Prisma studio ohjelmassa puhuttiin tulevasta suomalaisten avaruuteen lähettämästä satelliitista ja millaisiin lämpötiloihin satelliitti 600km korkeudessa altistuu. Satelliitin pintalämpötila vaihtelee -20 ja 50 asteen välillä. Siis avaruudessa 600km korkeudessa on lämpimämpää, kuin maapallon pinnalla.
Suomessakin on kylmempää, kuin avaruudessa ja kun ilmanlämpö on -30, niin myös esineiden pintalämpötila on -30 eli siis paljon kylmemmät, kuin 600 km korkeudessa avaruudessa, miten tämä on mahdollista.
Eikö avaruudessa olekaan -270 astetta pakkasta? Jos satelliitti altistuisi -270 asteen lämpötilalle, niin kyllä silloin satelliitin pintalämpötila olisi paljon alhaisempi, kuin -20 astetta.
Suomessakin on kylmempää, kuin avaruudessa ja kun ilmanlämpö on -30, niin myös esineiden pintalämpötila on -30 eli siis paljon kylmemmät, kuin 600 km korkeudessa avaruudessa, miten tämä on mahdollista.
Eikö avaruudessa olekaan -270 astetta pakkasta? Jos satelliitti altistuisi -270 asteen lämpötilalle, niin kyllä silloin satelliitin pintalämpötila olisi paljon alhaisempi, kuin -20 astetta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sekoitat kaksi asiaa, avaruuden lämpötilan ja avaruudessa olevan kappaleen lämpenemisen auringonpaisteessa. Satelliitti kulkee osapuileen -270 asteisessa tyhjiössä, mutta sen pinnalle tulee auringon säteilyenergiaa n. 1500 W /m^2. Tyhjiö johtaa lämpöä pois hyvin huonosti, eli lämpö voi tyhjiössä poistua vain säteilemällä (ei siirtymällä tai johtumalla). Satelliitin pinta lämpeää tällöin pakostakin. Satelliiteissa yhtenä ongelmana onkin juuri aurinkoisen ja varjossa olevan puolen suuri lämpötilaero.
Pieni valaiseva esimerkki. Neliasteisessa tyynessä ilmassa ihminen pärjää melko pitkään jopa ilman vaatteita, koska ilman johtaa lämpöä melko heikosti. Neliasteisessa vedessä sen sijaan tulee nopeasti hypotermia. Avaruuden tyhjiö taas on kuin termospullon tyhjiöeriste, vaikkakin paljon tehokkaampi lämpöeristeenä. Lämpö ei vaan karkaa tyhjiöön kuin hyvin hitaasti.
Eli ihminen menehtyisi avaruudessa nopeasti hapenpuutteeseen ja tyhjiön aiheuttamaan kuolemaan, kuin jäätymiseen hengiltä. Avaruuden kylmyys maan olosuhteissa tuntuisi myös eri tavalla eli paljon kylmemmältä, kuin avaruudessa?
Avaruudessa on kaksi ääripäätä -270 asteen kylmyys ja miljoonien asteiden kuumuus tähdissä. Kylmyys asteissa ei ole suurta vaihtelua, mutta taas lämpöasteissa on valtavat vaihtelut. Jos ajatellaan kuumuuden ääripäätä, niin jos ajattelisi, että avaruudessa olisi yhtä paljon kylmyyttä, kuin lämpöäkin eli jos avaruudessa olisi miljoona astetta pakkasta, mitä konkreettisesti on mahdoton käsittää kylmyyden osalta, kuten sen paremmin käsittää lämmön osalta.
Silloin voisi miettiä kuinka kylmää maapallolla olisi, jos ympäröivässä avaruudessa olisi -1 000 000 astetta pakkasta.
Tiedä noista miinus miljoonista, mutta alle absoluuttisen nollan on laboratorio-olosuhteissa menty. http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2013-01-04/Tutkijat-saivat-kaasun-lämpötilan-laskemaan-alle-absoluuttisen-nollapisteen-3312174.html
(Alkuperäinen Nature-lehden artikkeli on parempi. Sen ja monta muuta löytää esimerkiksi hakusanoilla "temperatures below absolute zero" tms.)
Tuossa on jouduttu menemään sellaisiin kvanttifysiikan hienouksiin, ettei siinä oikeastaan enää puhuta lämpötilasta siinä mielessä kuin klassinen fysiikka sen määrittelee.
Erikoisilta tuntuvat minusta myös ilmiölle kaavaillut käyttömahdollisuudet - antigravitaatio ja ultrakorkean hyötysuhteen omaavat moottorit yms. Ehdottu yhteys pimeään energiaan oli silti se, joka minut sai minut liittämään tuon linkin.