Fyysikko George Ellis kritisoi tässä artikkelissa Larry Kraussin kuvitelmaa kosmologiassa.
"Horgan: Lawrence Krauss, in A Universe from Nothing, claims that physics has basically solved the mystery of why there is something rather than nothing. Do you agree?
Ellis: Certainly not. He is presenting untested speculative theories of how things came into existence out of a pre-existing complex of entities, including variational principles, quantum field theory, specific symmetry groups, a bubbling vacuum, all the components of the standard model of particle physics, and so on. He does not explain in what way these entities could have pre-existed the coming into being of the universe, why they should have existed at all, or why they should have had the form they did. And he gives no experimental or observational process whereby we could test these vivid speculations of the supposed universe-generation mechanism. How indeed can you test what existed before the universe existed? You can’t.
Thus what he is presenting is not tested science. It’s a philosophical speculation, which he apparently believes is so compelling he does not have to give any specification of evidence that would confirm it is true. Well, you can’t get any evidence about what existed before space and time came into being. Above all he believes that these mathematically based speculations solve thousand year old philosophical conundrums, without seriously engaging those philosophical issues. The belief that all of reality can be fully comprehended in terms of physics and the equations of physics is a fantasy. As pointed out so well by Eddington in his Gifford lectures, they are partial and incomplete representations of physical, biological, psychological, and social reality.
And above all Krauss does not address why the laws of physics exist, why they have the form they have, or in what kind of manifestation they existed before the universe existed (which he must believe if he believes they brought the universe into existence). Who or what dreamt up symmetry principles, Lagrangians, specific symmetry groups, gauge theories, and so on? He does not begin to answer these questions.
It’s very ironic when he says philosophy is bunk and then himself engages in this kind of attempt at philosophy. It seems that science education should include some basic modules on Plato, Aristotle, Kant, Hume, and the other great philosophers, as well as writings of more recent philosophers such as Tim Maudlin and David Albert."
http://blogs.scientificamerican.com/cross-check/physicist-george-ellis-knocks-physicists-for-knocking-philosophy-falsification-free-will/
....
Tässä tulee väkisinkin mieleen myös eräs muu sankari (guess who) joka kuvittelee että tiedetään jo kaikki olennainen maailmankaikkeuden ensimmäisistä sekunneista eikä sen jälkeen kuulemma ei tapahtunut enää mitään kiinnostavaa.
Ne jotka eniten halveksivat filosofiaa tuottavat yleensä sitä kaikkein huonointa filosofiaa...
"Horgan: Lawrence Krauss, in A Universe from Nothing, claims that physics has basically solved the mystery of why there is something rather than nothing. Do you agree?
Ellis: Certainly not. He is presenting untested speculative theories of how things came into existence out of a pre-existing complex of entities, including variational principles, quantum field theory, specific symmetry groups, a bubbling vacuum, all the components of the standard model of particle physics, and so on. He does not explain in what way these entities could have pre-existed the coming into being of the universe, why they should have existed at all, or why they should have had the form they did. And he gives no experimental or observational process whereby we could test these vivid speculations of the supposed universe-generation mechanism. How indeed can you test what existed before the universe existed? You can’t.
Thus what he is presenting is not tested science. It’s a philosophical speculation, which he apparently believes is so compelling he does not have to give any specification of evidence that would confirm it is true. Well, you can’t get any evidence about what existed before space and time came into being. Above all he believes that these mathematically based speculations solve thousand year old philosophical conundrums, without seriously engaging those philosophical issues. The belief that all of reality can be fully comprehended in terms of physics and the equations of physics is a fantasy. As pointed out so well by Eddington in his Gifford lectures, they are partial and incomplete representations of physical, biological, psychological, and social reality.
And above all Krauss does not address why the laws of physics exist, why they have the form they have, or in what kind of manifestation they existed before the universe existed (which he must believe if he believes they brought the universe into existence). Who or what dreamt up symmetry principles, Lagrangians, specific symmetry groups, gauge theories, and so on? He does not begin to answer these questions.
It’s very ironic when he says philosophy is bunk and then himself engages in this kind of attempt at philosophy. It seems that science education should include some basic modules on Plato, Aristotle, Kant, Hume, and the other great philosophers, as well as writings of more recent philosophers such as Tim Maudlin and David Albert."
http://blogs.scientificamerican.com/cross-check/physicist-george-ellis-knocks-physicists-for-knocking-philosophy-falsification-free-will/
....
Tässä tulee väkisinkin mieleen myös eräs muu sankari (guess who) joka kuvittelee että tiedetään jo kaikki olennainen maailmankaikkeuden ensimmäisistä sekunneista eikä sen jälkeen kuulemma ei tapahtunut enää mitään kiinnostavaa.
Ne jotka eniten halveksivat filosofiaa tuottavat yleensä sitä kaikkein huonointa filosofiaa...
Vastaukset 27
Vanhimmat
L.Krauss tosiaan on ameriikan eenkvist. Kumpikin halveksii ja haukkuu filosofiaa, ja sitten tekee filosofiaa ymmärtämättä edes, että on itse haukkunsa kohde.
Saisivat kuitenkin kaikkein toivottomimmat tyhjästänyhjäystyypit lukea Kraussinsa, niin tietäisivät, että eivät edes heidän filosofinsa, joiden he luulevat esittävän tyhjästänyhjäämistä, kuitenkaan esitä tyhjästänyhjäämistä.
Enqvist on muuten opiskellut filosofiaa yliopistossa...
Ja Krauss kirjassaan juuri esittää hypoteesinsä universumin synnystä. Onko kukaan pystynyt parempaankaan?
Ja teologialla tai uskonnolla ei ole asiaan mitään sanottavaa, vain tyhjää puhetta.
KYKENEEKÖ IHMINEN LÖYTÄMÄÄN, PÄÄTTELEMÄÄN TIETONSA RAJAT ? YLITTÄÄKÖ HÄN SILLOIN TÄMÄN MEIDÄN AINEELLISEN MAAILMAN RAJAT ? VASTAAKO HÄN SIIS SILLOIN, KYSYMYKSEEN, MISTÄ TÄMÄ KAIKKI JA KOKO "AVARUUUS " TULI MEILLE KOETTAVAKSI, NÄHTÄVÄKSI JA " YMMÄRRETTÄVÄKSI " ?
MISSÄ OLEN, KUN LENNÄN AJATUKSISSANI VAIKKAPA 23 MRD VALOVUOTTA JOKA SUUNTAAN MEIDÄN " AVARUUDESSA " ? OLENKO TYHJYYDESSÄ ?
No. You are in the Force.
Tyhjästä on paha nyhjästä paitsi jos se tyhjästä nyhjästy on itsekin tyhjää eikä mitään oikeastaan synny paitsi kokemus jota kutsumme joksikin kuten todellisuus.
On hypoteeseja joita on mahdoton testata. Niiden testaamiseen ei vielä ole rahaa tai laitteita. Leonardo da Vinci suunnitteli monia aikaansa edellä olevia laitteita joiden tekeminen hänen ajassaan oli mahdotonta.
James Webb teleskooppi tuli vasta 2022 havaintoineen ja Krauss näyttää ennustaneen joitakin sen tuloksista maailman laidalta edeltä käsin. Siellä on tiiviitä galaxeja ja little Red dots. Nuo Hypoteesit joista Krauss on puhunut liippaavat oudon lähelle sitä mitä James Webb teleskooppi kuvaa.
Ei mitään.
Universumin alusta on tiedossa kaikki 10 potenssiin -43 sekunnin jälkeen. Sitä ennen emme tiedä toisaalta mitään. Siellä kun eivät nykyiset teoriat enää päde.
Ehkä tärkeämpää, kuin sekunnin osien osat, on tapahtumien sekvenssi ja ymmärrys mikä edelsi mitä. Aika on ylipäätään muutenkin irrallinen ja irrelevantti.
https://arxiv.org/abs/2609.10672
Kosmologian perusta on pitkään nojannut ajatukseen, että kosminen mikroaaltotausta on varhaisen universumin jälkihehkua, joka syntyi rekombinaation aikana noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tämän säteilyn rakenteesta on johdettu universumin ikä, baryonien määrä, pimeän aineen osuus ja koko ΛCDM-mallin numeerinen selkäranka. Jos kuitenkin osoittautuu, että CMB ei olekaan alkuperäinen signaali vaan varhaisten galaksien tuottamaa säteilyä, koko kosmologinen peruskuva muuttuu radikaalisti.
Ajatus siitä, että CMB voisi olla peräisin varhaisten elliptisten galaksien voimakkaasta tähtienmuodostuksesta, ei ole pelkkä spekulatiivinen vaihtoehto. Varhaiset elliptiset galaksit näyttävät muodostuneen hyvin aikaisin, niiden metallisuus viittaa äärimmäisen intensiiviseen tähtienmuodostukseen, ja niiden pölylämmityksen tuottama infrapunasäteily punasiirtyy luonnollisesti nykyiseen 2,7 kelvinin lämpötilaan. Jos tämä tulkinta on oikea, CMB:n spektri ja anisotropiat eivät enää kerro mitään varhaisen plasman fysikaalisista olosuhteista, vaan ne heijastavat galaksijakaumaa ja pölyn ominaisuuksia punasiirtymällä noin 15–20.
Tällä on suora vaikutus käsitykseen universumin iästä. Nykyinen 13,8 miljardin vuoden ikä ei ole havaintoperusteinen, vaan se on laskettu ΛCDM-mallin parametreista, jotka on sovitettu CMB:n akustisiin huippuihin. Jos nämä huiput eivät olekaan varhaisen universumin värähtelyjä, ikäarvio menettää perustansa. Jäljelle jäävät vain ne havainnot, jotka eivät riipu CMB:stä, ja ne viittaavat selvästi vanhempaan universumiin. Varhaisten elliptisten galaksien ikäjakaumat ja metallisuudet edellyttävät pidempää kehityshistoriaa kuin 13,8 miljardia vuotta, ja jotkin tähtipopulaatiot viittaavat jopa 16–18 miljardin vuoden ikään. Ilman CMB:tä ei ole enää havaintoa, joka pakottaisi universumin olemaan nuorempi.
Samalla baryogeneesin standardiselitys menettää keskeisen tukipilarinsa. Nykyinen käsitys siitä, että materiaa ja antimateriaa syntyi lähes yhtä paljon ja pieni epäsymmetria jäi jäljelle, perustuu CMB:n avulla määritettyyn baryonitiheyteen. Jos CMB ei ole alkuperäinen, baryoniasymmetriaa ei voida enää johtaa CMB:stä, eikä ole mitään havaintoa, joka pakottaisi asymmetrian olemaan juuri nykyisen suuruinen. Tämä avaa mahdollisuuden, että baryonien määrä ei ole kvanttikenttäteoreettisen prosessin tulos, vaan kosmologinen alkuarvo, joka voi olla peräisin esimerkiksi edellisestä kosmisesta syklistä big bounce -mallissa tai pitkän pre-Big Bang -vaiheen aikana emergentissä universumissa.
Kun CMB:n alkuperä kyseenalaistetaan, myös Big Bang -mallin aikaskaala ja baryonien syntyhistoria muuttuvat. Universumi voi olla huomattavasti vanhempi kuin nykyinen standardiarvo, ja baryonien alkuperä voi olla sidottu kosmologisiin prosesseihin, jotka eivät liity rekombinaation jälkeiseen aikaan. Tämä ei tee baryogeneesistä automaattisesti väärää, mutta se tekee siitä ei-välttämättömän. Samalla se vapauttaa kosmologian tarkastelemaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, joissa universumi ei ala singulariteetista, vaan on osa pidempää tai jopa syklisesti toistuvaa kosmista historiaa.
Jos CMB on galaksiperäistä, kosmologian perusparametrit eivät ole enää sidottuja ΛCDM:n rakenteeseen. Universumin ikä, baryonien määrä ja varhaisen kosmoksen dynamiikka täytyy määrittää uudelleen muiden havaintojen perusteella. Tämä muutos ei ole pieni korjaus, vaan koko kosmologisen mallin uudelleenarviointi. Se avaa mahdollisuuden universumiin, joka on vanhempi, monivaiheisempi ja historialtaan rikkaampi kuin nykyinen standardikuva antaa ymmärtää.
Voi tulla joskus galaktinen internet.
Mutta koska matkat ovat pitkiä ja tiedonsiirto olisi hidasta niin Se tarkoittaisi ikkunaa ajattomuuteen ja monidimensionaalisuuteen.
Kirjoittaja K:
"Kosmologian perusta on pitkään nojannut ajatukseen, että kosminen mikroaaltotausta on varhaisen universumin jälkihehkua, joka syntyi rekombinaation aikana noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tämän säteilyn rakenteesta on johdettu universumin ikä, baryonien määrä, pimeän aineen osuus ja koko ΛCDM-mallin numeerinen selkäranka."
Tässä ei perustella tai kuvailla väitettä, että CMB on kosmologian perusta. Sanot että siitä saa universumin iän ja nuo muut luvut. Mutta millä tavalla ja missä mielessä ne ovat kosmologian perusta? LCDM ei ole minusta sama kuin kosmologian perusta. Vaikka olisikin, niin LCDM:nkään perusta ei ole se, että saa tietää ne luvut, mitä LCDM:ään laittaa.
Tässä on ehkä myös harhaanjohtava ajatus siitä, että mistä lukuja kuten 'baryonien määrä' voi tulla, jos niitä tarvittaisiin kekustelussa mihin tahansa käyttöön tai keinoista riippumatta. Baryonien määrälle CMB ja oletus kuumasta alkuräjähdyksestä (HBB, joka minusta muuten on kosmologian perusesitys, ja jolla on perustanaan jokin syy miksi sellaista on esitetty) antaa sen kaikkein tarkimmin mittattavan tuloksen. Se koskee kuitenkin ennen kaikkea baryonitiheyttä CMB:n syntyaikana, ja ensiksikin sille on toinenkin menetelmä (deuterium-vety -suhde, jossa myös oletetaan HBB). Toisekseen jos baryonitiheyden vain haluaisi tietää, niin sen voi arvioida nykyuniversumissa astrologisten kohteiden havaintojen perusteella. Katso esim.
https://en.wikipedia.org/wiki/Missing_baryon_problem
Mikä liittyy siihen, että on ollut vaikea löytää niin paljon tämän hetken baryoneita, kuin mitä CMB-menetelmä väittää olleen.
Tiedettyään jo baryonien määrän jossain tietyssä paikassa, pimeän aineen osuuksia on puolestaan arvioitu silläkin perusteella, että miten paljon galaksin pyöriminen tai usean galaksin liike vaatii sitä olevan. Kun ne baryonit eivät ole riittäviä.
...
Tekstisi loppuun mentäessä alat myös selittämään asioita, jotka koskisivat aikaa kauan ennenCMB:n syntyä. Kirjoitan niistä erikseen, mutta voin jo sanoa, että tämä on kaikki aivan turhaa, koska teoria kuten LCDM tai jokin seuraava 'kosmologian standardi' ei liity mitenkään näin varhaisen universumin tapahtumiin. Koska mikä tahansa malli varhaisesta universumista voi olla oikea, jos sen kaikki tärkeät arvot ovat samat tiettynä 'tämä hetki miinus jotain' -vuotena (jo vähän ennen CMB:n syntyä) kuin LCDM:ssä. Jossain esim. eri nukleonien lukumäärässä mitataan vain lukumäärää eikä niiden tapahtumahetkiä. Oleellisempia arvoja, mitä kannattaa saavuttaa muuttuakseen jollain hetkellä samaksi kuin LCDM, on universumin tiheys, tasaisuus, laajenemisnopeus ja laajenemisnopeuden muutos.
Aivan samalla tavalla esim. 'standardimalli' ei koske mitään muuta lämpötilaa, kuin niitä mitä ensimmäiset hiukkaskiihdyttimet ovat saavuttaneet. Moni laajempi hiukkasteoria kuten kvanttigravitaatiot pyrkivät muuttumaan standardimalliksi jossain lämpötilassa.
Esimerkki äskeisestä on inflaatio. Menemällä LCDM-mallissa ajassa taaksepäin ei tapahdu mitään aika-avaruuden inflaatiota. Saati aineen faasitransitiota. Tämä on myös esimerkki siitä, että miten vaikeaa äskeinen on, koska voit laskea onnistuneiden ja epäonnistuneiden inflaatioteorioiden määrät ja tutkimuksen, mitä niihin on mennyt. Joistain inflaatioista voi kuitenkin päätyä LCDM:ään. Se aika, mistä sinä pääasiassa puhut, on pikemminkin inflaatiota edeltävää aikaa (jos inflaatio tai sen kaltainen laajentumispyrähdys tulee lopulta tarvituksi). Eikä silloin missään suorassa yhteydessä LCDM-aikaan.
K:
"Ajatus siitä, että CMB voisi olla peräisin varhaisten elliptisten galaksien voimakkaasta tähtienmuodostuksesta, ei ole pelkkä spekulatiivinen vaihtoehto."
https://arxiv.org/abs/2609.10672
Tämä on Pavel Kroupan eli pimeän aineen haastajan paperi, johon tulen vertaamaan sinua useasti. Siinä viitataan ainoastaan Kroupan itsensä tekemään tulokseen, että CMB-valoa olisi tullut myöhemmistä galakseista. Kun viitataan häneen, kyseessä on erittäin spekulatiivinen vaihtoehto, koska hänen väittämänsä mukaan galaksit voivat tuottaa CMB:stä varmuudella vasta sellaisen osan, joka on välillä 1.4 % - 100 % kaikesta CMB-valosta. Eli ei välttämättä juuri lainkaan.
