Kaikki jalat ovat sivuilla, mutta jäljistä vain 2 ovat vierekkäin ja toiset 2 peräkkäin.
Miksi jäniksen jäljet ovat kehittyneet jalkojen sijainnista poikkeavasti?
Tuskin ainakaan sen vuoksi, että biologi tai saalistaja tunnistaisi eläimen jälkien perusteella helpommin?
Miksi jäniksen jäljet ovat kehittyneet jalkojen sijainnista poikkeavasti?
Tuskin ainakaan sen vuoksi, että biologi tai saalistaja tunnistaisi eläimen jälkien perusteella helpommin?
Vastaukset 49
Vanhimmat
Taitaa olla nopein tapa lyhyissä pyrähdyksissä kiihdyttää vauhtia voimakkailla takajaloilla, jolloin etujaloilla otetaan vain tuki takajalkojen eteenviemisen ajaksi. Gepardi, joka on nopein maaeläin juoksee paljolti samalla tekniikalla, joskaan se ei ponnista takajaloilla niiden ollessa vierekkäin.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=video&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjF6aeeuMzKAhVo_nIKHZ7lDlAQtwIIJTAB&url=https://www.riemurasia.net/video/Gepardi-juoksee/110233&usg=AFQjCNHz3Cg9i826YDoGWz4QNzDBxOfKbw
Takajalkojen yhtäaikainen käyttö ponnistuksessa ilmeisesti turvaa vaivattoman kulun pehmeässä lumessa. Täydessä laukassa myös takajalat laskeutuvat hieman lomittain maahan, ei kutenkaan täysin peräkkäin.
Jänis ei ole ainoa pomppija; orava ja hyppyrotta ym. kulkevat myös samalla tavalla hitaasti edetessään. Metsäjäniksellä kantavuutta lumessa lisää myös "lumikengät" jaloissa. Rusakolta tämä ylimääräin karvoitus käpälistä puuttuu. Evoluutio on jalostanut tällä tavalla näille eläimille myös räjähtävän lähtönopeuden, saalistajien harmiksi.
Taas tätä evokkien tyhmää päättelykykyä jäniksen jäljistä. Eivät edes tajua sitä, että jänis ei juokse, jänis loikkii.
Juokseminen ja loikkiminen ovat liikesarjaltaan erilaisia.
Evokki ei ole edes koskaan nähnytkään miten tyttölapset leikkivät "ruuduilla hyppäämistä". Itse olen käynyt kansakoulun 1950-luvulla ja tuohon aikaan tytöt leikkivät usein tuota ruutuhyppelyä välituntien aikana.
Siinä ei todellakaan juosta. Hyppyliike on täysin erilaista kuin juokseminen.
Ovatko evokit todellakin näin tyhmiä? Eivät tajua erilaisia liikesarjoja liikkumisessa.
Hevosilla on neljä askellustapaa liikkua, poikkeuksen tekee islantilainen hevonen jolla on viisi askellus tapaa. Pihamaalla olen katsellut mm. harakoita ja variksia, nekin voivat liikkua eri tavoin, ne voivat "kävellä" ja ne voivat "hyppiä" ja molemmsita tavoista jää omanlaiset jäljet lumeen. Kotikissakin jättää erilaiset jäljet liikkuessaan, kun se kävelee askeljäljet ovat erilaisia kuin juoksussa.
Joillakin ihmisilläkin on erilaisia liikumistapoja ja askellusjälkiä. Ne kävelevät, juoksevat, hyppivät, loikkivat, tanssivat ja jopa ryömivät nelinkontin vauvana tai umpihumalassa.
Evokki ei taida tajuta askellusjäljistä mitään. Harjoittele erilaisia askelluksia ja VERTAA sitten jälkiä toisiinsa. Voit hyppiä tasajalkaa ja kävellä, vertaa jälkiä.
Ja ota sukset ja vertaa niiden jälkiä eri hiihtotavoilla.
Oletteko todella näin tyhmiä?
Löysään sanaan tarttuminen vasta tyhmää on. Eläimen nopeaa etenemistä voi kutsua juoksuksi tarkemmin määrittelemättä ainakin silloin, jos ei tunne etenemisen mekanismia tarkemmin.
Vastausksesi oli tyypillinen kressun aivopieru. Kun todellista sanottavaa ei ole, aletaan länkyttää asian vierestä; pääasia on, että jotain pääsee mölöttömään. Mutta kukin tietysti oman tasonsa mukaan.
