin kuvailla tekniset asiat ja toiminnot ymmärrettävästi. Virheellisen käsityksesi olet mitä ilmeisimmin saanut käyttöohjeista, jotka miltei poikkeuksetta ovat käännöksiä tai peräti konekäännöksiä ja siten vilisevät noloja kielikukkasia.

      • Minäpä_kerron
        höpönpöpönlöpön kirjoitti:

        Höpö höpö, me teknisesti orientoituneet osaamme pääsääntöisesti juurikin kuvailla tekniset asiat ja toiminnot ymmärrettävästi. Virheellisen käsityksesi olet mitä ilmeisimmin saanut käyttöohjeista, jotka miltei poikkeuksetta ovat käännöksiä tai peräti konekäännöksiä ja siten vilisevät noloja kielikukkasia.

        Olen joutunut lukemaan elämäni aikana useita tuhansia, jos ei peräti kymmeniä tuhansia tekniikkaa opiskelevien tai opiskelleiden tuottamia tekstejä, ja minulle on muodostunut tilanteesta melkoisen tarkka kuva. Eikä tekstien yleinen taso ole kovin kaksinen, tosin hajonta on suuri.

        Kyse ei tarvitse olla kököistä konekäännöksistä. Esimerkiksi taannoisten Nokia-kännyköiden suomenkieliset käyttöohjeet eivät kehuja kestä, vaikka ovat varmasti supisuomalaista tuotetta.

    • linssiludeko

      Polttovälin pituus sinänsä ei tee kaukoputkesta yleispätevästi parempaa tai huonompaa.

      Joihinkin tarpeisiin sopii paremmin lyhyt polttoväli ja joskus pitkä polttoväli on välttämätön. Voi esimerkiksi olla tarpeen sovittaa polttoväli CCD-kameran kennon kokoon.

      Polttoväli vaikuttaa kuvan mittakaavaan tähtikuvauksessa. Pitkillä polttoväleillä kuva tulee suhteessa isommaksi.

      Visuaalisesti saman okulaarin kanssa pitempipolttovälinen kaukoputki suurentaa enemmän kuin lyhytpolttovälinen.

      • linssiludeko

        Oho minkä sammakon päästin suustani. Korjataanpa se.

        Sama okulaari tietenkin suurentaa _vähemmän_ pitempipolttovälisen objektiivin kanssa kuin lyhyemmällä polttovälillä varustetun objektiivin kanssa.

      • ludemikälude

        Korjaisit saman tien takaisin.

      • KädestäPitäen

        Kaukoputken suurennus on objektiivin polttoväli jaettuna okulaarin polttovälillä. Kun objektiivin polttoväli kasvaa okulaarin polttovälin pysyessä samana, kasvaa osoittaja nimittäjän pysyessä samana, eli osamäärän arvo kasvaa. Suurennus siis kasvaa.

    • iso-D

      mitä järkeä on tiirailla jollain tuhansien eurojen kaukoputkella pelkkiä valopisteitä.

      • Kalju_Pitkätukka

        Mitä järkeä on missään harrastuksessa?

        Mitä järkeä on tulkuttaa nettifoorumilla, mitä järkeä...

        Voihan sitä tehdä töitä koko valveillaoloaikansa, ettei vain tuhlaisi aikaansa joutavointiin.

        Joitakin vain kiinnostaa nähdä omin silmin avaruuden asioita.

        Harvemmalla harrastajalla kuitenkaan tähtikaukoputki on tuhansia euroja maksanut, tonnilla pääsee jo pitkälle, 500 riittää myös laitteeseen, jolla on katsottavaa loppuelämäksi, jos havaintopaikka on pimeä.

        Jos löysää rahaa on, voi sitä tietysti käyttää tonnitolkulla asioihin, josta saa tyydytystä, vaikka vähemmälläkin pääsisi.

      • linssiludeko

        Useimmat kylläkin tiirailevat planeettoja tai Aurinkokunnan ulkopuolisia ns. sumumaisia kohteita (kaasusumuja, tähtijoukkoja tai galakseja) jotka eivät ole pelkkiä valopisteitä.

      • vaioikeinisodee

        Niin, "iso-D", mitä järkeä on mennä milloin minkäkin aihealueen foorumille ihmettelemään että mitä järkeä foorumin aiheessa on?

        Voisit jo mennä järkeilemään siihen rautatieketjuun ja kertoa että minkälaiset ne sinun ratavaihteesi ilman lunta ja jäätä kerääviä rakoja ovat. Hyppääkö juna vaihdemallissasi kiskoparilta toiselle?

      • Siksi

        Useampien on tyytyminen tähtitieteeseen harrastuksenaan, koska hommasta palkkansa saavaksi ammattitähtitieteilijäksi pääseminen on todella vaikeaa. Lisäksi opiskellakin pitäisi aina tohtoriksi saakka, mikä laittaa ainakin osalle tähdistä innostuneista melkoisen esteen.

      • KenLeipääSyöSeLaulaa

        Toisaalta harrastus on vapautta, siinä saa ajatella ja tehdä mitä haluaa.

        Leipätyössä ei vastaavaa vapautta ehkä olisi. Päälle olisi puettava BB-pakkopaita. Aivot narikkaan, alan vakiintuneet dogmit sen tilalle.

      • Kalju_Pitkätukka

        Tieteessä ei ole dogmeja. Paradigmoja on, ja ne muuttuvat sikäli kun tieto lisääntyy. BB on suosiossa siksi, koska todisteet tukevat sitä.

        Tässä tulikin syy aloittajalle rekisteröityä avaruusfoorumille.
        Salkkariapinoille heilahtaa siellä banaania ensiviestistä

    • HarrastajaX

      80mm akromaatilla viikolla 36 kuun loisteessa erottui M57 ympyränä. Ääreisnäöllä (katso hiukan ohi kohteen) olin näkevinäni rengasrakennetta. M27 löytyi jopa helposti, mutta ei eroittunut kunnolla kuun valaisemasta taustataivaasta ennenkuin laittoi O III suodattimen okulaariin. Sitten näkyi, mutta punnusta en nähnyt kuun kumotukselta. Polttoväli 1200 eli F15. Kaikki on suhteellista.
      ....niin ja se sky-watcherin dobson meni myyntii ihan vain siksi kun en jaksa sitä raahata havaintopaikalle.

    • värikylläisyyttä

      "olin näkevinäni"

      Minäkin olin näkevinäni kaukaisen kohteen ja sitten möin kaukoputkeni pois.

      Asiasta toiseen, eikö noihin kaikkiin tähdet-lehden hienoihin kuviin voisi lisätä reilusti enemmän väriä niin linnunratakin esim. näyttäisi paljon hienommalta, juuri oli radiossa eräässä keskusteluohjelmassa juttua kuinka Suomalaiset on arkoja käyttämään värejä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      27
      3623

    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      41
      2459

    3. Otavassa tapahtuu!

      Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
      Mikkeli
      36
      2304

    4. Tulemmeko hyvin

      Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
      Ikävä
      7
      2067

    5. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      43
      1572

    6. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      38
      1539

    7. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      14
      1342

    8. Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt

      johonkin kaivattusi toimintaan?
      Ikävä
      127
      1302

    9. Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan

      Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
      Maailman menoa
      266
      1285

    10. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      45
      1275
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt