Kahvi on ollut suomalaisille tärkeä nautintoaine 1700-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen. Kahvia tuotiin silloiseen Ruotsi-Suomeen, mutta sen tuonti ja juonti kiellettiin kokonaan ensimmäisen kerran vuosina 1756 – 1761. Kieltoa selitettiin kahvin kalleudella ja valtion kassan heikolla tilanteella. Sen sijaan tuolloin viinan valmistaminen ja tarjoilu kahvin sijaan tulivat luvallisiksi. Olihan se kotimainen tuote.
Kahvin käyttö kiellettiin kolmeen otteeseen 1700-luvulla, mutta lopullisesti kahvikieltolaki kumottiin vuonna 1802.
Myös viime sodan vuodet koettelivat kahvinjuojia. Kahvin tuonti oli hyvin vähäistä ja kahvin tilalle tuli korvike. Sitäkin sai kahvikupongilla vain neljänneskilon kuukaudessa. Korvike oli valmistettu sikurista, paahdetuista maltaista, rukiin- ja ohranjyvistä sekä voikukan juurista. Oikeaa kahvia korvikkeessa oli talvisodan aikana 25 prosenttia ja jatkosodan aikana vain 15 prosenttia.
Vuosina 1943 – 1945 raakakahvia ei saatu Suomeen ollenkaan ja korvike muuttui vastikkeeksi, jossa oli 85 prosenttia viljaa ja sokerijuurikasta ja sikuria 15 prosenttia.
Sotien jälkeenkin kahvia saatiin Suomeen huonosti. Kahvi kuului säännösteltyjen elintarvikkeiden joukkoon ja sitä sai ostaa vain yleisostokortilla. Kahvin säännöstely loppui vasta vuonna 1954, jonka jälkeen sitä voi hankkia ilman ostokorttia.
Minulla on vielä tallessa oma VALTION YLEISOSTOKORTTI, numero 2587810. Se on samanlainen, kuin linkin vihreä lappunen. Kauppias leikkasi lapusta ostoja vastaavat kirjain-numero-osat.
http://www.pkreservi.fi/lehti/Lehti4_11/KAP4_11S07.pdf
Kahvi ostettiin kaupoista vielä 50-luvulla irtomyyntinä raakapapujen muodossa tai neljänneskilon paketeissa paahdettuina papuina ja kahvi jauhatettiin joko kaupassa tai jauhettiin kotona kahvimyllyssä. Raakapavut paahdettiin hellan päällä paistinpannun näköisellä kahvirännärillä, pyörittäen päällä olleesta kammesta, jotta pavut olivat koko ajan liikkeessä ja paahtuivat tasaisesti. Usein sopiva kahviannos jauhettiin vasta silloin kun ryhdyttiin kahvikeittoon.
Kahvilla on edelleenkin tärkeä osa ihmisen elämässä. Päivä aloitetaan aamukahvilla, päivällä pidetään kahvitaukoja tai peräti kahvitunteja. Kahvia pidetään eväänä ja sitä keitetään retkillä nokipannuilla. Vieraille tarjotaan aina ensimmäiseksi kahvia. Kahvin nauttimista varten on erityisiä kahviloita ja nykyään kahvia saa hyvin monissa eri muodoissa. Monille on myös iltakahvi tärkeä. Muistanette vielä 50 -luvun Oy Kahvi AB:n mainoksen: ”PÄÄTÄ PÄIVÄSI OKA-KAHVILLA!”
Kerron Lieksassa olleista kahviloista talven kuluessa. Olkoon tämä johdantona kuppilakulttuuriin. Tekin voitte kirjoitella jatkoksi omia kahvilamuistojanne.
Wanha lieksalainen, minä juon nyt kahvia
46
226
Vastaukset
- muistelua
Totesit tuossa aloituksen otsikossa, niin kuin eräs edesmennyt valtiomies: "Minä juon nyt kahvia." Sinä sen muistat, kuka oli tuo ministeri. Muistaako muut?
- syntynyt58
No sen nyt muistaa, vaikkei Kahvi Oy:n mainosta muistakkaan, kun ei ollut syntynytkään. Kiva aihe. Kuppiloita odotellessa.
Sikuria sai muistaakseni sellaisissa pötköissä, joissa oli sinertävä paperi päällä.
Monet kerrat jauhoin kahvia rännälillä.
Toiset sanoivat nimellä rännäri ja toiset rännäli.
En tiedä kumpi oli oikea.
Samoista poroistakin keitettiin kahvia ainakin kolmeen kertaan.
Se oli aika sumppia.
Kessua kasvatettiin myös melko yleisesti.Minulla on vielä yksi täysi pötkö sikuria muistona.
