Mihin perustuu halpalentoyhtiöiden pilkkahinnat?

No koska muiden hinnoittelu ehkä perustuu
http://yle.fi/uutiset/kilpailuvirasto_tutkii_suomessa_koko_maan_kattava_bussiliikenteen_kartelli/8499774

Jos on tullut ostettua Toyota Yariksen sijaan 50 paikkainen kehonsiirtoväline, niin kaikki tyhjille paikoille tulevat maksavat asiakkaat ovat ns. plussaa.

Pitkää matkaa ajaessa kyyditettävien vaikutus kustannuksiin minimoituu. Kaupunkiajossa taas 100 kilogrammaa nostaa kulutusta noin litran per 100 kilometriä, eli nykyrahassa 1,5 euroa.

Tärkein peruste on halvalla hinnalla saatava suuri asiakasmäärä. Lisäksi kustannuksia on karsittu mm. minimoimalla palvelutaso ja edullisten lentokenttien valinnalla. Lisäksi viimeiset paikat kannattaa myydä melkein millä hinnalla tahansa: kaikki on tuloa, koska kustannukset siitä nouse.

tehokkuuteen

Kerosiinia kuluu noin kolme litraa satasella, siis parin euron edestä. Jos on viimeinen penkki vielä täyttämättä, niin siihen kannattaa ottaa kulkija muutamalla kympillä.

Viimeisen paikan myynti muku-selitys (muuttuvat kustannukset) koskee äkkilähtöjä. Usein halvimmat liput myydään ensimmäisinä, pari kuukautta ennen matkaa. Sellaisessa polkumyynnissä pitäisi olla ehto, että jos paremmin maksavia tulee vielä sitten kun kaikki paikat on myyty, et pääsekään. Sitten se olisi reilua täyden hinnan maksajia kohtaan. Viimeiset paikat myydään laskevalla huutokaupalla (hollantilainen huutokauppa). Meklarit tai siis hinnoittelijat tuntevat tarkkaan markkinat ja säätävät tarjoushinnat sen mukaan, 3-5 vrk ennen matkaa lippunsa ostavat maksavat eniten, muitakin kokemuksia tästä voi olla. Äkkilähtöjen kokonaishinta voi olla pettymys jos ei lue ehtoja tarkkaan (mitä juuri kukaan ei tee).

Alfat, suppeneva keskiluokka ja kasvava rupusakki erotellaan.
Hinnoittelu on oikeastaan enimmäkseen politiikkaa, vähän tilastomatematiikkaa. Suurin osa lentoyhtiöiden tuloista tulee matkustajilta, joiden lipun maksaa joku muu taho, instituutiot, yritykset tai verosubvention kautta valtiot. Päästökaupan epäonnistumisen kautta suurimman laskun maksaa tulevat sukupolvet.
Jos hiilijalanjäljestä joutuisi oikeasti maksamaan, ei sen osuutta saisi myydä alennuksella kenellekään (naiivi suomalainen tasa-arvo). Siten hintavaihtelu kaventuisi, viimeistäkään paikkaa ei saisi myydä alle 100e per nousu. Kerosiini maksaa noin 1,5 dollaria per gallona, YK ei osaa verottaa tätä maapallon raiskausta, eikä ihme, sehän koostuu alfauroksista. Mitään ei saada aikaan mutta edustetaan vaan kovasti ja revitään kaikki edut itselle.