Koska sen voi ottaa myös viihteenä, joka stimuloi aivojasi. Tiede ei koskaan löydä ratkaisua kaiken olemukseen, koska se olisi, kuin tietokone tajuaisi oman olemassa olonsa.
Ei, filosofia on juuri se genre, josta totuus oikeasti löytyisi, jos ihminen pystyisi sen käsittämään. Ihmisen aivot ovat kuitenkin äärelliset, harmi kyllä, mutta aivojen kapasiteetin rajoilla on mukava liikkua.
Ei, filosofia on juuri se genre, josta totuus oikeasti löytyisi, jos ihminen pystyisi sen käsittämään. Ihmisen aivot ovat kuitenkin äärelliset, harmi kyllä, mutta aivojen kapasiteetin rajoilla on mukava liikkua.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Paradoksit, kuten se, että ammuttu nuoli on jokaisella ajan hetkellä paikoillaan, on selitettävissä multiversumiteorialla. Ihmisen aivot vain tekevät lineaarisen aikajanan äärettömyydestä, jossa maailmankaikkeuksia on loputon määrä.
Se on aivojen ominaisuus. On totta, että nuoli joutuu lentämään läpi äärettömyyden.
Ei kait Zenon tuota tarkoittanut. Lentävä nuoli on paikoillaan jokaisella ajan hetkellä. Ei sen kummempaa.
Filosofisen päättelyn kauneus ja käyttökelpoisuus onkin juuri siinä, että sen avulla voidaan osoittaa jotkin väitteet et pätemättömäksi, ja se tapahtuu useinkin hyödyntäen nimenomaan empiiriä faktoja, päinvastoin kuin antifilosofiset filosofit kuvittelevat. Esimerkiksi nuolen tapauksessa:
1. premissi: Jos lentävä nuoli on kaikissa tapauksissa joka hetki paikoillaan, niin lentävä nuoli ei koskaan liiku mihinkään.
2. premissi: Jos lentävä nuoli ei koskaan liiku mihinkään, niin se pysyy lentäessään aina samassa sijainnissa.
3. (lauseista 1&2): Jos lentävä nuoli on joka hetki paikoillaan, niin lentävä nuoli pysyy lentoradallaan koko ajan samassa sijainnissa, jolloin lähtöpiste on sama kuin loppupiste.
4. premissi (joka on empiirinen fakta): Lentävän nuolen lentoradan alkupiste on ainakin joissakin tapauksissa eri kuin loppupiste.
5. (lauseista 3&4): Joten lentävä nuoli ei ole joka hetki paikoillaan, vaan lentävä nuoli ainakin joissakin tapauksissa liikkuu.
6. (lauseista 1&5): Joten lentävä nuoli ei kaikissa tapauksissa ole joka hetki paikoillaan.
Filosofista päättelyä käyttäen voidaan siis osoittaa jotkin väitteet höpelöinniksi. Useat säilyneet höpsismit tuppaavat hölmöytensä takia säilymään vuosituhannesta toiseen helposti muistettavina miimeinä, koska ihmiset ovat jostain syystä kiintyneitä höpsöihin paradokseihin. Jotkut sitten käyttävät sellaisia höpelöintejä (kuten Zenonin paradoksia) "todisteena" siitä mieltymyksestään, että kaikki filosofia on täyttä roskaa.
"Tiede ei koskaan löydä ratkaisua kaiken olemukseen, koska se olisi, kuin tietokone tajuaisi oman olemassaolonsa."
Juu, ehkä tuo tietämättömyys onkin elämän kantava idea. Mitä mieltä olisi olla olemassa, jos tietäisi kaiken täydellisesti? Wikipedian Spinoza-artikkelissa sanotaan hienosti:
"Ymmärryksen tavoittelu, sekä todellisuuden ja mysteerin hyväksyminen ovat todellisia hyveitä."
Tuo muistuttaa stoalaista ihannetta. Stoalaisia ideoita kehitteli m.m. Khrysippos.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Khrysippos
Siinäpä oli kunnon äijä.
Onhan se toki rasittavaa, että seinä tulee vastaan, kun yrittää ymmärtää olemista. Siinä tulee aivojen kapasiteetin rajallisuus vastaan. Kukaan ei pysty käsittämään esimerkiksi sitä, miksi kaikki asiat ovat olemassa.