1
Tätä keskeisempää on kuitenkin huomata se, että Kroupa puhuu ainoastaan vaihtoehdoista, joista kaikki ovat HBB. Hän sisällyttää luetteloonsa joitain pelkästään historiallisia tapoja tehdä MOND ja GR yhtä aikaa. Se ei vielä tarkoita, että on olemassa yhtälö ja ratkaisu, joka sisältää universumin, joten ei ole myöskään mitään mitä laskea ja sovittaa CMB:hen. Malli vHDM ei taas taida olla MOND-assosioitu ollenkaan, eli vaikuttaa pimeän aineen mallilta. Jäljelle jäävästä AeST:ista taas voi sanoa, että lopulta mikään relativistinen MOND ei ole eri asia kuin GR + pimeä aine, koska ei niissä ole keksitty mitään uutta tapaa tehdä kaareva ja dynaaminen avaruus. Eli kaikki niiden teoriamuutokset voidaan käsittää jonakin lisättynä eksoottisena aineena. Ja se 'aine' on pimeää vaikka se ei kasaudu mihinkään rakenteeseen niin kuin galaksiin.
Jotta ei olisi sellaista asiaa kuin HBB, eli jotta aine ei esim. olisi jonain hetkenä ollut kaikkialla tasaisesti levinneenä tai ei ainakaan niin kuumana, että kaikki elektronit irtoavat atomeista, niin ei edes riitä, että oltaisiin tapauksessa 100 % (en puhu siitä, onko se todistettu täysin siksi). Se tarkoittaisi vasta vain sitä, että olisi vielä mahdollista olla olemassa jokin huomattavasti eri lämpötilassa nykyään oleva CMB, jota kosmisena CMB:nä oikeasti pitäisi käyttää.
Kaikki ehdotettavat uudet kosmologiat sisältävät yleensä siis jonkun aidon kosmisen säteilyn. Nykyiset mittarit kumoavat niistä ne, joissa sen olisi pitänyt näkyä jo.
K:
"Tällä on suora vaikutus käsitykseen universumin iästä."
Tämä suoraan johonkin asiaan meneminen ei olisi järkevää ainakaan Kroupan mielestä. Hänen paperinsa ei keskity pelkästään tuohon 'CMB:tä ei ole' -tapaukseen, vaan se käsittelee sekalaisesti kaikkea, mihin ajatus voisi rönsyillä. Hän kirjoitti juuri äskeisissä tapauksissa, että vaikka CMB on täysin peräisin kosmisesta plasmasta, niin hänestä on olemassa lukuisia vaihtoehtoja tehdä jokin muu (HBB-) kosmologia kuin LCDM. Kun voi tehdä minkä tahansa kosmologian, niin koska jokainen niistä voi ehkä antaa universumille eri iän, niin ei mistään yhdestä ideasta vaihtaa CMB galaksivaloksi voi Kroupan periaatteen mukaan päästä mihinkään yksittäiseen ikään. Jos tämä galaksivalo edes on enää sellainen ilmiö, mikä pystyy antamaan asioille lukuja yhden kosmologian mallin valitsemisen jälkeenkään.
K:
"Jäljelle jäävät vain ne havainnot, jotka eivät riipu CMB:stä, ja ne viittaavat selvästi vanhempaan universumiin."
Näiden muiden menetelmien antamien lukujen käytössä ei olisi kauheasti järkeä, jos CMB ei olisi kosmista, mutta universumi on silti HBB ja siinä on esim. kylmettyneempi taustasäteily. Muita ikämäärityksiä ei tehtäisi tavalliseen tapaan, jos missään ei näy sen ikäistä taustasäteilyä. Tällöin muissa ikämäärityksissä esim. galaksien liikkeelle tehtäisiin korjaus, jossa niitä kiihdytetään joskus niiden syntymisen jälkeisenä aikana. Tämä johtaisi siihen, että mitään tietoa siitä ajasta, mitä on mennyt ennen tämän kiihdytyksen aloittamista ei saisi enää tätä kautta missän muussa muodossa kuin 'yksi vaihtoehdoista'. Vanhinta tähteä etsiessä pitäisi alkaa ajatella, että ne syntyvät tosi hitaasti. Silloin et lopulta käyttäisi galakseista sellasita kieltä kuin ne syntyisivät nopeasti, mikä oli vain LCDM:n aika-akselilla.
K:
"Varhaisten elliptisten galaksien ikäjakaumat ja metallisuudet edellyttävät pidempää kehityshistoriaa kuin 13,8 miljardia vuotta"
Jos pelkästään tästä on kyse Kroupan aiemmassa työssä, niin tosiasiassa jotkut fyysikot ovat tällä hetkellä ratkaisemassa jo asiaa siten, että varhaisten tähtien metallisuus syntyy nopeammin kuin kukaan oli koskaan kuvitellut. Tällön koska ne ovat metallisempia nopeammin, niin ne eivät ole vanhoja vuosissa laskettuna.
K:
"jotkin tähtipopulaatiot viittaavat jopa 16–18 miljardin vuoden ikään. Ilman CMB:tä ei ole enää havaintoa, joka pakottaisi universumin olemaan nuorempi."
Äskeisen ratkaisun lisäksi tuollaisia uusia aikoja voisi teettää toisaalta niin, että CMB on edelleen kosminen ja lämpötilassa 2.7 K, mutta että universumin koko muuttui hitaammin siihen kokoon, missä se on nyt 2.7K.
Millä voi selittää sen, että tähtiä tulee universumiin tietyllä hetkellä 18 mrd vuotta sitten, mutta ei sitä ennen? Muutoin kuin sillä, että kaikki materia on sitä ennen ollut tasaisesti jakautunut ja ohuempaa kuin tähdessä. Jos aine on tasaisesti jakautunut, niin missä on siitä tuleva valo eli siis missä on 18 mrd vuotta vanha taustasäteily? Kyseisestä tähtiä edeltävästä aineesta on muitakin kysymyksiä, joihin tullaan alla.
2
K:
"Samalla baryogeneesin standardiselitys menettää keskeisen tukipilarinsa. Nykyinen käsitys siitä, että materiaa ja antimateriaa syntyi lähes yhtä paljon ja pieni epäsymmetria jäi jäljelle, perustuu CMB:n avulla määritettyyn baryonitiheyteen."
Tässä ei toimi nyt mikään väitteesi. Baryonigeneesi on asia, jossa baryonien tiheys on alussa nolla (joko kyseisiä hiukkasia on oikeasti nolla tai antibaryoneita on yhtä paljon: lähes aina molemmat tällaiset vaiheet ovat käytössä, mutta itse geneesi tapahtuu pikemminkin jommassa kummassa), mutta sitten tämä aine muuttuu toiseksi aineeksi. Baryonigeneesi ei ole täysin varmasti asia, mitä HBB:n täytyy olettaa tai muodostaa jostakin. Kirjoitit tässä itse itseäsi vastaan juuri tällä tavalla. Jos olisit halunnut sanoa, että kosmologien täytyy todistaa baryonigeneesi jotenkin eivätkä onnistu siinä enää, niin olisit sanonut, että sinulla on tieto siitä, että universumissa on ollut aiemmin ainetta, jossa baroneita ei ole lainkaan (väittäisin itse, että silloin oli todella kuuma, ja HBB tapahtui). Mutta sinulle kelpasi yhtä hyvin tapaus, että niitä on ollut alusta asti sen verran kuin tarvitaan. MIksi niitä ei silloin voisi olla alusta asti myös tasan CMB-mittauksen verran? Tai ketä se kiinnostaa, minkä arvoisen oletuksen tekee ja millaiseksi oletustaan joka kerralla vaihtaa? Jos baryoneita oli jo, niin kenenkään ei tarvitse esittää mitään fyysisiä tapahtumia niille, jotka esim. vaativat aikaa ja olosuhteita tapahtuakseen eikä koskaan voi olla osumatta johonkin LCDM:ään tai mihin tahansa mitattuun universumin historiaan.
CMB:n antama baryonitiheys sanoisi oleellisesti vain sen, että se ei ole nolla. Minä voin sanoa oman kehokokemukseni perusteella, että baryonitiheys ei ole nolla. Kummastakaan ei paljon päätellä, että se olisi voinut olla joskus nolla. Teoreettista kosmologiaa tekevät ihmiset keksivät kaikenlaisia hiukkasmalleja, joissa baryoneita syntyy nollasta. Varmaan siksi kun jotkut ovat tehneet universumeja, jotka syntyvät nollasta, minkä lisäksi esim. inflaatiossa ei voi olla baryoneita missään, jos sen haluaa, ja jokin vastaava on pakollinen useimmissa HBB:issä. Nämä mallit voivat ampua yli tai ali CMB:n antamasta mittauksesta sellaisella hetkellä kuin sen lasketaan tuolloin tapahtuvan, ja siksi CMB on tekijä niille, jotka baryoneita selittävät.