Onko tasajalalla hyppely juoksua? Mistä alkaen loikkiminen on ollut juoksua?
Evokit eivät nyt vaan ymmärrä askelkuvioita.
Onko kännipäisen neljällä raajalla konttaaminen juoksua?
Evokkien ajatus ei nyt juokse kunnolla, se näyttää olevan pikemminkin loikkimista aiheesta sivuun jossa ajatusesteet alitetaan hyppäämällä yli sieltä missä aita on evokille matalin.
Onhan se jo moneen kertaan todettu evokeilta puuttuu logiikka.
Lopetahan sinä pedofiililahkon orja se meuhkaamisesi. Olet paljastanut idioottimaisuutesi jo ihan tarpeeksi hyvin.
Katsohan pihalle vaikka harakoiden ja varisten liikkumista. Niillä on todellakin kaksi (2) liikkumistapaa maassa.
Ne voivat kävellä ja hyppiä eteenpäin.
Evokki ei nyt vaan tee reaalitodellisuudesta havaintoja. Ei ymmärrä näköhavaintojaan.
Se mitä evokki osaa on järjetön asiaankuulumaton meuhkaaminen.
Kuka tahansa osaa erottaa eri liikumistapoja, joten ryömihän sinä vaan takaisin sinne kivesi alle, mistä möngit esiin tiedepalstalle trollaamaan.
Tosiasioista ja reaalitodellisuudesta kertominen ei ole trollaamista.
Eiköhän tämä ole taas aloittajan OMAA tyhmistelyä kun ei ymmärrä jäniksen liikkumisen askelluskuvioita.
Nämä jäljet joita syntyy ovat varsin moninaisia. Esimerkkinä nyt vaikka ihminen jonka toinen jalka on paketissa ja joutuu avuksi käyttämään kainalosauvoja.
Millaista jälkeä syntyy?
Kerronpa yhden surullisen jutun. Näin tässä muutama talvi sitten yksijalkaisen talitintin. Se hyppeli yhdellä jalalla, ehkä se oli joutunut jonkin isomman linnun uhriksi (tai muun eläimen) mutta jotenkin pelastunut? Yhden talven tämä yksijalkainen talitintti pärjäsi ja keväällä se oli sitten kuollut (löytyi kuolleena lintulaudan läheltä)
Tämä jäljet lumessa oli erilaiset kuin kaksijalkaisillä tinteillä. Tästä yksijalkaisesta tintistä on olemassa valokuvia.
Katsele eläinten liikkumisia luonnossa, voit oppia jotakin. Ei se teoria kirja kaikkea kerro.
Hyppääkö jänis tasajalkaa?
Jos ihminen tekee ns. telemark-alastulon, niin silloin takajalkojen jäljet ovat peräkkäin kuten jänikselläkin. Mutta ponnistaminen onkin siitä asennosta aika vaikeaa.
Älyvapaa hauki on kala tasoisen jutun jankuttaminen on trollaamista. Ei täällä muut kulijat ole yhtä alhaisella kehitysasteella kuin sinä. Ei meille tarvitse toistaa itsestäänselvyyksiä. Kysyjä sai asiallisen vastauksen, eikä sinun älyvapaa jankutuksesi lisännyt siihen yhtään mitään.
Katso miten se kolmiloikkaaja loikkii. Missä vaiheessa kolmiloikkaava urheilija hyppää tasajalkaa?
Ja ponnistaako seiväshyppääjä tasajalalla?
Te evokit ette edes tajua juuri mitään.
Kyllä minä olen hyppinyt yhdellä jalallakin siloin kun jalka on ollut kipsipaketissa.
Mitä ihmeen tekemistä kolmiloikkaajalla tai seiväshyppääjällä on jäniksen loikkimisen kanssa. Jänis kyllä ponnistaa tasajalkaa, mutta ihmiselle se ei ole tehokas tapa.
Miten ihmeessä aina onnistutkin sekoilemaan asian vierestä. Siksikö, ettei mitääm asiallista sanottavaa löydy? Jehis-vajakki.
Loikihan jo sinne kirjastoon.
Evokki nyt on säälittävän tyhmä. Ei ymmärrä edes sitä, että evoluutiossa jänikset valitsivat tälläisen tavan liikkua.
Unohditko nyt kokonaan teoriasi "luonnon valinnan"?