Lentävällä nuolella on joka hetki mukanaan edellisen sijaintinsa vektorit vaikka se ei pysäytyskuvassa näy.
Zenon haki esimerkeillään ajatusta, jota hyvin harva pystyy käsittämään. Se nuoli joutuu kulkemaan läpi äärettömyyden, jonka pitäisi olla mahdontonta, kun otetaan vieläpä se Kilpikonna-teoria.
Monet, harmi kyllä, ottavat kirjaimellisesti ja käytännöllisesti nämä esimerkit. Kun Zenonin ymmärtää siten, mitä se käytännön esimerkeillään haki, niin tajuntasi muuttuu.
Kaikki ei toki siihen kykene.
"Se nuoli joutuu kulkemaan läpi äärettömyyden, jonka pitäisi olla mahdontonta, kun otetaan vieläpä se Kilpikonna-teoria."
Zenon oikeastaan tavallaan ennakoi avaruuden epäjatkuvuutta eli on olemassa pienin mahdollinen etäisyys(planckin mitta) ja samalla myös pienin mahdollinen ajanjakso. Tavallinen newtonilainen biljardipallokausaliteetti olettaa maailman olevan jatkuva vaikka oikeasti maailma on kuin filmi täynnä hyppäyksittäin muuttuvia pysäytyskuvia.
Oikeastaan kaikki havainnointi on datastreamiä jossa bitti kerrallaan vastaanotetaan digitaalista informaatiota joka sitten tietoisuuden hahmotuksen hitauden ja epäjatkuvuuden takia oletetaan jatkuvaksi samoin kuin sarja peräkkäisia kuvia 30 kuvaa sekunnissa näyttää liikkeeltä. Kausaliteetti on illuusio.
On olemassa myös kvanttiversio Zenonin paradoksista jossa radioaktiivinen aine ei koskaan hajoa jos sitä havainnoidaan jatkuvasti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_Zeno_effect
Tuossa oletetaan tietoisuus tai havainnointi jotenkin jatkuvaksi vaikka sekin on melko varmasti samalla tavalla epäjatkuvaa kuin kaikki muukin. Havainnoitsijan vapaus tehdä valintoja edellyttää vähintään 3-ulotteista aikaa (aaltofunktio romahdus lineaarisena aikana, itse aaltofunktio mahdollisuuksien"varastona" ja syklisyys takaamassa maailman jatkuvuuden ja koherenssin)
Yritin tuota Zenonin paradoksia kerran selittää yhdelle tutulle joka totesi että ongelman ratkaisu on helppo laskea matemaattisesti (niin kuin onkin käytännön tasolla) ja oli sitä mieltä että filosofit ovat sekä tyhmiä että hulluja.
Tavalliselle ihmiselle ja useimmille tieteilijöille kaikki ongelmat ovat käytännöllisiä kun taas filosofeille kaikki on valintaa eri oletusten ja uskomusten välillä ja vasta sen jälkeen tulee se käytäntö siitä valinnasta riippuen.
Filosofiassa epätavanomaisuus eli kansanomaisesti "hulluus" on vain eduksi koska se tuottaa uusia näkökulmia ja mahdollistaa ongelmien ratkaisuja eri tasolla kuin missä ne ongelmat ovat alunperin syntyneet. Filosofi yrittää tehdä uutta latua umpihankeen kun taas moni tieteilijä harrastaa perässä hiihtoa muiden (ja usein filosofien) tekemää latua pitkin. Useimpien ihmisten kärsivällisyys ei riitä filosofiseen pohdiskeluun.
"Filosofiassa epätavanomaisuus eli kansanomaisesti "hulluus" on vain eduksi koska se tuottaa uusia näkökulmia ja mahdollistaa ongelmien ratkaisuja eri tasolla kuin missä ne ongelmat ovat alunperin syntyneet."
En ole koskaan kuullut, että filosofian pohjalta olisi ratkaistu yhtään ongelmaa. Sen sijaan olen usein kuullut filosofien väittävän, että olisi ongelma siellä, missä ei todellisuudessa ole.