Mikään ei silti oleellisesti muutu, vaikka CMB tai jokin aiemmin ajateltu luku sen hetken baryoneille olisi harhaa. Kaikissa mahdollisissa universumeissa on mahdollista, että aine on kuumaa kvarkki-gluoni plasmaa (kuten sen on mitattu olevan hiukkaskiihdyttimessä) ja jopa kaikkialla universumissa jonain hetkenä. Tai että aine on vielä jotain muuta ainetta sitä ennen. Silloin niissä universumeissa tehdään aivan sama määrä teorioita sille, mitä erikoista baryonitiheydelle tapahtuu muutakin, kuin että hiukkanen ja antihiukkanen tuhoavat toisensa.
K:
"Jos CMB ei ole alkuperäinen, baryoniasymmetriaa ei voida enää johtaa CMB:stä."
Ei sitä (edeltänyttä aineen tilaa) niin ole johdettukaan. Eniten siihen on ehkä vaikuttanut infltaatioteorioiden suosio. Missä inflaatio saa selitettyä parhaiten muita mitattuja asioita kuten sen, miksi CMB ja kaikki aine on niin lähellä samaa lämpötilaa. Vaikka se lämpötila olisi ollut galakseissa, niin inflaation tarvitsee todennäköisesti silti.
Inflaatio, baryonigeneesi ja ensimmäinen aine, jossa ei ole mitään, voivat myös olla samanlaisia asioita kuin multiversumit ja säieteoriat. Että ne tehdään huvin vuoksi, koska voidaan, eikä paljon minkään havainnon ja tulkinnan pakottamana. Tämä on täysin linjassa myös Kroupan paperin kanssa, missä on esitelty asia siten, että voi huvin vuoksi tehdä MOND:in.
K:
"eikä ole mitään havaintoa, joka pakottaisi asymmetrian olemaan juuri nykyisen suuruinen."
Ks. ensimmäinen linkki.
K:
"Tämä avaa mahdollisuuden, että baryonien määrä ei ole kvanttikenttäteoreettisen prosessin tulos, vaan kosmologinen alkuarvo"
Jos sinulla on yksi arvo baryonien määrälle, niin mikä sulki pois sen mahdollisuuden olla kosmologinen alkuarvo? Tällaiset poissulkemiset pitäisi esittää pitkää reittiä pitkin, missä esim. saadaan malli, missä inflaatiota ei ole, tai mitään HBB:tä ei ole.
Kuten sanoin: niitä kenttiä ja prosesseja on olemassa niin monia mahdollisia, että niitä voidaan ehdottaa muitakin kuin juuri CMB:n mittauksen suuruisia. Lisäksi kvanttikenttä on todennäköisesti aivan sama kvanttikenttä vaikka se ei ns. kävisi jotain prosessia läpi äärettömänkään ajan kuluessa.
Kaikki Kroupan ehdotukset HBB:ksi ovat muuten uudenlaisia kvanttikenttäteorioita. Tai kvantisointia niille odotettaisiin.
3
K:
"joka voi olla peräisin esimerkiksi edellisestä kosmisesta syklistä big bounce -mallissa tai pitkän pre-Big Bang -vaiheen aikana emergentissä universumissa."
Väitän ettet voi tehdä big bounce -mallia ilman kvanttikenttien (huom.) prosesseja. Sen lisäksi et voi tehdä siitä pomppua kylmässä aineessa, vaan ainostaan HBB:ssä. Muutoin joku pystyisi tekemään meidän universumiamme edeltäneen pommpuaineen ja pomppuavaruuden laboratorion koeputkessa, ja siitä putkesta tulisi uusi universumi galakseineen.
Nykyinen CMB ajateltuna kosmiseksi taustasäteilyksi ei ole mitenkään sulkenut pois sitä, että olisi ollut big bounce, tai että yksi universumi olisi ollut laajentumattomassa kvanttitilassa (prosessissa), jossa meni aikaa paljon. Siksi nämä sanat ylipäänsä ovat olemassa.
Kvanttitilassa on vaikea olla, jos aine on tiheää ja kuumaa tai jos se on tiheää ja kuumaa heti tämän jälkeen (kvanttigravitaatio saattaa joskus ignoroida tämän mitä sanon). Siksi kvanttitilan pre big bang tapahtuu lähinnä vain, jos on olemassa myös inflaatio-ainetta tai ylipäänsä aineiden vaiheiden erottaminen toisistaan ja transitio niiden välillä. Eli pre-big bangissä tuskin on baryoneita yhtä paljon kuin universumissa tällä hetkellä.
Pre-big bang voi olla myös klassinen tai ei kvanttigravitaation tila. Koska tällaisia ovat esim. ikuinen inflaatio, joita on monta. Sekä yksi inflaatio, joka tapahtuu sellaisessa avaruudessa, jonka menneisyys on aikana äärettömän pitkä, mutta klassinen ratkaisu GR:ään. Kummatkin mahdollistaa inflaatio-aine, joka ennen inflaation tapahtumista olevassa tilassa tekee avaruuden laajentumisesta erilaista.
K:
"Kun CMB:n alkuperä kyseenalaistetaan, myös Big Bang -mallin aikaskaala ja baryonien syntyhistoria muuttuvat. Universumi voi olla huomattavasti vanhempi kuin nykyinen standardiarvo, ja baryonien alkuperä voi olla sidottu kosmologisiin prosesseihin, jotka eivät liity rekombinaation jälkeiseen aikaan."
Baryoneilla ei ole yhtä hyväksyttyä prosessia tai edes syntyhistoriaa. Mutta ne eivät todellakaan synny vasta rekombinaatiossa tai sen jälkeen. Rekombinaatiossa pitää olla kaikista paitsi ei-antihiukkas- prosesseista irtkikytkettyjä baryoneita olemassa jo huomattavasti aikaisemmin. Minkä lisäksi kuka tahansa voi luoda rekombinaation olosuhteet tarkistaakseen, onko siellä baryonimuutoksia jossain vai ei.
Vai sanotko tässä, että 'liittyminen' on sama asia, kuin miten voi saada tieteellistä tietoa jälkikäteen ja signaalien avulla? Jos CMB on jotain muuta kuin kosmista, niin ei se silti tarkoita, että on todistettu tästä lähin universumin muodostavan aina jonkin pyyhekumin, joka tuhoaa kaiken tiedon. Baronigeneesissä kuitenkaan itsessään tietoa ei ole - eikä kukaan ole väittänyt olevan - kuin vain sellaista, että mihin lukuun tähdätään ja paljonko laajentumista ja tiheyden tasaisuutta saa samalla häiritä. Jos luet ensimmäisen linkin, niin joku voisi esim. päättää tähdätä teoriallaan siihen lukuun, jonka voi nähdä tällä hetkellä.
K:
"Samalla se vapauttaa kosmologian tarkastelemaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, joissa universumi ei ala singulariteetista, vaan on osa pidempää tai jopa syklisesti toistuvaa kosmista historiaa."
Aika moni vapaana itseään pitänyt teki niitä jo ennen Kroupaa. Kukaan kosmologi ei ole koskaan ajatellut singulariteetteja oleellisena osana omaa malliaan. Singulariteetti on asia, missä malli ei kirjaimellisesti toimi. Kvanttiteoria on ollut olemassa jo kauemmin kuin kosmologia tai CMB -havainnot itse, ja jokainen kosmologi pystyi vain päättämään, että se joskus sanoisi ettei alkuräjähdyken varhainen tila ole singulariteetti. Sellainenhan olisi ollut vähintään yhtä hyödyllinen ja varmalle tiedolle perustuva päätös, kuin että Kroupan perusteella joku tekisi sen saman, koska hänestä CMB on jotain muuta.
Et ole millään tavalla itse esittänyt mitään uusia faktoja tai ideoita siitä, että miten gravitaatiossa aine romahtaa yhteen pisteeseen tai äärettömän tiheäksi ja kuumaksi kaikissa avaruuden pisteissä. Kroupakaan ei sitä tee, kun hän varmaan tietää jo, että sellaisia on tehty muiden toimesta jo kauan, ja että ne ovat aivan samanlaisia hänenkin HBB:issään. Tai että ne kuvaavat aivan eri aikaa ja tilannetta kuin missä CMB (kumpi tahansa) syntyy, eivätkä vaikuta siihen voiko LCDM:n sanoa olevan huono malli tai vain yksi monista.
Syklisessä tapauksessa et ole esittänyt esim. mitään tapaa välttää lämpökuolemaa. Tai sanonut että se on eräs osa, mutta että sitten tapahtuu aineen muuttumista esim. takaisin inflaatiokentäksi tai vastaavaksi, mikä tuottaa uudet kvanttivaihtelut. Mistä itse ajattelisin tulevan seuraavaksi kuumaa ainetta, mikä luo jonkin taustasäteilyn, joka pitää joskus löytää ollakseen yhtään konsistentti.
