Mitä on tietoisuus?
Tietoisuus on käytännössä mahdoton määritellä koska määrittelyn suorittaa aina tietoisuus itse. Helpompaa on ehkä vastata kysymykseen "Mitä tietoisuus tekee?"
Tietoisuus tuottaa ja manipuloi informaatiota. Yksi informaation kuvaus on ajallis-avaruudellinen järjestys. Suuri osa informaatiosta ei ole kuitenkaan mitenkään ajallis-paikallisesti määriteltävissä eikä siis ole palautettavissa hiukkasten liikkeisiin ajassa ja paikassa.
Lottokoneen lottoarvonnan voi selittää puhtaasti luonnontieteellsesti mutta jos itse järjestän ne samat lottopallot vierekkäin numerojärjestykseen 1-39 niin tämä ei enää olekaan puhtaasti luonnontieteellisesti selitettävissä oleva asia.
Luonnontieteelliset selitykset voivat olla joko deterministisiä tai stokastisia. Se että itse järjestän ne pallot numerojärjestykseen ei ole kumpaakaan vaan nimenomaan tietoisuuden tuottama lopputulos.
Voidaanko tietoisuus selittää luonnontieteellisesti? Voiko tietoisuudelle määritellä jonkun matemaattisen kaavan tai algoritmin?
Luonnontiede ei pysty kuvaamaan/selittämään tietoisuuteen liittyviä asioita kuten tunteita, kokemusten laadullisia komponentteja (makuja, värejä, hajuja yms) eikä varsinkaan mitään abstrakteja ideoita. Tietoisuudelle itselleen ei voi määritellä jotain matemaattista kaavaa tai algoritmia koska ne kaavat ja algoritmit eivät pysty tuottamaan itseään vaan ne ovat aina tietoisuuden tuotteita.
Luonnontieteiden nykyinen tieto on varmasti niin pätevää kuin se ylipäätänsä voi olla omalla pätevyys ja soveltuvuusalueellaan edellyttäen että mikään tietoisuuteen liittyvä asia ole "sotkemassa" siistejä stokastisia ja deterministisiä malleja. Koko naturalismin idea perustuu sille että maailmassa ei ole mitään aktiivisia toimijoita (=kausaaliketjun aloittajia) vaan ainoastaan aineellisten kappaleiden vuorovaikutusta toisiinsa ja tietoisuus nähdään korkeintaan jonkinlaisena passiivisena havaitsijana joka sekin palautuu jotenkin johonkin hiukkasten liikkeisiin.
Aivot eivät tuota tietoisuutta vaikkakin moduloivat sitä. Biologiassa yritetään palauttaa tietoisuus jotenkin geenien ominaisuuksiin. Neurotieteessä taas uskotaan tietoisuuden jotenkin syntyvän hermosolujen vuorovaikutuksesta.
Tekoälytutkimuksessa ja robotiikassa on huomattu että sellaiset asiat mitkä ovat ihmistietoisuudelle hyvinkin itsestäänselviä ja helppoja ovat hyvin vaikeita tai mahdottomia tuottaa millään algoritmilla tai kaavalla. Kone ei yksinkertaisesti pysty ymmärtämään mitään vaikka se voidaankin jossain määrin ohjelmoida matkimaan ihmisen käytöstä.
Evoluutiokaan ei riitä selitykseksi tietoisuudelle vaikka toisaalta nimenomaan tietoisuus on välttämättömyys minkäänlaisen älyllisen elämän syntymiselle ja kehittymiselle. Atomeilla ja molekyyleillä (eikä niiden yhdistelmillä) ei sinänsä ole minkäänlaista tarvetta säilyä hengissä ja tuottaa jälkeläisiä - sellainen tarve voi olla ainoastaan oliolla jolla jo on tietoisuus jossain muodossa olemassa.