"En ole koskaan kuullut, että filosofian pohjalta olisi ratkaistu yhtään ongelmaa. "
Luonnontiede on oikeastaan kokeellista filosofiaa jossa testataan filosofisia oletuksia joten et välttämättä edes tunnista filosofiaa filosofiaksi jos sitä kutsutaan jollain muulla nimellä kuten esim. evoluutioteoria (joka ei ole edes kovin kokeellista kun evoluutio ylipäätänsä ei ole toistettavissa oleva prosessi).
"Sen sijaan olen usein kuullut filosofien väittävän, että olisi ongelma siellä, missä ei todellisuudessa ole."
Halu uskoa johonkin filosofiseen oletukseen on niin vahva että kyse on usein enemmän tahdosta ja tavasta kuin ajattelusta useimpien laajojen teorioiden tapauksessa.
Filosofia on uhka monien uskomuksille ja pientenkin uskomuserojen vuoksi on käyty verisiä sotia tai muuten vaan tapettu toisinajattelevia ihmiskunnan historiassa. Nykyään onneksi nettikeskustelu on varsinkin anonyyminä aika turvallista eikä tarvitse pelätä että joku tulee ottamaan senkan nenästä jonkun erimielisyyden takia.
Jäljellä on vaan se verbaalinen reagointi johon tottuu varsinkin jos yleensä nimenomaan tahallaan esittää enemmistön kannasta poikkeavia mielipiteitä eli trollailee.
Filosofin tehtävä onkin trollailla eikä laulaa kuorossa muiden mukana samaa virttä. Kuoron mukana laulaviakin filosofeja löytyy ja he ovatkin saaneet yleensä palkintoviran yliopistoissa koska eivät yleensä haluaa keikuttaa venettä eikä olla ilonpilaajia omassa yhteisössään.
"Tavalliselle ihmiselle ja useimmille tieteilijöille kaikki ongelmat ovat käytännöllisiä kun taas filosofeille kaikki on valintaa eri oletusten ja uskomusten välillä ja vasta sen jälkeen tulee se käytäntö siitä valinnasta riippuen."
Tuo filosofoinnin vapaus on aivan sallittua niinkauan kuin se ei ole ristiriidassa havaittujen tosiasioiden kanssa. Usein kuitenkin valitettavasti ensin päätetään, millainen todellisuuden on oltava, ja ennaltapäätetyn lopputuloksen mukaan sitten huomioidaan tai sivuutetaan käytännön tosiasiat. Huono filosofi päättää ensin lopputuloksen, tekee siitä itselleen uskonnon joka pätee tosiasioista riippumatta, ja sen jälkeen sivuuttaa kaikki sellaiset tosiasiat, jotka eivät ole yhteensopivia ennakkopäätetyn yleispätevän "totuuden" kanssa. Sen sijaan hyvä filosofi, joka rakastaa viisautta, totuutta ja tietoa, ottaa aina myös havaitut tosiasiat huomioon.
Suurin osa nykyajan filosofeista tekee huonoa filosofiaa ennaltapäätetyillä materialistisilla ennakko-oletuksilla maailman luonteesta. Moni näistä huonoista filosofeista tekee filosofiaansa "tiedemiehen" statuksella, ja agendaan liittyy usein filosofian vähättely tai suoranainen vihamielisyys filosofiaa kohtaan näkemättä lainkaan sitä, että he itse esittävät vain filosofisia ennakko-oletuksia.
"Tuo filosofoinnin vapaus on aivan sallittua niinkauan kuin se ei ole ristiriidassa havaittujen tosiasioiden kanssa."
Juu näin on. Havaitut tosiasiat ovat nekin kylläkin aina kielellisiä tulkintoja jotka usein voi tulkita ja hahmottaa hyvinkin eri tavalla kunkin havaitsijan maailmankuvasta ja uskomuksista riippuen.
Filosofiassa voi myös spekuloida erilaisilla oletusvaihtoehdoilla ja sitten tutkia mitä niistä mahdollisesti voisi seurata. Tiede sitten käytännössä ainakin jossain vaiheessa karsii niitä spekuloituja ja oletettuja malleja pois mutta ei oikeastaan koskaan kykene vahvistamaan mitään selitysmallia ehdottoman oikeaksi.