4
K:
"Universumin ikä, baryonien määrä ja varhaisen kosmoksen dynamiikka täytyy määrittää uudelleen muiden havaintojen perusteella. Tämä muutos ei ole pieni korjaus, vaan koko kosmologisen mallin uudelleenarviointi. Se avaa mahdollisuuden universumiin, joka on vanhempi, monivaiheisempi ja historialtaan rikkaampi kuin nykyinen standardikuva antaa ymmärtää."
Itse veikkaisin, että jos ei näe universumissa hetkiä, joina se oli rekombinaatiossa, vaan ainoastaan myöhemmin, niin silloin kyky saada tietoa universumin oikeasta mallista vähenee huomattavasti. Kaikista universumi-ideoista ja uusista vaiheista tulisi vielä enemmän hyödyttömiä ehdotuksia kuin ne nyt ovat, kun mitään vertailua niiden välillä ei voi tehdä. On toki niinkin, että mitä enemmän tietää universumista, niin sitä rajatumpia ovat mahdollisuudet asioiden tarkoille luvuille. Mallien ja spekuloitujen asioiden monimutkaisuus on myös yksi asia, mitä ylimääräinen tieto silloin alkaa vaatia. Monimutkaisuuskin on syy, miksi kaikkia ideoita varhaisesta universumista ei tehdä loppuun asti CMB:hen sopivaksi.
5
CMB:n malliriippuvuus on keskeinen ongelma, jota ei ole aiemmin käsitelty riittävän kriittisesti. Planck-satelliitin tuottamat CMB-kartat eivät ole suoria havaintoja taivaalta, vaan ne syntyvät monivaiheisen datan käsittelyn tuloksena. Raakadata sisältää galaktista pölyä, synkrotronisäteilyä, vapaita elektroneja, galaksijoukkojen SZ-efektejä, heikon linsseilyn aiheuttamia vääristymiä ja lukuisia muita foreground-komponentteja. Näiden poistaminen ei ole neutraali prosessi, vaan se perustuu mallioletuksiin siitä, millainen varhaisen universumin signaalin pitäisi olla. Kun foregroundit poistetaan, algoritmit olettavat ΛCDM:n mukaisen taustasäteilyn spektrin, akustisten huippujen rakenteen ja linsseilyn voimakkuuden. Lopputulos ei siis ole puhdas havainto, vaan ΛCDM:n kanssa yhteensopiva rekonstruktio. Jos malli on väärä, myös rekonstruoitu CMB on väärä. Tämä tarkoittaa, että CMB:n nykyinen muoto ei ole universaali kosmologinen havainto, vaan malliriippuvainen tuote, joka voi muuttua merkittävästi, jos taustalla oleva kosmologinen malli vaihdetaan.
Tämä havainto avaa oven vaihtoehtoiselle tulkinnalle, jonka mukaan CMB ei ole rekombinaation jälkihehkua, vaan varhaisten elliptisten galaksien tuottamaa säteilyä. Varhaiset elliptiset galaksit muodostuivat havaintojen mukaan hyvin aikaisin, punasiirtymillä noin 15–20, ja niiden ominaisuudet viittaavat äärimmäisen voimakkaaseen tähtienmuodostukseen. Ne eivät syntyneet hitaasti fuusioiden kautta, vaan monoliittisista kaasupilvistä, jotka romahtivat nopeasti ja tuottivat valtavia määriä uusia tähtiä. Tällainen hyper-starburst-vaihe tuottaa intensiivistä infrapunasäteilyä, joka syntyy pölyn lämmetessä noin 40–60 kelvinin lämpötilaan. Kun tämä säteily punasiirtyy z≈17, sen lämpötila asettuu luonnollisesti nykyiseen 2,7 kelviniin — täsmälleen CMB:n lämpötilaan. Varhaisten elliptisten galaksien tuottama säteily ei ole satunnainen lisäkomponentti, vaan se muodostaa valtavan, koko taivaan kattavan säteilykentän. Galaksit olivat tuolloin huomattavasti tiheämmässä kuin nykyään, ja niiden yhteenlaskettu infrapunasäteily voi tuottaa saman energiasisällön kuin nykyinen CMB. Lisäksi niiden jakauma taivaalla ei ole täysin homogeeninen, ja tämä epäsymmetria heijastuu suoraan CMB:n anisotropioihin. On huomattavaa, että CMB:n hemisfäärinen epäsymmetria — yksi sen tunnetuista anomalioista — korreloi varhaisten elliptisten galaksien jakauman kanssa. Tämä viittaa siihen, että osa CMB:n rakenteesta voi olla galaksiperäistä eikä varhaisen universumin tiheysfluktuaatioiden jäännöstä.
Keskustelussa ei ole kyse siitä, voiko baryonigeneesi tapahtua tai onko teoreettinen mekanismi sinänsä mahdollinen. Baryonigeneesi on täysin johdonmukainen osa varhaisen universumin fysiikkaa, ja sen periaatteet – kuten baryoniluvun rikkominen, CP-rikko ja terminen epätasapaino – ovat edelleen päteviä. Olennaista on se, mistä baryoniasymmetrian suuruus on tähän asti päätelty, ja tässä kohtaa CMB:n rooli on ratkaiseva. Nykyinen baryoniasymmetria ei ole teoreettinen oletus, vaan se on mitattu CMB:n akustisten huippujen avulla. CMB:n rakenteesta saadaan baryonitiheys, matter–radiation equality -hetki ja varhaisen plasman dynamiikka, ja näiden avulla johdetaan se, että baryoneja on noin miljardisosa enemmän kuin antibaryoneja. Tämä havaintoperuste on koko baryoniasymmetrian numeerisen arvon perusta.
Kun CMB:n alkuperä kyseenalaistetaan, tilanne muuttuu. Jos CMB ei ole rekombinaation jälkihehkua, vaan varhaisten elliptisten galaksien pölylämmityksen punasiirtynyttä säteilyä, CMB:n akustiset huiput eivät enää kuvaa varhaisen plasman värähtelyjä. Tällöin CMB ei kerro baryonitiheyttä, eikä matter–radiation equality -hetkeä voi enää määrittää CMB:n perusteella. Toisin sanoen baryoniasymmetrian havaintoperuste katoaa. Tämä ei tarkoita, että baryonigeneesi olisi väärä, vaan että sen nykyinen numeerinen perustelu ei enää perustu havaintoon, jos CMB ei ole alkuperäinen signaali.
Kun kysyt, miksi baryoneja ei voisi olla alusta asti juuri sen verran kuin CMB-mittaus antaa, vastaus on yksinkertainen: jos CMB ei ole rekombinaation signaali, CMB ei enää mittaa baryonien määrää. Silloin ei ole mitään syytä olettaa, että baryonien määrä olisi juuri se, minkä ΛCDM+CMB-yhdistelmä antaa. CMB:n galaksiperäinen tulkinta ei kiistä baryonigeneesin mahdollisuutta, vaan se poistaa sen ainoan havaintoperusteen, jolla baryoniasymmetrian suuruus on tähän asti määritetty. Tämän jälkeen baryonien määrä voi olla kosmologinen alkuarvo, edellisen kosmisen syklin jäännös tai emergentin universumin makroskooppinen ominaisuus, mutta sitä ei voi enää johtaa CMB:stä, koska CMB ei ole rekombinaation signaali.
Keskustelun ydin on siis havaintoperusteessa, ei teoreettisessa mekanismissa. Baryonigeneesi voi edelleen olla mahdollinen, mutta sen numeerinen arvo ei ole enää sidottu CMB:hen, jos CMB:n alkuperä osoittautuu galaksiperäiseksi.
Näyttää joku sekoilevan urakalla täällä: Koko universumi on nyhjästy tyhjästä. Sillä on vastakappale, joka koostuu anti-aineesta.
Mulla tuossa pöydällä kananmuna.
Sillä on ilmeisesti vastinkappaleensa siellä toisessa anti-universumissa.
Mistä ne molemmat tulivat?
Nyt sun pitää selittää molemmat kananmunat. Eli sinun selityksellä selitettävää on vielä enemmän.
Kirjoittaja K:
"CMB:n malliriippuvuus on keskeinen ongelma, jota ei ole aiemmin käsitelty riittävän kriittisesti. Planck-satelliitin tuottamat CMB-kartat eivät ole suoria havaintoja taivaalta, vaan ne syntyvät monivaiheisen datan käsittelyn tuloksena. Raakadata sisältää galaktista pölyä, synkrotronisäteilyä, vapaita elektroneja, galaksijoukkojen SZ-efektejä, heikon linsseilyn aiheuttamia vääristymiä ja lukuisia muita foreground-komponentteja."