Evokki itse alkoi puhua jotain "jehiksistä" jotka eivät liity lainkaan keskustelun kohteena olevaan asiaan.
Asiahan oli: jäniksen tuottamat askellusjäljet.
Eikö evokki kykene pysymään aiheessa kiinni? Nyt asiana oli jäniksen jättämät askelluskuviot jotka syntyvät niiden tavasta liikkua. VERTAILU muiden tuottamiin askellusjälkiin hyppelyssä ja loikkimisessa on asiaan kuuluvaa.
Ymmärsitkö edes koko aihetta? Olet huono esimerkki evokkien ajattelukyvystä.
Pysytään edes aiheessa jota käsitellään.
Kyllä minunkin mielestäni kolmiloikkaajasta ja yhdellä jalalla konkkaajasta selittely meni pahasti aiheen ohi. Jäniksen liikkumistapa johtuu sen ruumiinrakenteesta ja perustuu vahvoihin takajalkoihin. Sen vertaaminen ihmisen tapaan ponnistaa ei ole relevanttia.
Minäkin olen sitä mieltä, että kun aihesta keskustellaan, on asiallista pitäytyä avauksen aiheeseen. Tässä tapauksessa kyse oli jäniksen liikkumistavasta.
Sen verran evoluutioon, että väriä vaihtava metsäjänis, joka vaihtaa talveksi valkean turkin, elää Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa, kun taan rusakon levinneisyysalue on huomattavasti eteläisempi. Lisäksi metsäjäniksellä on kyky levittää takajalkojensa varpaat, jolloin jalat muodostavat kuin luonnolliset lumikengät. Evoluution aiheuttamia sopeutumia nekin.
"Jäniksen liikkumistapa johtuu sen ruumiinrakenteesta ja perustuu vahvoihin takajalkoihin. Sen vertaaminen ihmisen tapaan ponnistaa ei ole relevanttia."
Nyt kyllä ajatuksenjuoksu sinulla pätkii. Ihminenkin ponnistaa omilla alaraajoilla joita myös jaloiksi sanotaaan hypyissä ja loikissa. Ihmiselläkin on oma rakenteensa ja tämä rakenen vaikuttaa ihmisen liikkumiseen.
Jäniksellä on oma fyysinen rakenteensa.
Fyysisten rakenteiden vertailu on erinomaisen tärkeää koska vain vertaileva tutkimus auttaa ymmärtämään eri lajien liikkumistapoja. Usein fyysinen rakenne mahdollistaa vaihtoehtoisia liikumistapoja kuten ryömintää, kävelyä, juoksua, hyppimistä, konttamista ja loikkimista.
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä anatomian ja fysiologian riippuvuuksista toisiinsa. Olet lokeroinut evokin tyypilliseen tapaan asiat toisistaan eristettyihin umpinaisiin lokeroihin.
Sinulla on nyt jänikselle ihan oma muista eristetty liikkumislokeronsa. Onko tämä nyt niin relevanttia? Eikä jänikset aina loiki, katsopa jäniksen hidasta liikkumista ruohikolla.
PS. oletko koskaan katsellut telkkarista ohjelmaa jossa natsisotilaat marssivat? Heidän marssitapansa ei ole ihmiselle aivan luonnollinen kävelytapa. Tämä marssitapa on näyttävää paraatimarssia, mutta ei luonnollista kävelyä joka vastaa ihmisen anatomiaa. Tuo marssitapa on opittu ja harjoiteltu liikumistapa, EI luonnollinen askellustapa.
Paraatihevosetkin on opetettu liikkumaan epäluonnollisella tavalla. Hevosen rakenne ei estä tätä luonnotonta liikkumista. Hevosellakin on oma "rytmitajunsa" jota voidaan hyödyntää ja näin hevonen oppii uuden liikkumistavan paraateissa ja sirkustempuissa. Anatomia ei estä tätä.
"Sinulla ei taida olla mitään käsitystä anatomian ja fysiologian riippuvuuksista toisiinsa. "
Entisenä kilpaurheilijana ja hierontaa harrastaneena minulla taitaa olla jonkinnäköinen käsitys ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta.
Kanssasi on näköjään turha yrittää järkevää keskustelua, joten jääköön tämä tähän.
Luulisi kilpaurheilun ja hieronnan tuntevan ymmärtävän sen, että liikkuminen voi tapahtua myös "väärällä" tavalla eli lihas- ja nivelvaivoja ja jopa vammoja voi tulla väärästä liikkumistavasta.