Luonnontieteen nykyisen maailmankuvan puitteissa ei ole tilaa tietoisuudelle vaikka se on ainoa asia minkä olemassaolosta jokainen voi olla varma vaikka ei sitä jollekin toiselle pysty todentamaan millään varmuudella.
Jotkut haaveilevat siitä että ihmisen tietoisuus voitaisiin jotenkin siirtää tietokoneelle. En usko että tämä on edes periaatteessa mahdollista varsinkin kun se tietoisuus itse tuntuu olevan paljon laajempi asia kuin pystytään edes määrittelemään ja kuvaamaan nykytieteen puitteissa. Vapaa tahto on olennainen osa tietoisuutta ja jo pelkästään se tarkoittaa että tietoisuudelle ei ole mitään sen ulkopuolista sääntökokoelmaa tai luonnonlakia olemassa.
....
Tämä oli oma mietteeni tietoisuudesta tällä hetkellä. Se tuskin vastaa täysin tieteen nykyistä konsensuslinjaa mutta itse olen sitä mieltä että varsinkin tieteessä konsensuksen vastakohta dissensus olisi enemmän kuin tervetullutta - kuorolaulua eli virallisen liturgian toistamista on vähän liikaakin yleensä tieteen keskustelupalstoilla
Mitä mieltä muut ovat tietoisuudesta? Jos olen jonkun mielestä väärässä niin kertokaa ihmeessä missä kohtaa niin päästään taas näiden ikuisuuskysymysten juurelle.
Tietoisuus on käytännössä mahdoton määritellä koska määrittelyn suorittaa aina tietoisuus itse. Helpompaa on ehkä vastata kysymykseen "Mitä tietoisuus tekee?"
Tietoisuus tuottaa ja manipuloi informaatiota. Yksi informaation kuvaus on ajallis-avaruudellinen järjestys. Suuri osa informaatiosta ei ole kuitenkaan mitenkään ajallis-paikallisesti määriteltävissä eikä siis ole palautettavissa hiukkasten liikkeisiin ajassa ja paikassa.
Lottokoneen lottoarvonnan voi selittää puhtaasti luonnontieteellsesti mutta jos itse järjestän ne samat lottopallot vierekkäin numerojärjestykseen 1-39 niin tämä ei enää olekaan puhtaasti luonnontieteellisesti selitettävissä oleva asia.
Luonnontieteelliset selitykset voivat olla joko deterministisiä tai stokastisia. Se että itse järjestän ne pallot numerojärjestykseen ei ole kumpaakaan vaan nimenomaan tietoisuuden tuottama lopputulos.
Voidaanko tietoisuus selittää luonnontieteellisesti? Voiko tietoisuudelle määritellä jonkun matemaattisen kaavan tai algoritmin?
Luonnontiede ei pysty kuvaamaan/selittämään tietoisuuteen liittyviä asioita kuten tunteita, kokemusten laadullisia komponentteja (makuja, värejä, hajuja yms) eikä varsinkaan mitään abstrakteja ideoita. Tietoisuudelle itselleen ei voi määritellä jotain matemaattista kaavaa tai algoritmia koska ne kaavat ja algoritmit eivät pysty tuottamaan itseään vaan ne ovat aina tietoisuuden tuotteita.
Luonnontieteiden nykyinen tieto on varmasti niin pätevää kuin se ylipäätänsä voi olla omalla pätevyys ja soveltuvuusalueellaan edellyttäen että mikään tietoisuuteen liittyvä asia ole "sotkemassa" siistejä stokastisia ja deterministisiä malleja. Koko naturalismin idea perustuu sille että maailmassa ei ole mitään aktiivisia toimijoita (=kausaaliketjun aloittajia) vaan ainoastaan aineellisten kappaleiden vuorovaikutusta toisiinsa ja tietoisuus nähdään korkeintaan jonkinlaisena passiivisena havaitsijana joka sekin palautuu jotenkin johonkin hiukkasten liikkeisiin.