Paahtamiseen käytetyn laitteen nimi tulee ruotsin kielestä "bränna" (paahtaa), "brännare" (paahtaja). Suomalaisen suussa siitä tuli rännäri tai rännäli. Molemmat lienevät yhtä oikein.
Kessua todellakin kasvatettiin yleisesti. Tupakkamaa oli pihan perällä, jossa "nurkantakaista" viljeltiin. Tupakka vaati lämpimän ja aurinkoisen paikan. Tupakan lehdet ovat pitkulaisia. Lehdet eli sato korjattiin syksyllä ja säilytettiin vinteillä. Keltavihreä väri muuttui ajan myötä ruskeaksi. Lehtiruodot leikattiin pois ja lehdet hakattiin tupakkapölkyllä hienoksi sätkätupakkaan tai piippuun sopivaksi. Itse en harrastanut tupakanvieljelyä, mutta seurasin isäukon "luomuviljelyä" vielä 50-luvun alkuvuosinakin.
Kahvi oli kallista vielä 50-luvullakin. Esimerkiksi vuonna 1959 kahvikilo maksoi noin 1000 markkaa, joka on nykyvaluutassa noin 25 euroa. Vertailussa kahvipaketin hinta olisi nyt siis toistakymppiä. Nyt puhutaan kalliista kahvista, vaikka paketin hinta on vain 3 - 4 euroa.
Kahvia käytettiin säästeliäästi ja se todellakin keitettiin useampaan kertaan lisäämällä jo keitettyjen porojen sekaan tuoretta kahvia. Sumppiahan se oli, kuten kamuttaja mainitsi.
Moneen kertaan keitetyt kahvinporot eivät päätyneet vieläkään hukkaan tai tunkiolle, vaan esimerkiksi meillä 50-luvulla ne laitettiin sateella kerättyjen kastematojen ruuaksi puiseen saaviin, jossa madot odottelivat pääsyään pitkänsiiman koukkuihin.- sumpistakahvia
Meillä keitettiin ensin vanhoja poroja vedessä, sitten syntyneen sumpin annettiin seistä, että porot painuvat pohjaan ja vain sumppi otettiin talteen. Siihen sitten keitettiin uusi kahvi.
- tarkennusta
"Monet kerrat jauhoin kahvia rännälillä"
Pitäisi varmaankin olla paahdoin, ei jauhoin;)
Kahvi jauhettiin kahvimyllyllä. Mummoni teki niin vielä 60 luvullakin. Paahtamista en ole koskaan nähnyt. Mummolassa oli kyllä rännäri jäljellä.Olet aivan oikeassa, tietenkin paahdoin.
Näin käy kun ei saa aivoja ja sormia synkronoitua, niin ne alkaa kumpikin puhua omiaan, eikä sitä mitä minä tarkoitan.- aiivoo
kamuttaja kirjoitti:
Olet aivan oikeassa, tietenkin paahdoin.
Näin käy kun ei saa aivoja ja sormia synkronoitua, niin ne alkaa kumpikin puhua omiaan, eikä sitä mitä minä tarkoitan.Onko sinulla aivot en tiennytkään
- jaakonvaara
Meillä teki ukki kahvia jostain kuivatuista kasveista
- muisteleisinnäin
Tekiköhän ne enne sitä kahvinkorviketta voikukan juurista?
muisteleisinnäin kirjoitti:
Tekiköhän ne enne sitä kahvinkorviketta voikukan juurista?
Näinhän minä aloituksessa kerroin. Kyllä voikukan juuria käytettiin korvikkeeseen.
- Elewiira
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Näinhän minä aloituksessa kerroin. Kyllä voikukan juuria käytettiin korvikkeeseen.
Jauhettiinko kuivattua lepänkuortakin, muistelisin.
- muistankuuleeni
Oliko Roswitha ja/tai joku toinen lieksalainen nainen kahvipaketin kuvassa?
- Buenosirkku
Kahvin nimi vain taisi olla Rosita. Oli paljon ennen Rooswithan aikoja.
- Jauhetaanko
Aikoinaan kun meni kyläkaupaan kahviostoksille, niin myyjä kysyi jauhetaanko? Jos otti jauhettuna, niin kauppias laitttoi kahvinpavut myllyyn! Kahvipaketit oli paperisia ja joskus niissä oli keräilykuvia siinä pahvilapussa jolla paketti suljettiin! Ja niitähän me pennut kerättiin! Olisi nekin kuvat kannattanut säilyttää muistona!
Samoja kahvimyllyjä mitä oli kaupoissa, olen nähnyt laboratorioissakin määrättyjen näytteiden jauhamisessa käytetyn.