Askellusjäljet joita maahan syntyy voivat kertoa jopa väärästä liikkumistavasta.
Tämän vuoksi on syytä tutkia vertailuaineistoa minkälaisia jälkiä eri liikkumistavoista voi syntyä. Tullakseen hyväksi juoksijaksi ihmisen on opitttava "oikea juoksutekniikka". Näin voi välttyä enimmiltä vammoiltakin.
Juokseminen ja loikkiminen eroaa toisistaan. Loikkiminen mahdollistaa eläimillä nopeamman suunnanvaihdon paetessaan saalistajaa. Joidenkin eläinten kyky muuttaa äkisti suuntaa on hämmästyttävää. Kerrotaan myös sitäkin, että kenguruiden loikkiminen on energiaa säästävää.
Palatakseni jäniksiin, nekin liikkuvat eri tavoin kun kyse on hitaasta liikkumisesta.
Tämä ei ole loikkimista vaan jäniksen "kävelyä" neljällä raajalla. Jäniksen raajat ja selän rakenne mahdollistaa nopean siirtymisen loikkimiseen.
Tämä nopea askellusvaihto on ominaista myös kissaeläimille, gepardi on tässä hämmästyttävin. Kissa voi tallustella (kävellä) hitaasti ja aivan yhtäkkiä se kykenee kiihdyttämään vauhtinsa, gepardilla jopa 100 km tunnissa.
Eläinten liikkumista on hyvä seurata ja verrata ihmisen liikkumiseen. Itse olen seurannut omia kotikissojani. Tavallisesti ne liikkuvat varsin rauhallisesti, mutta kykenevät hämmästyttävän nopeasti vaihtamaan nopeutta. Toinen seikka on niiden kumma hyppykyky, "laiskat" kotikissani nukkuvat paljon ja sitten pienen lihasvenyttelyn jälkeen ne voivat hyppiä lattialta hattuhyllyn päälle eli n. 170-180 sentin korkeuteen ILMAN harjoittelujaksoja. Tämä hyppy on mahtava suoritus kotikissan koon huomioiden. Ihminen ei kissaa saa kiinni juoksemalla, tämä vaatii paljon taitoa ihmiseltä.
Eläinten kyky liikkua poikkeaa ihmisen liikumisesta paljonkin. Ihminen tarvitse harjoittelua tullakseen hyväksi urheilijaksi. Eläimillä tämä kyky tuntuu olevan luonnollista ilman harjoitteluakin. Harjoittelematon ihminen rikkoo vain paikkansa ilman teknistä harjoittelua.
Jäniksen "turva" on nopeassa loikkimisessa se voi säilyä hengissä jos kykenee nopeaan suunnanvaihtoon eli jos välttää saalistajansa.
Koulutettu hevonen "ymmärtää" kyllä laukan ja ravin ja kävelyn eron ja "tietää" mitä nopeutta tarvitaan. (toki se voi kilpailutilanteessakin innostua väärään askellukseen. Kyllä hevonen "tajuaa" kilpailutilanteen)
Kilpikonnat liikkuvat aivan eri tavalla kuin sihteerilinnut. Ne eivät osaa edes lentää, koska Jehova ei antanut kitsauksissaan niille siipiä. Miksi kreationisti ei osaa huomioida sitä? Myöskään sihteerilintu ei pysty lentämään, jos sen siipi on poikki. Kalatakin uivat paremmin kuin kävelevät ja se pitäisi kreationistinkin ottaa huomioon. Kalojen likkumisesta ei jää edes jälkijä, jos kyse ei ole liejuryömiästä tai pohjaa möyrivästä kalasta, jolla silläkään ei ole jäniksen kanssa paljoakaan tekemistä. Kambrin jänistäkään eivät kreationistit hartaista poonnistuksistaan ja pitkistä polvirukouksistaan huolimatta ole kyenneet löytämään. Aina vaan niitä iänikuisia picaioja ja anomalocariksia. Eikä löydy eläviä trilobiittejakaan edes jäniksen jäljistä, vaikka jäniksen takajalan jälki muistuttaakin muodoltaan trilobiittia.
Kirjoittelen tässä sinun mallisi mukaan mitä sylki suuhun tuo.
Minusta olisi varsin kummallista, jos KISSAT pitäisivät HARJOITTELUJAKSOJA. Eikö sinustakin?