Aivot eivät tuota tietoisuutta vaikkakin moduloivat sitä. Biologiassa yritetään palauttaa tietoisuus jotenkin geenien ominaisuuksiin. Neurotieteessä taas uskotaan tietoisuuden jotenkin syntyvän hermosolujen vuorovaikutuksesta.
Tekoälytutkimuksessa ja robotiikassa on huomattu että sellaiset asiat mitkä ovat ihmistietoisuudelle hyvinkin itsestäänselviä ja helppoja ovat hyvin vaikeita tai mahdottomia tuottaa millään algoritmilla tai kaavalla. Kone ei yksinkertaisesti pysty ymmärtämään mitään vaikka se voidaankin jossain määrin ohjelmoida matkimaan ihmisen käytöstä.
Evoluutiokaan ei riitä selitykseksi tietoisuudelle vaikka toisaalta nimenomaan tietoisuus on välttämättömyys minkäänlaisen älyllisen elämän syntymiselle ja kehittymiselle. Atomeilla ja molekyyleillä (eikä niiden yhdistelmillä) ei sinänsä ole minkäänlaista tarvetta säilyä hengissä ja tuottaa jälkeläisiä - sellainen tarve voi olla ainoastaan oliolla jolla jo on tietoisuus jossain muodossa olemassa.
Luonnontieteen nykyisen maailmankuvan puitteissa ei ole tilaa tietoisuudelle vaikka se on ainoa asia minkä olemassaolosta jokainen voi olla varma vaikka ei sitä jollekin toiselle pysty todentamaan millään varmuudella.
Jotkut haaveilevat siitä että ihmisen tietoisuus voitaisiin jotenkin siirtää tietokoneelle. En usko että tämä on edes periaatteessa mahdollista varsinkin kun se tietoisuus itse tuntuu olevan paljon laajempi asia kuin pystytään edes määrittelemään ja kuvaamaan nykytieteen puitteissa. Vapaa tahto on olennainen osa tietoisuutta ja jo pelkästään se tarkoittaa että tietoisuudelle ei ole mitään sen ulkopuolista sääntökokoelmaa tai luonnonlakia olemassa.
....
Tämä oli oma mietteeni tietoisuudesta tällä hetkellä. Se tuskin vastaa täysin tieteen nykyistä konsensuslinjaa mutta itse olen sitä mieltä että varsinkin tieteessä konsensuksen vastakohta dissensus olisi enemmän kuin tervetullutta - kuorolaulua eli virallisen liturgian toistamista on vähän liikaakin yleensä tieteen keskustelupalstoilla
Mitä mieltä muut ovat tietoisuudesta? Jos olen jonkun mielestä väärässä niin kertokaa ihmeessä missä kohtaa niin päästään taas näiden ikuisuuskysymysten juurelle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hommaa aivovamma niin et ole olemassa.
"Hommaa aivovamma niin et ole olemassa."
Ajatus tietoisuudesta kaiken olevaisen perustana tuntuu olevan hyvin vastenmielinen ajatus monille. Tietoisuuden ja minuuden kieltäjät tuntuvat kokevan oman tietoisuutensa hyvin negatiivisena asiana ja mielummin uppoutuvat siihen ns. "aineelliseen" maailmaan pyrkien unohtamaan itsensä. On varmaan hyvin ahdistavaa tiedostaa että oma elämä on lähinnä systemaattista itsepetosta varsinkin silloin kun kuvittelee itse olevansa hyvinkin "tieteellinen" ainakin omasta mielestään.
Aivovamma saattaa estää tietoisuuden ilmaantumisen muiden havaitsemana käytöksenä mutta tietoisuus on nimenomaan se oma kokemus eikä aivojen sähkökemiaa vaikka sillä onkin usein ainakin jonkinlainen korrelaatio tietoisuuden joidenkin toimintojen ilmenemisen kanssa.
Onko tietoisuus syntynyt aineesta vaiko aine tietoisuudesta?
Kiista on hyvin vanha.