Olen myös aikoinaan itse käyttänyt.- lisää.outoutta
kamuttaja kirjoitti:
Samoja kahvimyllyjä mitä oli kaupoissa, olen nähnyt laboratorioissakin määrättyjen näytteiden jauhamisessa käytetyn.
Olen myös aikoinaan itse käyttänyt.Hämmästytät taas missä olet työskennellyt labroissa mitä alaa edustat
Muistelen nähneeni pojilla autojen kuvia sekä jotain luonto aiheitakin, kuten lintuja ja eläimiä.
- avaa.vähän
kamuttaja kirjoitti:
Samoja kahvimyllyjä mitä oli kaupoissa, olen nähnyt laboratorioissakin määrättyjen näytteiden jauhamisessa käytetyn.
Olen myös aikoinaan itse käyttänyt.Et avannut tätä asiaa mistä syystä kerroitko vahingossa
avaa.vähän kirjoitti:
Et avannut tätä asiaa mistä syystä kerroitko vahingossa
Ei ollut vahinko.
Olen suorittanut erään kapean sektorin laborantin erikoistutkinnon, joka oli välttämätön silloisessa työssäni.
Koulutuksen kustansi ja järjesti Suomen valtio.
Koulutin myös uusia laborantteja, vaikka se ei ollut työni.
- Jauhetaanko
Autoja oli ainakin, sen muistan!
Tuttava koululaiset, lähinnä pojat pyysivät meitäkin säästämään kuvat heille.
Säästettiinhän ne ja annettiin heille.
Ensimmäinen kahvipapupakettien keräilysarjan toimitti Kahvi Oy vuonna 1938. Sarjoja oli yksitoista erilaista, ja niissä oli vain autojen kuvia.
Vuonna 1954 alkaen Pauligin neljänneskilon kahvipapupaketeissa oli kylkiäisinä huokoiselle pahvilapulle painettuja autonkuvia. Kuvien automerkkejä olivat esimerkiksi Büssing, Packard, Singer, Riley, Panhard, Leyland ja paljon nykyisiäkin merkkejä. Pauligilla oli myös moottoripyörien kuvia sekä liikennemerkkejä.
Toiset paahtimot seurasivat perässä ja heillä oli muunlaisia keräilysarjoja. Paahtimot Suomessa olivat Kesko Oy, Kahvi Oy, OTK, SOK ja Kokkolan Kahvipaahtimo. Keskolla oli luonnontietoaiheisia sarjoja, Kahvi Oy:llä ilmailun historiasarjoja, OTK:lla eläimiä ja lentokoneita, SOK:lla myös autoja vuodesta 1955 alkaen. Kokkolan Kahvipaahtimolla oli Neekeripojan autosarja, jonka kuvat olivat Neekeripoika-kahvipaketeissa. Nykyisenä ahdasmielisenä aikakautena ne olisivat kiellettyjen esineiden listalla.
Paahtimoiden keräilykampanjalla vaikutettiin lasten kautta ja lapset joutuivat eriarvoiseen asemaan. Kaikilla vanhemmilla ei ollut varaa ostaa kahvia keräilymerkkien mukaan ja se aiheutti lapsissa mielipahaa.
Kuvia vaihdeltiin lasten kesken ja kuvat liimattiin erillisiin myytäviin keräilykansioihin, joihin mahtui satoja kuvia. Nyt täydelliset kansiot ovat arvokkaita keräilyharvinaisuuksia.
Paahtimot mainostivat kahvia myös tulitikkurasioiden etiketeissä, joita myös irroteltiin liottamalla rasioista ja liimattiin vihkoihin. Äskettäin oli lehdessä kirjoitus miehestä, jolla on koossa yli 60 000 erilaista tulitikkurasioiden etikettiä.kamuttaja kirjoitti:
Suorastaan mykistävää tuo sinun tietoutesi, en muuta virka.
Aiheen tietoja löytyy sieltä täältä ja läheltä korttien keruuta seuranneena jotakin jäi muistiinkin. Itse en kerännyt muuta kuin jossakin vaiheessa suomalaisia vanhoja rahoja, joita minulla on mielestäni mukava kokoelma seteleinä ja kolikoina. Kovin arvokkaita ne eivät kuitenkaan ole. Tunnearvo lienee suurin arvo.
"Keitäpäs kahvia" sanotaan usein, vaikka perinteistä kahvia ei pidä missään nimessä keittää. Nykyaikaiset hyvälaatuiset kahvinvalmistuslaitteet kuumentavat valmistusvaiheessa veden 92 - 96 asteiseksi. Kahvikannussa säilytys- ja tarjoilulämpötila on kymmenisen astetta vähemmän. Korkeampi lämpötila kitkeröittää kahvin makua seisoessaan, minkä moni on huomannut huoltoasemien kiehuvan kuumista lasikannujen sisällöistä.