Biblia 1642 Sananlaskujen kirja 26 luku, viides värssy: "Mutta wasta hullua hulludens jälken/ ettei hän näkyis wijsaxi."
"Kirjoittelen tässä sinun mallisi mukaan mitä sylki suuhun tuo.
Minusta olisi varsin kummallista, jos KISSAT pitäisivät HARJOITTELUJAKSOJA. Eikö sinustakin? "
Tietääkseni kissat eivät ole evoluutiouskovia. Ne "tietävät" oman kykynsä eivätkä tarvitse harjoittelujaksoja kehittyäkseen (eli ne eivät odota lajinsa evoluutiota) urheilijaksi.
Reaalitodellisuuden havainnoista kirjoittelu ei suinkaan ole "mitä sylki suuhun tuo" kirjoittelua.
Jos evokki ei ymmärrä reaalitodellisuuden havaintoja ei sille mitään voi.
Kretuna minä kykene seuraamaan eläinten liikkumista ja kykene vertaamaan sitä ihmisen liikkumiseen. Minä havainnoin eläinten käyttäymistä reaalitodellisuudessa enkä lue niiden käyttäytymisselityksiä evoluutioteoriasta.
Eläimet eivät tunne evoluutioteoriaa joten ne eivät käyttäydy sen teorian mukaan.
Meidän kotikissat eivät ole koskaan lukeneet Darwinin eikä kenenkään muunkaan kirjaa evoluutioteoriasta. Ne "tietävät" olevansa kissoja.
Kyllä ne joskus tuijottaa tv-ruutua ja kun siellä pöhistään evoluutioteoriasta kissat lähtevät pikapikaa pois telkkarin äärestä. Tämä lienee jokin kannanotto asiaan, niitä ei kiinnosta skientistien suosikkiohjelmat.
Joskus koiramme innostuu esittämään omaa oopperaa kun kuulee telkkarista sopraanoäänistä laulua. Koira ottaa sihen osaa.
Kyllä niillä on oma käsitys tv-ohjelmista ja reagoivat niihin omalla tavallaan.
Evokit eivät tähän pysty, he uskovat kaikkeen mitä tieteen nimessä esitetään.
"Kyllä ne joskus tuijottaa tv-ruutua ja kun siellä pöhistään evoluutioteoriasta kissat lähtevät pikapikaa pois telkkarin äärestä. Tämä lienee jokin kannanotto asiaan, niitä ei kiinnosta skientistien suosikkiohjelmat. "
Elät harhaisessa maailmassa, jossa kissat ottavat kantaa evoluutioteoriaan ja aasit ja käärmeet puhuvat. Ja sitten kirjoittelet reaalitodellisuudesta. Voi ukko parka. Uskonto on sekoittanut nuppisi totaalisesti.
Elät evoluutioteorian luomassa mielikuvitus virtuaalitodellisuudessa. Tämän vuoksi et ymmärrä edes parodioivaa tyyliä.
Otit liian vakavasti kirjoittamani kissajutut.
Niinpä niin, lyhyesti on vain todettava tämäkin. Evokkien järjen juoksulle jänisken tuottamat jäljetkin ovat selittämätön suuri salaisuus.
Mietihän tätä: onko nuorallakävelijöiden kävely ihmisen luontaista liikkumista vai harjoiteltua taitoa jonka ihmisen anatomia ja psyyke mahdollistaa.
Eliöt voivat liikkua luonnollisella tavallaan ja epätavallisella tavalla. Eliöiden anatomia ei aina tuo ehdotomia rajoja liikkumiselle vaan niistä voidaan poiketa harjoittelulla. Evokkien ajattelu rajoittuu liiaksi anatomisiin seikkoihin.
TV:ssä on nähty jopa polkupyörällä ajava karhu ja skeittilaudalla liikkuva koira.
Jäniksen jäljet eivät ole mikään ongelma.
Katsokaa videoita loikkivista jäniksistä ja ajatelkaa enemmän.
" Lisäksi metsäjäniksellä on kyky levittää takajalkojensa varpaat, jolloin jalat muodostavat kuin luonnolliset lumikengät."
Joutuuko vuoristojänis erikseen ponnistelemaan varpaiden harittamista, vai leviääkö räpylä automaattisesti pehmeään astuessa? Onko kyseisestä featuresta haittaa lumettomassa ympäristössä? Cityjäniksillähän lumikenkiä ei ole.