Materialistinen 1800-luvun dogmeihin pohjautuva uskomus on samalla kannalla kuin Demokritus antiikin Kreikassa eli uskotaan kaiken koostuvan ja olevan selitettävissä joidenkin pohjimmaisten aineellisten ja ulotteisten kappaleiden vuorovaikutuksesta. Tähtitiedettä ja kosmologiaa pidetään usein kaiken muun tieteen ihannemallina koska se on lähes täysin matemaattista mutta se tosiasiassa johtuu siitä että tiedämme maapallon ulkopuolisesta todellisuudesta niin äärettömän vähän että se koko tieto on puristettavissa muutamaan fysiikan kaavan.
Itse olen viimeisen parin vuoden aikana tutustunut ja omaksunut ns. simulaatioon perustuvan selitysmallin jossa kaiken perustana on tietoisuuden tuottama virtuaalitodelisuus. Se on itse asiassa tietääkseni ainoa tieteellinen malli jossa kvanttifysiikan ilmiöt kuten lomittuminen ja superpositio tuntuvat ymmärrettäviltä ja jossa ei tyydytä pelkkään laskemiseen ja väitetä samalla että "kukaan ei voi ymmärtää kvanttifysiikkaa".
Matemaattinen kuvauksessa ei yleensäkään ole tieteessä kyse siitä että ilmiö ymmärrettäisiin hyvin vaan nimenomaan siitä että sitä ei ymmärretä juuri ollenkaan vaan pystytään vain käsittelemään havaittujen säännönmukaisuuksien joitakin suhteita toisiinsa.
...
Hyvä dokumenttielokuva simulaatiomallista:
https://vimeo.com/126833477
>"Aivovamma saattaa estää tietoisuuden ilmaantumisen muiden havaitsemana käytöksenä mutta tietoisuus on nimenomaan se oma kokemus eikä aivojen sähkökemiaa vaikka sillä onkin usein ainakin jonkinlainen korrelaatio tietoisuuden joidenkin toimintojen ilmenemisen kanssa."
Kovassa jurrissa tietoisuus on juurikn sellaista miltä se ulospäin näyttää.
Hyvä aloitus. Simulaatiosta voisi sanoa sen verran, että niitä on todella monia erilaisia. Jotkut niistä ovat todella äärihupaisia, kuten malli, jonka mukaan olemme jotakin näitä kotoisia tietokoneitamme muistuttavien härveleiden sisällä tulleet tietoiseksi. Ihan oikeat lihakasat ovat oletettavasti rakentaneet ne tietokoneet, meidän itsemme ollessa pelkkiä bittejä. Käsitykseni mukaan sinä kuitenkin puhut vähän toisenlaisesta "simulaatiosta", joka muistuttaa enemmän esim. advaitistista käsitystä mayasta.
"Käsitykseni mukaan sinä kuitenkin puhut vähän toisenlaisesta "simulaatiosta", joka muistuttaa enemmän esim. advaitistista käsitystä mayasta."
Joo. Periaatteessa monissa itämaisissa filosofioissa on oltu lähellä samantapaista näkemystä kuin nykyisessä tieteellisessä maailmankuvassa varsinkin kvanttifysiikan kannalta tarkasteltuna. Metodit vaan olivat vähän erilaiset.
Länsimainen tiede nojautuu kokeisiin(myös ajatuskokeisiin) ja havaintoihin kun taas itämainen ajattelu lähinnä meditaatioon. Pohjimmiltaan nämä erilaiset lähestymistavat täydentävät toisiaan ja se aktiivinen toimija on molemmissa sama eli tietoisuus tai mieli (mind).
Katso se linkkaamani video. Se on tähän mennessä mielestäni selkein esitys simulaatiohypoteesista.