Myös kahvin laadulla, jauhatuksella, oikealla kahvimäärällä, veden laadulla ja valmistusvälineiden puhtaudella on suuri merkitys kahvin makuun. Tosin muutama sokeripala, kerma, maito tai muut lisäaineet hävittävät oudot sivumaut ja myös kahvin aromit.
Makuasioista on kuitenkin turha väitellä. Se, mikä toisen suussa maistuu taivaallisen hyvälle kahville, voi toisen mielestä olla joko liian vahvaa tai liian laihaa. Ihmiset ovat tottuneet erilaisiin vahvuuksiin ja makuihin.
Itänaapurissa käydessäni turvauduin kerran kahviautomaattiin. Sen kahvi oli valmiiksi sokeroitua maitokahvia, jota valutettiin juomalaseihin. Se olikin melkoista "evästä" mustana ja sokerittomana kahvinsa juomaan tottuneelle.- sikuriinat
Mistä sikuri tehtiin
- fusffswssg
Sikuri on kahvinkorviketta ja sitä tehtiin mm. paahtamalla ohraa, sekä sikurikasvista ja voikukanjuurista! Katso wikipediasta!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korvike Varsinainen aito sikuri on kasvi nimeltään sikurijuuri.
Se on monivuotinen, noin metrin korkuinen, sinikukkainen ja juuressa on vahva maku.
Se kasvaa myös luonnonvaraisena.
Suomeen tuotiin lähinnä Hollannista jossa oli aikoinaan laajamittaista viljelyä.
Korvikkeessa oli yhtenä osana sikuri, mutta sitä myytiin pelkästäänkin.- Sikuriinat
Mistähän saisi siemeniä olisi mielenkiintoista koettaa kasvattaa.
- EtsivätLöytääkin
Lueppa tuosta linkistä juttua! Taitaa siemeniäkin löytyä!
http://shl.fi/2015/04/14/sikuria-arkeen-ja-juhlaan/Tuo Maatiainen Oy on hyvä paikka siemenen ostoon, siellä on monta muutakin erikoisuutta.
Olen aikoinaan tutustunut siihen.
Toinen paikka mistä sikurinsiementä saa on Exotic Garden, ja hinta on 400kpl pussi 4.95 €.
Minä aion ensi kesänä laittaa, sillä innostuin luettuani siitä enemmän.
Lieksan korkeudella on ehkä epävarma, koska kasvuvyöhyke on korkeintaan III.
Siellähän edullisimmatkin kohdat ovat IV, mutta tavallisin on V.
Tänne kirjoitteli joskus joku puutarhuri Lieksasta, nyt tarvittaisiin hänen tietojaan.
Nimimerkki oli Huovatta.- sikuri.kiinostaa
kamuttaja kirjoitti:
Tuo Maatiainen Oy on hyvä paikka siemenen ostoon, siellä on monta muutakin erikoisuutta.
Olen aikoinaan tutustunut siihen.
Toinen paikka mistä sikurinsiementä saa on Exotic Garden, ja hinta on 400kpl pussi 4.95 €.
Minä aion ensi kesänä laittaa, sillä innostuin luettuani siitä enemmän.
Lieksan korkeudella on ehkä epävarma, koska kasvuvyöhyke on korkeintaan III.
Siellähän edullisimmatkin kohdat ovat IV, mutta tavallisin on V.
Tänne kirjoitteli joskus joku puutarhuri Lieksasta, nyt tarvittaisiin hänen tietojaan.
Nimimerkki oli Huovatta.Osaatko sinä tai joku muu neuvoa minua kun aion ensi kesänä viljellä sikuria?
sikuri.kiinostaa kirjoitti:
Osaatko sinä tai joku muu neuvoa minua kun aion ensi kesänä viljellä sikuria?
Avomaa etelässä, Lieksassa mieluimmin kasvihuone.
Aurinkoinen paikka.
Syvämultainen, mutta niukahko ravinteinen, varsinkin typpeä niukasti, kalia reilusti.
Huovatta olisi tiennyt enemmän, jos vielä kirjoittelisi täällä, oli ilmeisesti joku Lieksan puutarhureista.
Ei häntä ole vuosiin näkynyt.- onkirjoitettu-OIKEA
kamuttaja kirjoitti:
Avomaa etelässä, Lieksassa mieluimmin kasvihuone.
Aurinkoinen paikka.
