Valo on fotonien liikettä. Eli jos jossain päin avaruutta kimmeltää tähti, se lähettää fotoneita ympärilleen joka nähdään valona. Mutta kun fotonit lähtevät tähdestä liikenteeseen, niin eikö ne fotonisäteet hajaannu mitä kauemmaksi valonlähteestä mennään? Eli jossain miljoonien valovuosien päässä ei mitenkään voi nähdä jotain tähteä vaikka tähti olisi "havaittavissa", koska kyseisen tähden fotonisäteet ovat tällä matkalla erkaantuneet niin kauaksi toisistaan että on lähinnä tuurista kiinni että yksittäiset fotonit pääsevät osumaan havainnoitsijan silmiin? Oonko ymmärtänyt oikein?
Valo ja fotonit
trufghcghcv
14146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En tiedä mistään mitään, mutta muistelisin, että siinä youngin kaksoisrakokokeessa vaikka fotoneita olisi yksi, niin silti jos molemmat raot on auki, syntyy interferenssikuvio.
Joka on kumma juttu, koska voiko silloin yksi fotoni mennä kahdesta paikasta yhtä aikaa.
Ajattele fotonia postinkantajana, joka kulkee suoraviivaisesti lähtöpaikasta määränpäähän, jota ei ole ilmoitettu.
Sitten jos postinkantajaan kohdistuu vetovoima, niin homma menee hankalammaksi.
Löytyykö postinkantajan sisältä vielä toinen maailma on eri asia. Sitä ei kannattane spekuloida fysiikkapalstalla. Ainakaan vielä.
Postinkantajia siis lähtee triljoona. Eihän yhtä fotonia kiireessä näe, mutta kun niillä massapommitetaan pupillin kokoista reikää, niin sokeampikin reetta ne huomaa.
Triljoona on hieman alakanttiin, lähempänä totuutta oleva luku on 10^25-10^35. Vaikka tähti olisi kuinka kaukana hyvänsä, niin fotoneja yksinkertaisesti sinkoilee niin saatananmoinen määrä joka sekunti ympärinsä, että fotoneita mahtuu käytännössä universumin jokaiseen kolkkaan.
"fotoneita mahtuu käytännössä universumin jokaiseen kolkkaan."
Mahtuu varmaan, muttei niitä riitä joka paikkaan. Fotoneita on ainoastaan rajallinen määrä.
Lisäksi ne eivät lähde yhdestä pisteestä vaan jokaisesta tähden pinnan pisteestä joten jos jostain pisteestä lähtee fotoni joka ei osu tänne meidän kaukoputkeen niin jostain toisesta pisteestä tuleva voi kyllä osua.
Fotoneita voi olla rajallinen määrä, mutta se määrä on aivan kästtämättömän suuri. Jopa alkuräjähdyksen kosminen taustasäteily näkyy jokapuolella, vaikka se on kulkenut lähes 14 miljardia valovuotta.
Sanotaan, että fotoni on smg-säteilyn aaltopaketti, jonka E = h f. Mikähän on fotonin "koko". Ensimmäisenä tule mieleen, että pituus voisi olla jotain aallonpituuden suuruusluokkaa. Entä leveys ja korkeus ? Tai jos fotonia ajatellaan hiukkasmaisena pallona, niin säde ?
taitaa olla irrelevanttia puhua fotonin säteestä. Vaikka mittabosonia voidaan pitää hiukkasena, niin tuskin siihen voidaan soveltaa kiinteän kappaleen määreitä.
Juuri tämän takia tähtivalokuvaajat joutuvat keräämään fotoneja pitemmän aikaa eli valottamaan pitempään, jotta saavat kuvan kaukaisesta, himmeästä kohteesta.
Aloittaja tulkitsi oikein.
Kaukaisten nähtien lämpötia on keskimäärin auringon 6000C.
Miksi eivät lämmitä, Ovat niin kaukana ja "fotonit" hajaantuvat neliöllisesti.
Tämä johti Olbersin paradoksiin mikä ei ole ratkaisu, vaan yritetty selittää pimeällä energialla.
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/muhonen.htm
Olbersin paradoksia ei ole ikinä yritetty selittää pimeällä energialla. Jos olisit lukenut oman linkkisi, niin siinä se selitys luki ihan selvällä suomen kielellä. Kyse on avaruuden iän rajallisuudesta. Valo ei ole ehtinyt tulla tänne kuin 14 mrd vv:n päästä ja sillä mittakaavalla ei avaruudessa vielä ole tähden pintaa jokaisella "näkösäteellä".
Alkuperäiseen kysymykseen vastaus:
Olet oikeilla jäljillä, sähkömagneettisen säteilyn(jota myös valo on) voimakkuus alenee suhteessa etäisyyden neliöön.
Oot ymmärtänyt oikein. Tämän vuoksi emme näe kuin pienen osan tähdistä maailmankaikkeudessa.