Maailmankuvan muodostaminen on kuin sellaisen palapelin kasaamista missä suuri osa paloista on vielä hukassa eikä edes tiedetä kuinka paljon niitä puuttuvia palasia on. Valitsemalla vain joitain palasia kuten materialismin filosofiassa voidaan muodostaa jonkinlainen koherentti kokonaiskuva mutta siitä tulee helposti vääristynyt. Idealismin filosofiassa voi käydä samoin.
Todellisuuden hahmottaminen edellyttää kaiken ja kaikenlaisen inhimillisen kokemuksen mukaanottamista eikä vain pelkän aistihavainnon (myös niiden tunnepuolen asioiden sekä uskonnollisen tai mystisen jota on hyvin vaikea tai mahdotonta kuvata aistimaailman käsitteiden kielellä)
Materialistinen reduktionistinen tiede soveltuu hyvin tekniikan kehittämiseen mutta aiheuttaa helposti epätasapainoa ihmisen tunne-elämän kanssa mistä seurauksena monet ongelmat joiden kanssa joudumme elämään nykymaailmassa.
Ihminen on luonut tieteen ja tekniikan avulla maailman johon ei itse pysty kunnolla enää sopeutumaan eikä kokemaan elämäänsä mielekkääksi.
"Suurin osa nykyajan filosofeista tekee huonoa filosofiaa ennaltapäätetyillä materialistisilla ennakko-oletuksilla maailman luonteesta. Moni näistä huonoista filosofeista tekee filosofiaansa "tiedemiehen" statuksella, ja agendaan liittyy usein filosofian vähättely tai suoranainen vihamielisyys filosofiaa kohtaan näkemättä lainkaan sitä, että he itse esittävät vain filosofisia ennakko-oletuksia."
Niin totta, niin totta.
Onhan filosofia sen verran tarpeellinen kuin muukin viihde, ristisanojen rustaaminen, saippuasarjat ja artistien esiintymiset.
Voihan filosofiaan liittyä tietysti tuollaisiakin asioita kuin tunnelmointi, ajanviete, viihde, niinkuin tieteeseenkin, mutta lisäksi tieteeseen ja filosofiaan liittyy sellainen asia kuin totuusarvo: niissä esitetään lauseita, jotka on tarkoitettu vastaamaan todellisuutta. Saippuasarjojen, artistien esiintymisten, sanaristikoiden yms funktio ei ole väitteiden tekeminen todellisuudesta (vaikka saattaa niihinkin vastaavasti myös noitakin aspekteja joskus liittyä.)
Totuusarvo voidaan saavuttaa empiirisessä tieteessä tietyllä todennäköisyydellä, siis >1, matematiikassa ja logiikassa täydellä todennäköisyydellä, siis 1. Vain empiirinen tiede kertoo todellisuudesta.
Filosofia taas on uskonnon kaltaista pohdintaa, joka ei sano todellisuudesta yhtään mitään, mutta jotkut siitä silti tykkää. Jotkut toiset taas tykkää punaisesta polkupyörästä.
Korjaus, p.o. Totuusarvo voidaan saavuttaa empiirisessä tieteessä tietyllä todennäköisyydellä, siis <1,
Vaikka filosofiasi on niin umpisurkeaa, että se on lähellä "not even false"-sarjaa (Kauniit ja Rohkeat, McGyver, Dallas jne), niin kaikkeen filosofiaan siitä ei voi yleistää.
Soon ihan kulunu juttu, et yrittää ärsyttää väitteellä, et tieteellinen ajattelu on myös filosofiaa. Samanlaista argista tarjoaa myös kyökkisykolokit. On kuulemma vaan sitä, et "sinusta tuntuu". Hihhulit selittää, et soon toisenlaista uskontoo. Turha yrittää. Ei tiede oo vilosohviaa, soon empiriaa.
Tiede rulaa, mut filosofia on menneen taven lumia. Toki kulttuurihistoriassa tulee käsitellä, miten menneinä aikoina on ajateltu.
Muillakin lauseilla kuin empiirisen tieteen lauseilla on totuusarvo. Sellaisia lauseita on mm.
