Eli mitä tämä tarkalleenottaen meinaa? Onko esim 600mm polttoväli parempi kuin 1000mm?
Polttoväli teleskoopeissa
jaaaaaaa
26479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Se nyt riippuu, mitä putkella tekee
http://www.ursa.fi/kaukoputket/kaukoputken-ostajan-opas.html
Polttoväli on se matka jolla kaukoputken objektiivi (se iso mötikkä) taittaa äärettömyydestä tulevat yhdensuuntaiset valonsäteet polttopisteeseen. Karkeasti kaukoputki on yleensä sen mittainen millainen polttoväli sen objektivilla on, paitsi jos on esim. taitettu optiikka. Lyhyt polttoväli on siitä mukava että putki on lyhyt.
Enemmänkin kaukoputkesta kertoo mielestäni aukkosuhde, objektiivin halkaisijan ja polttovälin suhde. Esim. tyypillisen Newton-peiliputken aukkosuhde f/5 merkitsee melko nopeaa optiikkaa joka visuaalikäytössä vaatii okulaarilta paljon, mutta mahdollistaa kuvauksessa lyhyehköt valotusajat. Tuollaisen polttoväli on 5 kertaa pitempi kuin mitä on objektiivin halkaisija.
Huokeahkon akromaattisen linssiputken aukkosuhde voisi olla noin f/13 jolloin jos sen objektiivi on esim. 60 mm halkaisijaltaan, niin polttoväli olisi 13*60 mm. Paremmin värejä korjaavat apokromaattisen linssiputket pyritään yleensä rakentamaan suhteessa lyhyemmiksi.
Milloin optiikasta on suomen kielessä tullut nopeaa? Ennen optiikka oli valovoimaista.
Kaukoputken läpi tähtitaivasta kuvaavat hemmot käyttävät tuota nimitystä "nopea optiikka" koska lyhyehkökin valotusaika antaa tyydyttäviä tuloksia valovoimaisella kaukoputkella. Esimerkiksi f/4 ja f/16 optiikoiden välillä on aika iso ero, luulenpa että 4^2 eli 16-kertainen.
Varsinaisesti pimeää tähtitaivasta ei pysty valottamaan oikein. Tähdet joko ylivalottuvat tai jäävät näkymättömiin.
Nuo hemmot ovat vain lukeneet englanninkielisiä lehtiä ja bonganneet termin "high speed / fast optics". Kun suomenkielinen termistö ei ole ollut hallussa, niin siitä on tullut "nopea" optiikka.
Kieli muuttuu, halusit tai et.
Teknisissä termeissä suorat käännökset ja finglish jyräävät, vaikka olisi hyviä suomenkielisiä kauan käytössä olleita vastineita.
Valotusajat voivat tähtitaivaan kuvauksessa muodostua varsin pitkiksi. Ilman seurantaa voi kuvata vain jonkun sekunnin valotusajalla vaikka polttovälikään ei olisi mitenkään pitkä, ellei halua kaikkien tähtien kuvien muuttuvan tukkatähdiksi.
Optiikan nopeus on tähtikuvaajalle varsin käytännöllinen käsite. Äidinkielen opetus on tärkeää lähinnä vain äidinkielen opettajille.
Milloin kaukoputkesta on tullut "optiikka"?
Eikös optiikka ole vain jokin fysiikan haara, valo-oppi suomalaiselta nimeltään.
"Nopea optiikka" tarkoittaa yksinkertaisesti "Valo-oppi jonka voi oppia melkoisen räpsäkästi" tai "Kaukoputki jota englantia puhuvan henkilön on helppo kantaa mukanaan lumihangessa rämpiessään".
Ainakin minä olen oppinut käyttämään termiä "optiikka" kattoterminä, kun puhutaan esimerkiksi ympäristön tarkasteluun tai kuvan tallentamiseen ja esittämiseen käytetyistä linssi- tai peilisysteemeistä, kuten kameroiden ja projektoreiden objektiivit, kaukoputket, kiikarit jne.
Tekniikkaan orientoituneilla ihmisillä on harvoin kyky ja vielä harvemmin halu tuottaa ymmärrettävää ja kielellisesti hyvää tekstiä. Siksi esimerkiksi monien laitteiden käyttömanuaalit ja niissä käytetyt termit ovat mitä ovat.
Höpö höpö, me teknisesti orientoituneet osaamme pääsääntöisesti juurikin kuvailla tekniset asiat ja toiminnot ymmärrettävästi. Virheellisen käsityksesi olet mitä ilmeisimmin saanut käyttöohjeista, jotka miltei poikkeuksetta ovat käännöksiä tai peräti konekäännöksiä ja siten vilisevät noloja kielikukkasia.
Olen joutunut lukemaan elämäni aikana useita tuhansia, jos ei peräti kymmeniä tuhansia tekniikkaa opiskelevien tai opiskelleiden tuottamia tekstejä, ja minulle on muodostunut tilanteesta melkoisen tarkka kuva. Eikä tekstien yleinen taso ole kovin kaksinen, tosin hajonta on suuri.