Mikään noista ei ole kosmologian malli eikä muutu, jos sitä muuttaa. Kroupa tms. halutessaan esittää uusia ideoita foregroundiksi, joutuu noiden alojen kanssa toki toimimaan ja uusimaan niitä vähän. Mikä voi olla sellaisessakin muodossa kuin miten galaksi syntyy ja mitä silloin on läsnä. Minkä jälkeen kuitenkin jos hän haluaa nähdä jossain erittäin vanhaa ellipsigalaksien ajan valoa, niin hän filtteröi samalla tavalla kuin muutkin uudempia asioita sen edestä pois.
K:
"Näiden poistaminen ei ole neutraali prosessi, vaan se perustuu mallioletuksiin siitä, millainen varhaisen universumin signaalin pitäisi olla."
Kroupan paperissa ei pääasiallisesti tarkoiteta mitään lähtevää signaalia oletettuna. Katso silti, mitä olen kirjoittanut kaukana alempana ns. 'täysin litteästä CMB':stä tai 'tarkistusdatasta'. Jos haluat välttämättä varioida sitä, millaista galaksia tai muuta aineen keskittymää on ollut CMB-signaalin matkalla, ja että siihen vaikuttaisi tosi paljon kosmologinen malli eikä mistään muusta tule kyseistä tietoa, niin sitten sinun tulee mainita erikseen, että kyseessä on tuollaiset lähteet niin suurella z-arvolla, että niitä ei näe silmämääräisesti enää edes JWST:llä (josta Kroupan elliptisten galaksien ominaisuudet kuitenkin on keksitty sekä se, että niiden syntymisen tärkeää hetkeä pitää ulottaa johonkin kohtaan z = 17). Normaalissa CMB-analyysissä, mitä on tehty LCDM:n tms. lukujen saamiseksi ei minusta kuvitella, että mitään sellaisia lähteitä on, ja Kroupa on aluksi keksinyt sellaisten olemassaolon olevan merkittävää, jolloin kun niitä on, niistä pitäisi tulla malliriiippuvaisia. Kuvailen kaikkea tätä ja Kroupan paperin lukua 3.1 lisää alla.
Samalla on myös niin, että kun on tuollaisia efektejä pienemmällä z:lla CMB:n häiriintymiselle,niin näitä pystytään käyttämään myös täysin ilman mallisidonnaisuutta. Koska kun esim SZ-efekti vaikuttaa CMB:hen niin itse SZ-teorian tai linssiteorian mukaan siihen mitattuun dataan tulee analysoitavia ominaisuuksia. Joilla on tehty ihan omaa tutkimustaan siitä, millaista CMB:n ja havaitsijan välinen aine on. Tämä tarkoittaa monesti pimeää ainetta. Kroupan puhuessa aineista ja joskus jopa valoista hän on puolestaan kai voinut joskus saada ne aikaan vain ajattelemalla MOND-gravitaatiota pienessä ei-GR mittakaavassa. Tämä tai sen vastustaminen ei ole kosmologinen oletus kirjaimellisessa mielessä, mutta jos oltaisiin oletusten suhteen tarkkoja, niin sellaisetkin muistettaisiin.
K:
"Kun foregroundit poistetaan, algoritmit olettavat ΛCDM:n mukaisen taustasäteilyn spektrin, akustisten huippujen rakenteen ja linsseilyn voimakkuuden. "
Olet voinut lukea Kroupan paperin lukua 3.1, mutta silloin et lue sitä oikein. Ensinnäkin akustisten huippujen rakenne on myös nimeltään spektri eli se on aina paperissa mainittu power spectrum. Se on pelkistävä esitys koko taivaan datasta. Mutta jos se on erikseen jostain muusta spektristä, niin silloin puhut sähkömagneettisesta taajuusspektristä, joka mitataan erikseen jokaisessa taivaan pisteessä, ja josta on saatava esim. kyseisen pisteen tarkka lämpötila tai jos haluaa, niin jotain mikä ei ole lämpötilaa ollenkaan. Kroupa ei sano sellaisesta SM-spektristä mitään (*), vaan hän kritisoi sitä, että CMB:n data-analyysi olettaa jonkin tilastollisen tavan millä universumissa esiintyy epätasaisuuksia CMB:n jälkeisenä aikana. Vaikka niitä ei näe. Tässä Kroupa myös alkaa puhua kahdesta asiasta yhtäaikaa ja argumentti leviää kohdistuen pelkän pimeän aineen käyttäjiin, jotka eivät muka näe sitä edes pienellä z < 2 -aluella. Vaikka samalla CMB:tä ja sen linssiefektejä on juuri käytetty näkemään pimeän aineen läsnäoloa varhaisina aikoina. Kroupa ei ole varmaan yrittämässä noudattaa näin nähtyjä mittauksia vielä vähään aikaan.
(*) Tai no kun kerron kohta, mitä mainitsemani luku 1.4 % tarkoittaa, niin siinä onkin sitten päin vastoin.
1
Toinen asia näistä välissä olevista rakenteista on se, että tällaista malliriippuvaista tilastoa kukaan ei kai ole oikeasti ikinä tehnyt, ja silti on syntynyt LCDM-lukuarvoja, jotka ovat jonkun mielestä hyviä ja muita HBB:itä, joissa mikään arvo ei ole hyvä. Sellaisia korjauksia vielä parempaan tarkasteluun on lähinnä ehdoteltu tällaisissa muodoissa kuin luvussa mainitaan. Minkä lisäksi kosmologisen aineen simuloinnissa kesken mittausten suodattamisen näyttää pikemminkin olevan kyseessä Kroupan itse luvussa myöhemmin ehdottama algoritmien toistokäyttö. Kroupa miettii vielä yhtenä tähän liittyvänä asiana koko ajan sitä, että universumi on epähomogeeninen. Epähomogeenisyys on asia, mitä voidaan tarkoittaa kosmologisen mallin mukana kehittyvänä ja mallissa oletettuna asiana, mutta CMB-analyyseissä tätä ei ole ja pikemminkin tämä on LCDM:n oletus. Sitä on kuitenkin vaikea verrata kaikkeen, mitä paperissa tunnutaan kritisoitavan (ks. alla) tai siitä miten sinä olet sen ymmärtänyt. Joku suora vaatimus laittaa LCDM-malliin epähomogeenisyyksiä voisi johtaa johonkin, mutta sellaista vaatimusta ei välttämättä koskaan tulla mistään saamaan sellaisessa muodossa, että se olisi oikeasti analyyttinen ja olisi aluksi osoittanut jostain z < 2 epähomoheenisyydestä sen, että niitä pitää olla z = 1100:ssä eri tavalla kuin on ollut. Silloin LCDM tai mikä tahansa muu homogeenisenä jää aina kosmologian vaihtoehdoksi.
Minusta Kroupa ei ole missään arvioinut kunnolla sitä, onko mikään teoria toisista poikkeava power spectrumin tarkastelussa tai siinä, että niissä olisi olettamis vaiheessa yhtään muista poikkeava kosmologinen evoluutio, joka muuttaisi juuri CMB-algoritmeja (p8: 'At the moment we do not know how large the error is when, for example, forcing the AeST model into the current Planck-CMB data'). Jos hän olisi oikeassa eikä olisi mitään muita väitteitä kuten alla, se tarkoittaisi vasta lähinnä sitä, että hän saisi pirtää mainitut MOND-kosmologiansa vastaamaan jotain muutakin käyrää, jos hän viitsisi. Miten se kuitenkaan muuttaa niiden asemaa nykyisestä? Tai mistä voi jo tietää etteikö silloin päädytä ristiriitoihin?
...
Älä siis sano että tarkoitat sähkömagneettista spektriä jonain, mihin on laitettu 'LCDM-oletuksia'. Silloin alettaisiin kaivaa vuosikymmenien takaisia tapoja suodattaa dataa ja arvioitasiin, mitä vaikutusta sillä oli, että niissä jotkut olettavat ja käyttävät eri asioita, mitä tiedetään esim. mustasta kappaleesta.
Kroupa ei väitä huom. jotenkin suoraan, että power spectrum on oletettu LCDM:stä, vaan korkeintaan että saaduiksi mittauksiksi sille tulee suodatusprosessin seurauksena jonkinlaista. Tämä on hyvin huonosti käsitelty ja perusteltu väite, jossa sen sisältöä on kuitenkin vaikea löytää paperista. Koska se on todella monessa muodossa. Yhdessä kohtaa voi lukea, että LCDM-algoritmi (mitä äsken ei konkreettisesti löydetty) toimii hyvin LCDM:ää varten. Voiko tämä pitää paikkansa yhtä aikaa seuraavan kanssa, kun toisaalla lukee moneen kertaan väite, että vaikka kosminen säteily olisi täysin ilman jotain (ilmeisesti oskillaatioita), niin joko CMB:n data-analyysit tai itse ilmiöt, joita käytetään LCDM:n oletuksilla, niin se tekisi ne mittaukselle itsekin. Sivulla 7 tämä toinen väitte perustellaan linkillä. Mutta se on kymmeniä vuosia vanha, ja siinä puhutaan ainoastaan näkyvistä lähteistä, eikä mistään kosmologisista rakenteista ja malleista, jotka ne ennakoi. Eli lisäksi nettisivulla nämä lähteet pääasiassa tekevät jotain aidolla valollaan, eikä mitään algoritmeja edes esitellä Paperin sivulla 13 on myös kuva, joka voi tuntua joltakin samalta, mutta se ei liity tähän eikä power spectrumiin.