Syvämultainen, mutta niukahko ravinteinen, varsinkin typpeä niukasti, kalia reilusti.
Huovatta olisi tiennyt enemmän, jos vielä kirjoittelisi täällä, oli ilmeisesti joku Lieksan puutarhureista.
Ei häntä ole vuosiin näkynyt.Mikä hullu komuutaja.neuvoo sikurin viljely
- oikeinväärinkirjottajall
onkirjoitettu-OIKEA kirjoitti:
Mikä hullu komuutaja.neuvoo sikurin viljely
Ota vielä se yksi vaaleanpunainen pilleri, ja mene nukkumaan!
- onkirjoitettu-OIKEA
oikeinväärinkirjottajall kirjoitti:
Ota vielä se yksi vaaleanpunainen pilleri, ja mene nukkumaan!
älä lähesty minua on kirveskainalossa nukkuessakin ja se heilahtaa herkkään
- EtsivätLöytääkin
Kannattaisko tehdä muovinen kasvihuone ja kokeilla siinä sitä viljelyä? Mulla ainakin esikasvatettu peruna kasvaa hienosti vapusta alkaen, ja juhannuksen syödään jo uutta isoa perunaa! Kait se sikurikin muovikopissa kasvaisi?
- ymmärtämätönylermi
Minulla on vielä tallessa oma VALTION YLEISOSTOKORTTI, numero 2587810. Se on samanlainen, kuin linkin vihreä lappunen. Kauppias leikkasi lapusta ostoja vastaavat kirjain-numero-osat.
Pitikös kauppiaan toimittaa nuo kirjain-numerosiprut jonnekin? Jos piti niin miksi? Saiko kauppias vain noita sipruja vastaan uutta myytävää?Kauppiaan apulaiset liimasivat nuo puolitoista senttiä kanttiinsa olevat paperisiprut vihkon sivuille jatkokäsittelyä varten. Ne olivat todisteena myydyistä tuotteista ja lisätilausten tarpeesta.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kauppiaan apulaiset liimasivat nuo puolitoista senttiä kanttiinsa olevat paperisiprut vihkon sivuille jatkokäsittelyä varten. Ne olivat todisteena myydyistä tuotteista ja lisätilausten tarpeesta.
Muistelisin, että tavallinen ihminen sai niitä merkkejä jonkinlaisissa arkeissa, en ole varma.
kamuttaja kirjoitti:
Muistelisin, että tavallinen ihminen sai niitä merkkejä jonkinlaisissa arkeissa, en ole varma.
Arkkeja oli monia erilaisia ja niiden koot vaihtelivat. Minulla on tallessa yksi vajaa vihreä arkki, jonka koko on noin A5. Siinä on kymmeniä pieniä numeroin ja kirjaimin varustettuja ruutuja, kuten Z12, X92, V83, E57, R28, S17 jne. Siitä kauppias laikkasi ostosta vastaavan lipuskan ja liimasi sen vihkoonsa.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Arkkeja oli monia erilaisia ja niiden koot vaihtelivat. Minulla on tallessa yksi vajaa vihreä arkki, jonka koko on noin A5. Siinä on kymmeniä pieniä numeroin ja kirjaimin varustettuja ruutuja, kuten Z12, X92, V83, E57, R28, S17 jne. Siitä kauppias laikkasi ostosta vastaavan lipuskan ja liimasi sen vihkoonsa.
Se on tuollainen kuin kuvan vasemman puoleisessa yläkulmassa oleva lappunen.
http://www.pkreservi.fi/lehti/Lehti4_11/KAP4_11S07.pdf
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html3935454Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html3633037- 762661
- 1022349
Purra esiintyi epäasiallisesti
Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M4952008MTV: Jyrkistä eronnut Jenni kritisoi kovin sanoin Ensitreffit-ohjelmaa: "Ei esimerkiksi kysytty..."
Ohhoh! Jenni lataa tekstiä! Tsemppiä Jennille ja Jyrkille "sen oikean" löytämiseen. Lue lisää: https://www.suomi24.fi/411709Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!
Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola2351516Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!
Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku281499Kimmo Kiljunen sekoili täysin - joutuu nyt syrjään
HS: Kimmo Kiljunen syrjään ulkoasiainvaliokunnan johdosta. SDP:n eduskuntaryhmä aikoo vaihtaa ulkoasiainvaliokunnan puh2861474"Tapaus" Aittakumpu/Simula hyvin paljastaa kuinka tyhmää ja turhaa sakkia Suomesta
löytyy. Toissapäivänä "joku" teki tänne avauksen liittyen Kalevan juttuun, että noilla kahdella olisi suhde. Eli Otsikko351443