Uidessa räpylät tietysti nopeuttavat menoa ja uimistahan jänikset pystyvät treenamaan suomalaisilla soilla, jotka alkavat olla hyvin pitkälti ojitettuja. Ojaa hyödyntämällä voi kätevästi karistaa jalkahien käryt, jolloin kärsää käyttävät nokkaeläin-tyyppiset saalistajat hukkaavat seurattavat jäljet.
Voiko mikään nisäkäs haistella nenä veden alla?
En löytänyt sen paremmin vuoristojäniksen kuin cityjäniksenkään taksonomista kuvausta. Voitko auttaa?
Vuoristojänis: https://en.wikipedia.org/wiki/Mountain_hare
Edellisen vastakohta, anti-forest_hare: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusakko
Sinun vuoristojänistäsi kutsutaan Suomessa metsäjänikseksi Lepus timidus. Rusakkoa Lepus europaeus tuskin voi pitää metsäjäniksen vastakohtana. Taitavat olla melkoisen läheistä sukua keskenään. ;-)
Jäniksen liike on lajityypillistä loikkimista , eli takajalat toimii selän avustamana katapulttina. Sieltä lähtee n 95% koko liike-energiasta. Etujalkojen tehtäväksi jää ensisijaisesti painon vastaanotto hypyn lopussa, tasapainon ylläpito ja seuraavan loikan suunnan ohjaus. Takajalkojen yhtä aikaa tapahtuva ponnistus lisää tasapainoa ja etujalkojen peräkkäinen "telemark" maahantulo vaimentaa tärähdystä ja estää jänistä pyörähtämästä menosuunnassa kuperkeikkaa vaikeassa maastossa ym.
Liikkumistavan taloudellisuus vielä korostuu paksussa hangessa, josta metsäjänis ponnistaa levitettävine takajalkaterineen.
Levittääkö mikään loikkija etujalat leveämmälle, jotta takajalat pääsevät etujalkojen etupuolelle?
Taitaa jäniskin kaventaa etujalkojensa asemaa saadakseen takajalat ulkokautta eteen. Ei ainakaan heti tule mieleen eläintä, joka veisi takajalat etujalkojen välistä eteen.
https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10716/normal_2012-05-06_2048.jpg&imgrefurl=http://www.vastavalo.fi/metsajanis-loikka-hare-runs-run-rain-janis-juoksee-348456.html&h=661&w=900&tbnid=nl9RV1AKz-9R7M:&docid=C65wfo4yjhV69M&ei=sGm4VrKeBsGvswGmx6y4Dg&tbm=isch&ved=0ahUKEwiytq3V9ufKAhXB1ywKHaYjC-cQMwgpKA8wDw
"Ei ainakaan heti tule mieleen eläintä, joka veisi takajalat etujalkojen välistä eteen"
Pieni lapsi?
Evokkien on aivan mahdotonta ymmärtää jäniseläimiä. Evokin päättelymekanismi menee aivan sekaisin jäniksestä.
Eikö Darwin kirjoittanut mitään jäniksistä?
Evokit eivät tajua, että ajattelunne loikkii sinne ja tänne ilman logiikkaa.
Osoita meille se kambrin jänis, kun jäniksistä niin paljon tiedät ja väität, ettei evoluutiota ole.
Miksi et aloita jäniksiin tutustumista nykyajan kaniineista? Voisit perustaa vaikka kanitarhan.
Miksi jänisajattelu pitää aloittaa kambrikauden jäniksistä?
Kanitarhan pito on helppoa, kaneilla on hyvä lisääntymisbiologia ja pienet rehukustannukset. Angorakaneista saat hyvää villaakin.
Kambrikauden jänösiä ei juuri enää edes tapaa luonnossa. Jos jänikset ja kanit tuottaa evokeille ongelmia niin niihin tutustumisen voisi aloittaa muutamasta kesykanista.
Mitään kambrikauden aikaisia nisäkkäitä ei ole ikinä tavattu luonnosta, ei edes yhtään sen aikakauden maaeläintä. Kambrikauden aikana elämää esiintyi vain merissä.
Miksi jumalasi odotti satoja miljoonia vuosia ennen kuin loi elämää maalle? Evoluutioteoria selittää sen varsin hyvin. Kreationismisi on naurettava lasten satu, jota luonnontieteet eivät tue mitenkään.
Minkälaisen jäljen jänis jättää hypätessään ns. sivuloikan? Jänishän harhauttaa vihollistaan juoksemalla omia jälkiään edestakaisin ja toteuttamalla jossain kohtaa em. sivuloikan. Ideana on ettei jälkiä seuraava saalistaja hiffaa missä kohtaa jänis on poistunut polultaan.