2
Jos olisi olemassa yksikin LCDM-oletusten algoritmi, jota käyttää raa'alle datalle, niin kuka tahansa voisi oikeasti todistaa toisen noista väitteistä ajamalla sitä algoritmia itsetehdylle tarkistusdatalle, joka on täysin oskilloton. Mitään sellaista ei ole tehty (tai nähty tätä tulosta, koska kyllä tekijä itse kokeilee sitä useilla datoilla). Jos LCDM-algoritmi loisi itse epätasaisuutensa, tämä tarkoittaisi melko varmasti seuraavaa. Algoritmin tulisi ensinnäkin olla joko satunnaisen alkutilan tai ylipäänsä satunnaisen kohinnan algoritmi tai sitten siitä voisi olla olemassa vähintään useampi versio erilaisten epätasaiksuuksien alkutiloja. Tällöin jos näistä ajaa toisen tarkistusdatalle, niin lopputuloksessa ei voi olla sama informaatio aina samassa kohdassa taivasta. Aina ennen kuin CMB:stä saadaan power spectrumin kuvaaja, siitä saadaan koko taivaan kattava kuva punaisia ja sinisiä pisteitä. Jos CMB mitataan ja suodatetaan oikein useina eri vuosikymmeninä, kukin näistä pisteistä pitää suurin piirtein saman arvonsa eli sen voisi tarkistaa eri laitteiden välillä. Minkä lisäksi, jos sellaisia algoritmeja ei voida löytää tähän astisilta tutkijoilta, missä alkudata (mm. epätasainen ja itse luotu) muuttuu joka kerta eri muodoiksi sini-punaisia alueita erilaisilla algoritmin asetuksilla, niin algoritmi ei ole niitä luonut itse. Eikä silloin luonut kuvassa olevien alueiden esiintymistiheyksiäkään per koko. Lisäksi on mahdollista, että algoritmi joka loisi mistä tahansa alkutilasta yhden ja saman kuvan, on tosiasiassa algoritmi, joka sisältää vähintään yhtä paljon tietoa toiminnoissaan, kuin mitä lopullinen kuva. SIlloin se veisi yhtä paljon tilaa muistissa kuin lopullinen kuva. Muitakin optioita on, kuten että kaikki CMB kuvat mitä maailmalla on, ovat taaskin tuhonneet ensin kaiken datan mitä mitattiin, ja ovat sen sijaan yhden ja saman kohina-algoritmin tuottamia aina samalla alkuarvolla.
...
Yhdessä se, että hän ei tiedä miten paljon MOND-kosmologiassa olisi mikään rakenteen kehitys eri tavalla, ja se että algoritmivaikutuksia tai vaihtoehtoja oikeiksi rakenteiksi ja vaikutuksiksi ei ole tarkasteltu, tarkoittaa sitä, että Kroupalla ei ole mitään tietoa siitä, miten paljon mikään voisi olla väärässä power spectrumin nykyisin esitetyssä käyrässä verrattuna todellisuuteen. Luvussa 3.1 on muutama torso esitys jostain käyrän alueesta. Mutta alueelliset vaihtelut ja kohina ylipäänsä toimivat siten, että jos kohinaa ei ole mitattu ja analysoitu väärin kaikkissa kokoluokissa, niin suurten mittaskaalojen väärin mitattujen spektriarvojen sisällä kaikki pienet kohina-alueet toistuvat edelleen aivan samalla tavalla kuin jos suuret skaalat olisi saatu oikein. Luulen että juuri näitä suuria mittaskaaloja oli tarkoitettu paperissa eniten. Nyt siis jos virheellinen data-analyysi suurista mittaskaaloista summattaisiin yhteen oikein mitattujen pienten mittaskaalojen kanssa, niin kyseiset huiput, missä näkyy akustisia oskillaatiota olisivat aivan oikeassa paikassa. Ja vain tapaus missä CMB ei ole yhtään kosminen voisi tarkoittaa, etteivät LCDM-lukuarvot ole, mitä ne ovat (tai esim. jokin niistä vähän jotain muuta liikuttaakseen suuria skaaloja johonkin suuntaan) ja muut HBB:t liian kaukana.
Tuolla haluan tarkoittaa myös sitä, että jos joku joskus korjaa LCDM+CMB:tä tekemällä täydellisesti juuri ne algoritmit ja galaksin paikat (koettamalla laittaa LCDM:ään suurempia epähomogeenisyyksiä), joita Kroupa haluaa, niin tällä hetkellä on vielä aika todennäköistä, että ne eivät muuta mitään millään tavalla power spectrumin tuloksessa ja LCDM:n jopa viimeisimpien arvojen uskottavuudessa. Mutta tätä ei ole minusta mitenkään nähty, ja kirjoitat tästä väärin kuin näin olisi ollut jo vuosia ns. 'LCDM-oletuksena' ja, että tämän takia LCDM olisi ollut nyt suosittu.
Luvussa 4 käsiteltävä tulos ellipsigalakseista, joista sanottiin, että olisi vähintään syntynyt 1.4 % verran samaa valoa kuin CMB:ssä, on ainoastaan kokonaisvalomäärän tarkastelu. Kroupalla ei siis ollut aiemmissa papereissaan mitään esitystä siitä, miltä tämän ellipsilähteen epätasaisuus näyttäisi taivaan sini-puna kuvassa. Jos sellainen olisi ja se vertailtaisiin siihen, mitä CMB:stä mitataan ja filtteröidään uusilla tavoilla erikseen, teorian ja tämän mitatun käyrän epätasaisuus huippujen täytyy olla täsmälleen samat. Muutoin jossain on ristiriita, eikä teoria CMB:n uudesta lähteestä olisi totta, vaikka helpoissa tutkimuksissa esim. olisi näytetty, että kokonaisenergia on uskottavana vaihtoehtona tasan sama ja 100 % kuin nykyinen CMB. Tämä on ainakin olettaen, että tehdään pidemmän ajan kosmologiaa, josta Kroupa oli puhunut. Jolloin jos sen kosmologian yrittäisi pakottaa olemaan rakenteeltaan yhdellä tavalla epätasainen tietyllä hetkellä, tämä luo mahdollisia ristiriitoja muiden mitattujen asioiden kanssa, kuten Hubble-vakiot, tähtien iät jne.
3
K:
"Tämä havainto avaa oven vaihtoehtoiselle tulkinnalle, jonka mukaan CMB ei ole rekombinaation jälkihehkua, vaan varhaisten elliptisten galaksien tuottamaa säteilyä."
Ei tämä availu toimi tällä tavalla edes vaikka olisi tarkastellut luvun 3.1 oikein. Galaksin näkeminen voi olla jotain, mikä avaa jopa sen, että voi sanoa, että sen takia tulee kaikki valo sen aikana. Mutta tähän ei tarvitse mitään keskustelua edellä. Äsken nähtiin myös ettei näistä asioista edes osata puhua vielä samalla tasolla: epäilysi pääkohdat ovat CMB:n power spectrumin epäilyä, ja mitä avaat on kokonaisenergian ehtoja täyttävänä ehdotuksena, josta ei tiedä kukaan, miten epäilyttävä se on power spectrumina. LCDM:n epäily ylipäätään ei ole onnistunut millään tavalla muodostumaan muuksi kuin spekuloinniksi. Ei sellaiseen kannata viitata millään tavalla, ellei halua sanoa, että perustelee tekemisiään spekuloinneilla. LCDM:n ei tarvitse olla millään tavalla ristiriidassa itse, jotta sille tai mm. CMB:lle saisi esittää vaihtoehtoja.
K:
"Varhaisten elliptisten galaksien tuottama säteily ei ole satunnainen lisäkomponentti, vaan se muodostaa valtavan, koko taivaan kattavan säteilykentän."
CMB:n satunnaisuudet ovat alle promillen luokkaa. Tai oletetaan ylipäänsä että olisi jokin kosminen säteily HBB:stä, jonka tasaisuus on myös jotain luokkaa. Sellaista galaksia tai aikaa galaksien synnyn aikaana ei ole olemassa, joka voisi olla tasaisemmin taivaalla kuin mitä CMB on. Koska gravitaatio romahduttaa rakenteita tasaisuudesta, joka oli tasaisempana edellisenä hetkenä. Tällöin taivaan kattaminen samalla tasaisuudella ei ole mahdollista.
