Tyhjästä on paha nyhjästä

L.Krauss tosiaan on ameriikan eenkvist. Kumpikin halveksii ja haukkuu filosofiaa, ja sitten tekee filosofiaa ymmärtämättä edes, että on itse haukkunsa kohde.

Saisivat kuitenkin kaikkein toivottomimmat tyhjästänyhjäystyypit lukea Kraussinsa, niin tietäisivät, että eivät edes heidän filosofinsa, joiden he luulevat esittävän tyhjästänyhjäämistä, kuitenkaan esitä tyhjästänyhjäämistä.

KYKENEEKÖ IHMINEN LÖYTÄMÄÄN, PÄÄTTELEMÄÄN TIETONSA RAJAT ? YLITTÄÄKÖ HÄN SILLOIN TÄMÄN MEIDÄN AINEELLISEN MAAILMAN RAJAT ? VASTAAKO HÄN SIIS SILLOIN, KYSYMYKSEEN, MISTÄ TÄMÄ KAIKKI JA KOKO "AVARUUUS " TULI MEILLE KOETTAVAKSI, NÄHTÄVÄKSI JA " YMMÄRRETTÄVÄKSI " ?
MISSÄ OLEN, KUN LENNÄN AJATUKSISSANI VAIKKAPA 23 MRD VALOVUOTTA JOKA SUUNTAAN MEIDÄN " AVARUUDESSA " ? OLENKO TYHJYYDESSÄ ?

No. You are in the Force.

Tyhjästä on paha nyhjästä paitsi jos se tyhjästä nyhjästy on itsekin tyhjää eikä mitään oikeastaan synny paitsi kokemus jota kutsumme joksikin kuten todellisuus.

On hypoteeseja joita on mahdoton testata. Niiden testaamiseen ei vielä ole rahaa tai laitteita. Leonardo da Vinci suunnitteli monia aikaansa edellä olevia laitteita joiden tekeminen hänen ajassaan oli mahdotonta.

James Webb teleskooppi tuli vasta 2022 havaintoineen ja Krauss näyttää ennustaneen joitakin sen tuloksista maailman laidalta edeltä käsin. Siellä on tiiviitä galaxeja ja little Red dots. Nuo Hypoteesit joista Krauss on puhunut liippaavat oudon lähelle sitä mitä James Webb teleskooppi kuvaa.

Ei mitään.

Universumin alusta on tiedossa kaikki 10 potenssiin -43 sekunnin jälkeen. Sitä ennen emme tiedä toisaalta mitään. Siellä kun eivät nykyiset teoriat enää päde.

https://arxiv.org/abs/2609.10672
Kosmologian perusta on pitkään nojannut ajatukseen, että kosminen mikroaaltotausta on varhaisen universumin jälkihehkua, joka syntyi rekombinaation aikana noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tämän säteilyn rakenteesta on johdettu universumin ikä, baryonien määrä, pimeän aineen osuus ja koko ΛCDM-mallin numeerinen selkäranka. Jos kuitenkin osoittautuu, että CMB ei olekaan alkuperäinen signaali vaan varhaisten galaksien tuottamaa säteilyä, koko kosmologinen peruskuva muuttuu radikaalisti.

Ajatus siitä, että CMB voisi olla peräisin varhaisten elliptisten galaksien voimakkaasta tähtienmuodostuksesta, ei ole pelkkä spekulatiivinen vaihtoehto. Varhaiset elliptiset galaksit näyttävät muodostuneen hyvin aikaisin, niiden metallisuus viittaa äärimmäisen intensiiviseen tähtienmuodostukseen, ja niiden pölylämmityksen tuottama infrapunasäteily punasiirtyy luonnollisesti nykyiseen 2,7 kelvinin lämpötilaan. Jos tämä tulkinta on oikea, CMB:n spektri ja anisotropiat eivät enää kerro mitään varhaisen plasman fysikaalisista olosuhteista, vaan ne heijastavat galaksijakaumaa ja pölyn ominaisuuksia punasiirtymällä noin 15–20.

Tällä on suora vaikutus käsitykseen universumin iästä. Nykyinen 13,8 miljardin vuoden ikä ei ole havaintoperusteinen, vaan se on laskettu ΛCDM-mallin parametreista, jotka on sovitettu CMB:n akustisiin huippuihin. Jos nämä huiput eivät olekaan varhaisen universumin värähtelyjä, ikäarvio menettää perustansa. Jäljelle jäävät vain ne havainnot, jotka eivät riipu CMB:stä, ja ne viittaavat selvästi vanhempaan universumiin. Varhaisten elliptisten galaksien ikäjakaumat ja metallisuudet edellyttävät pidempää kehityshistoriaa kuin 13,8 miljardia vuotta, ja jotkin tähtipopulaatiot viittaavat jopa 16–18 miljardin vuoden ikään. Ilman CMB:tä ei ole enää havaintoa, joka pakottaisi universumin olemaan nuorempi.

Samalla baryogeneesin standardiselitys menettää keskeisen tukipilarinsa. Nykyinen käsitys siitä, että materiaa ja antimateriaa syntyi lähes yhtä paljon ja pieni epäsymmetria jäi jäljelle, perustuu CMB:n avulla määritettyyn baryonitiheyteen. Jos CMB ei ole alkuperäinen, baryoniasymmetriaa ei voida enää johtaa CMB:stä, eikä ole mitään havaintoa, joka pakottaisi asymmetrian olemaan juuri nykyisen suuruinen. Tämä avaa mahdollisuuden, että baryonien määrä ei ole kvanttikenttäteoreettisen prosessin tulos, vaan kosmologinen alkuarvo, joka voi olla peräisin esimerkiksi edellisestä kosmisesta syklistä big bounce -mallissa tai pitkän pre-Big Bang -vaiheen aikana emergentissä universumissa.

Kun CMB:n alkuperä kyseenalaistetaan, myös Big Bang -mallin aikaskaala ja baryonien syntyhistoria muuttuvat. Universumi voi olla huomattavasti vanhempi kuin nykyinen standardiarvo, ja baryonien alkuperä voi olla sidottu kosmologisiin prosesseihin, jotka eivät liity rekombinaation jälkeiseen aikaan. Tämä ei tee baryogeneesistä automaattisesti väärää, mutta se tekee siitä ei-välttämättömän. Samalla se vapauttaa kosmologian tarkastelemaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, joissa universumi ei ala singulariteetista, vaan on osa pidempää tai jopa syklisesti toistuvaa kosmista historiaa.

Jos CMB on galaksiperäistä, kosmologian perusparametrit eivät ole enää sidottuja ΛCDM:n rakenteeseen. Universumin ikä, baryonien määrä ja varhaisen kosmoksen dynamiikka täytyy määrittää uudelleen muiden havaintojen perusteella. Tämä muutos ei ole pieni korjaus, vaan koko kosmologisen mallin uudelleenarviointi. Se avaa mahdollisuuden universumiin, joka on vanhempi, monivaiheisempi ja historialtaan rikkaampi kuin nykyinen standardikuva antaa ymmärtää.