Sivuloikka lienee koodattu jokaisen jäniksen käyttöjärjestelmään, eli se on evoluution tulos, eikä opittu tapa.
Oppiiko esimerkiksi kettu erottamaan hangella olevat jäniksen jäljet vaikkapa ketun jäljistä? Kärsää käyttämällähän ne yleensä operoivat, mutta jos hangella tamppaajan tunnistaa visuaalisestikin, niin turhahan kirsua on palelluttaa tökkimällä sitä kylmään lumeen.
Kettuhan puolestaan tekee armeijasta tutun "ketunlenkin", jotta pystyy näkemään jos joku seuraa omia jälkiä. Armeijassahan se opetettiin, mutta ketulle se on ilmeisesti lajille tyypillinen käyttäytymismalli?
"Oppiiko esimerkiksi kettu erottamaan hangella olevat jäniksen jäljet vaikkapa ketun jäljistä? Kärsää käyttämällähän ne yleensä operoivat, "
Mistä alkaen ketuilla on ollut kärsä? Evokeilla tuntuu olevan kummallisia koiraelämiä eli kärsällisiä kettuja.
Enpä ole tuollaisia nähnyt.
Onko kettu ja norsu toisilleen sukulaisia? Onko marsu tässä välittävä muoto?
Olen nähnyt tarhakettuja mutta en kärsäkettuja.
Muurahaisen ja karhun risteyteyksellä on myös kärsä.
Ketuilla on ollut kärsä aivan yhtä kauan kuin kissat ovat ottaneet aktiivisesti kantaa evoluutiota käsitteleviin dokumenttiohjelmiin.
Norsu ja kettu ovat sukua toisilleen, koska molemmat ovat nisäkkäitä. Nisäkkäitä alkoi kehittyä n. 200 miljoonaa vuotta sitten triaskaudella. Kaikki kolme kysymääsi lajia kuuluvat istukkanisäkkäiden osaluokkaan, joten vasta lahko erottaa ne taksonomisesti toisistaan.
"Norsu ja kettu ovat sukua toisilleen, koska molemmat ovat nisäkkäitä. "
No niin, esitäpä sitten todiste kärsällisestä ketusta. Oletko löytänyt sellaisen fossiilin? Ehkä olet vain nähnyt unta sellaisesta kärsäketusta?
Minä en ainakaan ole koskaan nähnyt luonnossa enkä kettutarhoissa kärsäkettuja.
Enkä taida tulla koskaan näkemäänkään koska en ole koskaan niin pöllyssä mistään aineesta.
Ei varmaan ole oikeasti olemassa kärsällisiä kettuja, mutta eipä sinun kissasikaan oikeasti ota tietoisesti kantaa evoluutiodokumentteihin.
"Tämän vuoksi et ymmärrä edes parodioivaa tyyliä. "
Parodiasi oli vaan paljon lapsellisempi kuin se, että kutsuu kuonoa kärsäksi. Mutta eipä riittänyt vajakilla ymmärrys tuohonkaan, ku aloit jankuttamaan kärsäketusta kuin rikkinäinen levysoitin ja vielä aivan väärälle henkilölle.
Agnoskepon kommentti oli täysin asiallinen vastaus kysymykseesi, ovatko kettu ja norsu sukulaisia. Agno ei ole kommentoinut kärsäketusta muuten kuin vertaamalla sitä älyvapaaseen heittoon kissoistasi. Jankuttamisesi kärsäketuista on lapsellista kiukuttelua palstan ainoalle asialliselle kirjoittajalle.
Ps. Ei sinun tarvitse olla aineista pöllyssä. Olet ihan syntymähumalassa ja kun vielä olet polttanut aivosi VT seuran opeilla, ei sekoilemiseen kemikaalieja tarvita.
Keskity lukemaan Väiski Vemmelsäären seikkailuista. Siinä sulle on ihan tarpeeksi jänösen loikkimista.
Koiraeläimillä on KIRSU ei kärsää. Evokkie ei osaa edes käyttää oikeita termejä.
Lepakko on lintu ja jänis märehtii Raamatun mukaan. Eipä taida siitäkään olla luonnontieteen oppikirjaksi.
Ja Joonas joutui valaskalan kiduksiin.