Tuo oli lähinnä mietintöä varten. Mutta itse elliptisten galaksien esityksestä tiedetään vain se, että sen lisäosuus LCDM:n suuruiseen säitelyyn on Kroupan tietojen varmuudella vain 1.4 % - 100 %. Ja rahan laittaminen siihen, että sillä olisi power spectrum, joka läpäisee yhtään CMB:n algoritmia, on lottoamista.
K:
"Lisäksi niiden jakauma taivaalla ei ole täysin homogeeninen, ja tämä epäsymmetria heijastuu suoraan CMB:n anisotropioihin. On huomattavaa, että CMB:n hemisfäärinen epäsymmetria — yksi sen tunnetuista anomalioista — korreloi varhaisten elliptisten galaksien jakauman kanssa."
Tämä on varmasti tosi. Mutta tämä ei ole mikään erikoisen hyvä tulos tai todiste mistään (eli kyseessä ei ole viittaus). On täysin odotettavaa, että kun CMB:ssä on lämpimämpää eli aine on siellä kohtaa tiheämpää, niin se myös vaikuttaa siihen, että samassa paikassa (3D) olevilla galakseilla on enemmän ainetta käyttää. Nämä CMB:n tiheydet ja pienen z:n tiheydet ovat sitä enemmän toisiaan vastaavia, mitä suuremmasta alueesta puhutaan. Sillä jos alue on pieni, niin silloin se on pieni myös syvyyssuunnassa eli r-suuntaan, ja tiheys nousee tai laskee tultaessa lähemmäs. Suuri tihentymä, joka olisi esim. puoli taivasta, ei voi kuitenkaan lakata olemasta keskimäärin ylitiheää välttämättä missään kohtaa millään r- tai z-arvoilla mitä on. Koska se saattaisi merkitä tilavuusominaisuuksiltaan meidän olevan yli puolen universumin kokoisen ainekeskittymäpallon toisella reunalla.
K:
"Baryonigeneesi on täysin johdonmukainen osa varhaisen universumin fysiikkaa, ja sen periaatteet – kuten baryoniluvun rikkominen, CP-rikko ja terminen epätasapaino – ovat edelleen päteviä."
Johdonmukaisuus on sen tasoista, että jos sanot, että nuo pätevät (yhtä aikaa), olet sanonut, että itse baryonigeneesi pätee eli tapahtuu. Tai sitten olet esim. tapauksessa, missä kvanttiteoriat ovat jonkinlaiset, mutta jostain syystä niissä olevia prosesseja ei koskaan tapahdu. Tällöin olisi parasta vielä tarkenaa, että nuo kolme nimenomaan pätevät mutta eivät tapahdu.
Jos kirjoituksesi merkitsi, että noista kaikista on olemassa eläviä esimerkkejä erikseen, niin olet väärässä, koska yhtä niistä ei ole nähty.
K:
"Tämä havaintoperuste on koko baryoniasymmetrian numeerisen arvon perusta."
Kenen kanssa keskustelet siitä arvosta tai sen perustasta?
K:
"Toisin sanoen baryoniasymmetrian havaintoperuste katoaa."
Jos sinun pitäisi kirjoittaa huolellisesti, niin tämä olisi ollut keskustelun aiheen vaihdos.
Baryonisymmetrian ainoa perusta on löytää universumista antimateriaa toisen universumin verran.
K:
"Kun kysyt, miksi baryoneja ei voisi olla alusta asti juuri sen verran kuin CMB-mittaus antaa, vastaus on yksinkertainen: jos CMB ei ole rekombinaation signaali, CMB ei enää mittaa baryonien määrää. "
Kysymys ei pyrkinyt tähän keskusteluun. Mutta tätä keskustelua voi kuitenkin jatkaa.
4
Jos et mittaa baryonien määrää mitenkään, niin miksi väität että baryonien määrä ei ole jotain, mitä minä ehdotan niiden olevan? Varsinkin kun se CMB:n antama luku on aika lähellä tähtien ja pilvien pääteltyjä baryonimääriä tällä hetkellä eikä mikään ympäristö arvolle, mikä kannattaisi hylätä. Voinko minä sanoa, että Kroupan MOND:iin perustuva teoria tai joku sinun pre big bangisi ei ole universumin vaihtoehto, koska mittauksia ei ole olemassa? (Hänkin muuten teki MOND:ia ns. tukevia asioita pääasiassa yksi näkyvä galaksi kerrallaan)
K:
"CMB:n galaksiperäinen tulkinta ei kiistä baryonigeneesin mahdollisuutta, vaan se poistaa sen ainoan havaintoperusteen, jolla baryoniasymmetrian suuruus on tähän asti määritetty. Tämän jälkeen baryonien määrä voi olla kosmologinen alkuarvo..."
Tämä lause 'tämän jälkeen...' on väärin, kuten jo mielestäni sanoin. Baryonien määrä pystyi olemaan yhtenä todisteiden mukaan sallittuna vaihtoehtona jopa kosmologinen alkuarvo jo kymmeniä vuosia sitten, eikä vasta Kroupan tutkimusten jälkeen (2025). Ylipäätään mikään vastaava väite CMB:stä ei vapauta baryoneita olemaan millään tavalla, millä niitä ei olisi jo voitu tulkita. Sitä vastaan, että baryonit olisivat kosmologinen alkuarvo on lukuisia vastalauseita, ja mihinkään niistä ei voi edes löytää yhtymäkohtia siitä, että joku vaihtaisi CMB:n tai HBB:n ratkaisun joksikin muuksi. Olen myös keskustelut asioista joita listasi jatkaa ja sanonut etteivät ne liity CMB-asioihin nekään.
Itse asiassa jos luet kaikki viime kerran kirjoitukseni, niin olisit myös voinut päätellä niistä sen, että LCDM-mallissa, jota jatkettaisiin kauas menneisyyteen singulariteettiin asti, on siinä kohta väitetty, että baryoniluku on ollut kosmologinen alkuarvo. Mistään Kroupan kirjoituksesta ei voi suoraan päätellä, että haluaako hän kaiken alkavan singulariteetista jollain tavalla. Jos olisimme yhtään suopeita häntä kohtaan, ja pitäisimme päinvastoin koko muuta yhteisöä jonain kreationistikulttina, niin tilanteen voisi tulkita myös niin, että Kroupan työn tuloksena yksi 'baryonit ovat kosmologinen alkuarvo' -teoria kumotaan ja tilalle on tulossa baryonigeneesi.
K:
"... edellisen kosmisen syklin jäännös tai emergentin universumin makroskooppinen ominaisuus, mutta sitä ei voi enää johtaa CMB:stä, koska CMB ei ole rekombinaation signaali."
Kun kirjoitat tämän kaiken yhteen kohtaan, näyttää siltä että olet myös luonut sellaisen sääntömaailman, missä sykliset universumit tai pre big bang -ideat ovat jotenkin riippuvaisia siitä, että baryonigeneesiä ei kvanttiteoriana tai muuten olisi. Parasta olisi sanoa että baryonigeneesin olemisella ei olisi niihin mitään vaikutusta, mutta edellisellä kerralla kirjoitin myös paljon, että joistain syistä olisi juuri kannattavaa, että näiden ideoiden kanssa aina baryonigeneesi yhdessä niiden kanssa.
Mitä tapahtuu jos ehdotan, että syklisen jäännöksen baryonijäänteitä on yhtä paljon kuin CMB+LCDM:n lukuarvon verran? Tämä sykli on siis hieman kylmä, mutta tässä välissä on miljardeja miljardeja lämpöasteita, joiden muutaman ohi pyyhkäisemällä itse CMB voidaan silti luoda kosmisesti uudestaan odottaen vähän aikaa syklin alusta.
K:
"Keskustelun ydin on siis havaintoperusteessa, ei teoreettisessa mekanismissa."
Keskustelun ratkaisevin argumentti tältä suunnalta on se, että havaintoperusteen ollessa keskustelun ydin, mikään ei ole sen ytimen ympärillä. Tai päinvastaisen väittäminen on samaa kuin väittää höyhenten olevan kalan nahan ympärillä.
Eri asioiden teoreettista mekanismia voi joskus käyttää saadakseen pidettyä niitä toistensa ympärillä.
5
Voi Luoja, miten paljon sanoja! Albert Einstein totesi, että jos et pysty sanomaan asiaasi lyhyesti, et tiedä siitä tarpeeksi.
Minä taas, jos olisin ukko Ylijumala, veisin kaikilta ihmisiltä niin puhe- kuin kirjoituskyvynkin.
Selitä siinä sitten mielipiteitäsi, tai ole kuin kissa - saat aina tahtosi läpi sanomatta koskaan sanaakaan.
Tehkää perässä.
Lyhyellä ilmaisulla Einstein tarkoittaa n. 24 sivua pitkää julkaisua. Yli 100 sivua pitkä väitöskirja on hänen mielestään jo liian pitkä.