Kyse ei tarvitse olla kököistä konekäännöksistä. Esimerkiksi taannoisten Nokia-kännyköiden suomenkieliset käyttöohjeet eivät kehuja kestä, vaikka ovat varmasti supisuomalaista tuotetta.
Polttovälin pituus sinänsä ei tee kaukoputkesta yleispätevästi parempaa tai huonompaa.
Joihinkin tarpeisiin sopii paremmin lyhyt polttoväli ja joskus pitkä polttoväli on välttämätön. Voi esimerkiksi olla tarpeen sovittaa polttoväli CCD-kameran kennon kokoon.
Polttoväli vaikuttaa kuvan mittakaavaan tähtikuvauksessa. Pitkillä polttoväleillä kuva tulee suhteessa isommaksi.
Visuaalisesti saman okulaarin kanssa pitempipolttovälinen kaukoputki suurentaa enemmän kuin lyhytpolttovälinen.
Oho minkä sammakon päästin suustani. Korjataanpa se.
Sama okulaari tietenkin suurentaa _vähemmän_ pitempipolttovälisen objektiivin kanssa kuin lyhyemmällä polttovälillä varustetun objektiivin kanssa.
Korjaisit saman tien takaisin.
Kaukoputken suurennus on objektiivin polttoväli jaettuna okulaarin polttovälillä. Kun objektiivin polttoväli kasvaa okulaarin polttovälin pysyessä samana, kasvaa osoittaja nimittäjän pysyessä samana, eli osamäärän arvo kasvaa. Suurennus siis kasvaa.
mitä järkeä on tiirailla jollain tuhansien eurojen kaukoputkella pelkkiä valopisteitä.
Mitä järkeä on missään harrastuksessa?
Mitä järkeä on tulkuttaa nettifoorumilla, mitä järkeä...
Voihan sitä tehdä töitä koko valveillaoloaikansa, ettei vain tuhlaisi aikaansa joutavointiin.
Joitakin vain kiinnostaa nähdä omin silmin avaruuden asioita.
Harvemmalla harrastajalla kuitenkaan tähtikaukoputki on tuhansia euroja maksanut, tonnilla pääsee jo pitkälle, 500 riittää myös laitteeseen, jolla on katsottavaa loppuelämäksi, jos havaintopaikka on pimeä.
Jos löysää rahaa on, voi sitä tietysti käyttää tonnitolkulla asioihin, josta saa tyydytystä, vaikka vähemmälläkin pääsisi.
Useimmat kylläkin tiirailevat planeettoja tai Aurinkokunnan ulkopuolisia ns. sumumaisia kohteita (kaasusumuja, tähtijoukkoja tai galakseja) jotka eivät ole pelkkiä valopisteitä.
Niin, "iso-D", mitä järkeä on mennä milloin minkäkin aihealueen foorumille ihmettelemään että mitä järkeä foorumin aiheessa on?
Voisit jo mennä järkeilemään siihen rautatieketjuun ja kertoa että minkälaiset ne sinun ratavaihteesi ilman lunta ja jäätä kerääviä rakoja ovat. Hyppääkö juna vaihdemallissasi kiskoparilta toiselle?
Useampien on tyytyminen tähtitieteeseen harrastuksenaan, koska hommasta palkkansa saavaksi ammattitähtitieteilijäksi pääseminen on todella vaikeaa. Lisäksi opiskellakin pitäisi aina tohtoriksi saakka, mikä laittaa ainakin osalle tähdistä innostuneista melkoisen esteen.
Toisaalta harrastus on vapautta, siinä saa ajatella ja tehdä mitä haluaa.
Leipätyössä ei vastaavaa vapautta ehkä olisi. Päälle olisi puettava BB-pakkopaita. Aivot narikkaan, alan vakiintuneet dogmit sen tilalle.
Tieteessä ei ole dogmeja. Paradigmoja on, ja ne muuttuvat sikäli kun tieto lisääntyy. BB on suosiossa siksi, koska todisteet tukevat sitä.
Tässä tulikin syy aloittajalle rekisteröityä avaruusfoorumille.
Salkkariapinoille heilahtaa siellä banaania ensiviestistä
80mm akromaatilla viikolla 36 kuun loisteessa erottui M57 ympyränä. Ääreisnäöllä (katso hiukan ohi kohteen) olin näkevinäni rengasrakennetta. M27 löytyi jopa helposti, mutta ei eroittunut kunnolla kuun valaisemasta taustataivaasta ennenkuin laittoi O III suodattimen okulaariin. Sitten näkyi, mutta punnusta en nähnyt kuun kumotukselta. Polttoväli 1200 eli F15. Kaikki on suhteellista.
....niin ja se sky-watcherin dobson meni myyntii ihan vain siksi kun en jaksa sitä raahata havaintopaikalle.
"olin näkevinäni"
Minäkin olin näkevinäni kaukaisen kohteen ja sitten möin kaukoputkeni pois.
Asiasta toiseen, eikö noihin kaikkiin tähdet-lehden hienoihin kuviin voisi lisätä reilusti enemmän väriä niin linnunratakin esim. näyttäisi paljon hienommalta, juuri oli radiossa eräässä keskusteluohjelmassa juttua kuinka Suomalaiset on arkoja käyttämään värejä!