Jänis on tehokas kierrättäjä, koska sehän syö ravintonsakin kahten kertaan. Vaikkei pese vessassa käynnin jälkeen käpäliään, niin siitä huolimatta sille ei tule vatsatautia. Vielä on ihmisellä matkaa vastaavaan ekologisuuteen.
Mitä märehtiminen oikeastaan on? Sehän liittyy tietynlaisen kasviravinnon käyttöön. Märehtivien eläinten on kyettävä sulattamaan kasvisravintoa.
Jäniksetkin syövät kasvisravintoa ja niille maistuu hyvin puunkuorikin.
Olisiko tässä nyt niin, että märehdintä liittyy tietynlaisen kasvisravinnon käyttöön.
Olettaisin, että puukuoressa on myös kasviaineksen selluloosaa ja hemiselluloosaa jota jäniksen ruuansulatuksen on kyettävä käsittelemään.
Myös majavat syövät puunkuorta ravinnokseen.
Tämä on tietysti sopimuksenvaraista luokittelua. Mitkä eläimet ovat märehtijöitä ja mitkä eivät ole. Tiedän vain sen, että ihmisellä ruunasulatus ja suoliston toiminta vaatii KUITUJEN mukana oloa. Nämä kasviskuidut koostuvat selluloosasta ja hemiselluloosasta. Ihmisen elimistö ei sulata näitä kuituja, mutta ne ovat silti välttämättömiä suoliston toiminnalle.
Voisi jopa ajatella niinkin, että märehtijöiksi luokittelu ei täysin vastaa ruuansulatuksen eli aineenvaihdunnan biologista todellisuutta. Märehtijäksi luokittelu on ihmisen traditionaalinen tapa luokitella eläimiä.
Tietyt hyönteiset syövät puuta eli ovatko ne märehtijöitä vai eivät? Lehmät (nautaeläimet) syövät heinää jossa runkoaineksena on selluloosa ja hemiselluloosa ja tätä osittaista "pilkkomiskykyä" pidetään märehtijän tuntomerkkinä. Ihminen tarvitsee ravintoonsa KUITUJA mutta ei ole silti märehtijä?
Märehdinnän määrittely traditionaalisella tavalla ei taida olla kovin tieteellinen tapa. Tähän liittyy myös osaksi sulaneen ravinnon uudellen pureksinta suussa. Tähän liittyy myös moniosaisen "mahalaukun" rakenne. Kaikilla kasviksia syövillä ei ole tälläistä moniosaista "mahaa".
Hevosta ei pidetä märehtijänä, se ei käytä hyväkseen selluloosaa eikä hemiselluloosaan vaikka onkin ruohonsyöjä. Hevosen lanta on kuitupitoisuuden vuoksi jopa palavaa polttoainetta niinkuin kamelien lantakin.
Evokkien ei kannattaisi liiaksi keskittyä "jäniksen märehtimiseen", koska tämä ravinnon käyttö kysymys on paljon monimutkaisempi asia.
Ehkä koko märehtimisasia pitäisi määritellä biologisen aineenvaihdunnan mukaan eli ne eläimet jotka todella voivat käyttää kasvien selluloosa ja heniselluloosa ainesta edes osittain hyödykseen ovat märehtijöitä.
Puukuorta ja puuta syövät monet monet eläimet. Vuohi voi jopa syödä sinun puuvillasukkasi. Puuvilla on aika puhdasta selluloosaa.
Jänikset pohtivat samaa asiaa kuin me ihmiset " miksi takajalat askeltavat rinnakkain ja etujalat peräkkäin"
Luontoihmisenä olen todennut, että luojan luomat pupujussit nukkumaan mennessä tutkivat ihmetellen jälkiään kulkemalla polkujaan edestakaisin ja hyppäävät viimein sivuun päivälevolle märehtimään tätä luojan suurta ihmettä.
Oletko nähnyt jäniksen jälkiä puutarhassasi? Oletko muistanut suojata omenapuiden rungot jäniksiltä?
Minä olen suojannut. Kuolleita omenapuita on ikävä katsella.
Kykenetkö erottamaan rusakon jäljet citykanin jäljistä?
Tiedätkö miten hyvää on jänispaisti? Itse olen jo lopettanut kanitarhan pidon, ne muutamat puolikesyt kanit on syöty aikoja siten. Pihalla loikkivat kesykanit ovat oivallisia seuralaisia citykaneille, tosin citykani ei sitä tajua ennekuin kuin on padassa.