"Atomeilla ja molekyyleillä (eikä niiden yhdistelmillä) ei sinänsä ole minkäänlaista tarvetta säilyä hengissä ja tuottaa jälkeläisiä - sellainen tarve voi olla ainoastaan oliolla jolla jo on tietoisuus jossain muodossa olemassa. "
Jonkinlainen kilpailu molekyylien välille saadaan kehitettyä, joten tietoisuus tullaan selittämään kilpailuun perustuvaksi.
In your dreams.
Verratkaapa, mitä avausasioista on kirjoitettu jo antiikista asti esim:
1. Plotinos: ”Kaiken olevan ikuinen lähde on ääretön Ykseys, josta maailman moninaisuus säteilee asteittain valon tavoin yhä vähenevää täydellisyyttä kohti. Sen ensimmäinen säteily on jumalallinen järki, joka sisältää ikuiset ideat; toisena asteena ovat sielut - jumalallisen järjen ja ikuisten ideoiden säteet ja kolmantena aineellinen oleva, joka on luonteeltaan negatiivista samoin kuin pimeys on valon puutetta. Samaten paha on hyvän puutetta. Yksityinen sielu on osallinen sekä henkisestä että aineellisesta maailmasta. Sen tehtävänä on pyrkiä hyvettä ja filosofiaa harjoittamalla alkuykseyteen.”
Tämän mukaan aineellinen oleva on siis valon ja tietoisuuden alenemaa, jossa jumalallinen järki ja ikuiset ideat on koodattuna/kätkettynä reaktiokykyisenä potentiaalina toimintaa ja tietoisuuden "uudelleen muistamista" varten.
2. Ja myös Platon: ” Kaikkien rajallisten olevaisten sekä toisasteisten syiden tuolla puolen, kaikkien lakien, ideoiden ja prinsiippien yläpuolella tietoisuus on eli Järki, ensimmäinen prinsiippi kaikista prinsiipeistä, Korkein idea, johon kaikki muut ideat perustuvat ... äärimmäinen substanssi, josta kaikki saavat alkunsa ja olemuksensa ; Ensimmäinen toimiva syy kaikkialla maailmankaikkeudessa vallitsevaan järjestykseen ja sopusointuun ja kauneuteen ja erinomaisuuteen ja hyvyyteen".
Samalla asialla on myös veedantisti Subba RoW. Hän määrittelee näitä asioita seitsentasoisella "voimahierarkkialla" mm. näin 1) Kirjaimellisesti suurin voima, joka sisältää valon ja lämmön voimat. 2) Kirjaimellisesti älyn eli todellisen viisauden eli tiedon voima. Sillä on kaksi olemuspuolta; se voi olla aineellisten ehtojen alaisena eli hallittavana taikka niistä vapaa. Kun se on aineellisten ehtojen alaisena sen tunnusmerkkejä ovat: sielun kyky aistimustemme tulkitsemiseksi, sen kyky kutsua takaisin entisiä aatteita, muistoja ja herättää tulevan odotusta, sen kyky, mikä ilmenee mielleyhtymän laissa ja saattaa sen muodostamaan pysyviä liitoksia erilaisten aistimusluokkien ja aistimusmahdollisuuksien välillä ja siten synnyttää käsitteen ulkonaisesta esineestä ja sen kyky liittää kaikki aatteemme yhteen muistin salaperäisellä siteellä ja siten aikaansaada käsitys minästä eli yksilöllisyydestä.
Kun äly, todellinen viisaus, tieto on vapautuneena aineen kahleista sen tunnusmerkkejä ovat selvänäköisyys ja psykometria.
Muut voimahierarkijan muodot ovat vain lueteltuina: 3) Kirjaimellisesti tahdon voima, 4) Ajatuksen voima, 5) Kundaliinivoima, kaikkiallinen elonprinsiippi... veto ja työntövoimineen - sähkö ja magnetismi ovat sen ilmentymiä, 6) Kirjaimellisesti kirjainten, puheen tai soitannon voima 7) Seitsemäs voima edustaa em. kuutta voimaa yhdesä.