- matematiikan lauseet (eivät empiirisiä lainkaan)
- filosofian lauseet
- jotkin perheriidan lauseista ("näin kun menit Lassen kanssa baariin toissaviikolla!")
- yms.
Mutta esim. Eric Forresterin ja Brooken suhteen tilaa koskevat lauseet kuuluvat "not even false"-sarjaan.
"Totuusarvo voidaan saavuttaa empiirisessä tieteessä tietyllä todennäköisyydellä, siis <1, matematiikassa ja logiikassa täydellä todennäköisyydellä, siis 1. "
Totuusarvot ovat epäolennaisia koska empiirisessä tieteessä on aina kyse todellisuuden mallinnoksista eli kartoista jotka kuvaavat vain jotain havaittua tai koettua todellisuuden puolta. Esim. Suomen kartta ei ole sama asia kuin Suomi eikä pullapitkon reseptiä voi syödä.
Vain kielellisillä ilmaisuilla voi olla totuusarvo jossain käsitejärjestelmässä. Fysiikan kuvailukielessä esiintyy vain fysiikkaan liittyviä käsitteitä ja molekyylibiologian kielessä vain kemiaan liittyviä käsitteitä. Molekyylibiologiaan perustuva evoluutioteoria ei voi koskaan antaa vastaukseksi mitään muuta kuin kemiaan liittyviä asioita mutta siitä ei seuraa että biologiset ilmiöt olisivat vain kemiaa.
Teoreettisesta mallista ei saa enempää irti kuin sinne on syötetty - "roskaa sisään ----> roskaa ulos" periaate pätee tietotekniikassa ja kaikessa empiirisessä tieteessä. Suomen kartasta ei saa irti suomen maaperän geologiaa eikä pullapitkon reseptistä pullan makuaromeita tai tuoksua.
Matematiikka ja logiikka eivät taas kerro todellisuudesta yhtään mitään joten niiden "varmuus" on täydellinen ja seuraa jo oletuksista. Luonnossa voidaan havaita säännönmukaisuuksia jotka voidaan kuvata matematiikan kielellä ja tutkia mitä niistä saattaa seurata loogisesti mutta ei siitä voi laskea mitään todennäköisyyksiä sellaisen suhteen mitä ei ole oikeasti vielä havaittu.
Empiirisen tieteen matemaattiset mallit on todettu ainakin toistaiseksi toimiviksi jossain tarkoin määritellyissä idealisoiduissa yksinkertaisissa tapauksissa mutta on aina spekulointia olettaa niiden toimineen aina aikaisemmin tai toimivan varmasti joskus tulevaisuudessa ja kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.
Filosofiaa halveksivilla on aika lapsellinen tiedekuvitelma mielessään....
Onko jotakin jäänyt lukematta? Tänään klo 14.50 mainitsin, että matemaattisilla ja loogisilla lauseilla on totuusarvo todennäköisyydellä 1. Empiirisillä lauseilla on totuusarvo todennäköisyydellä, joka on pienempi kuin 1.
Empiirisen yleistyksen tuloksena saadaan, lähes 1:n arvoisia lauseita, jos otos on riittävän suuri ja oikein otettu.
Ei ole muita, kuin matemaattis-loogisia ja empiirisiä totuuksia. Filosofisista totuuksista puhuminen olisi roskaa. Joko ne kuuluvat matematiikan ja logiikan piiriin tai empiriaan. Kolmatta tietä totuusarvon päättelemiseen ei ole
Empiirinen tiede ei kerro koko totuutta todellisuudesta, luultavasti vain pienen osan. Mitä ei saavuteta toisaalta logiikalla ja matematiikalla ja toisaalta havainnoilla, ei saavuteta ollenkaan. Kolmatta tietä ei ole.
Tulevaisuudessa varmaan tiedetään todellisuudesta enemmän, mutta tuskin koskaan niin paljon, että se tyydyttäisi ihmisen halua. Halu tietää on kehittynyt evoluution mukana, mutta se on selvästi ylimitoitettu. Siis se on evolutiivisesti hyödyllinen, mutta ihminen asettaa riittävän tiedon tavoittamattomiin.
Ei ole tieteellisesti validi lause, että kartta olisi Suomi. Kartta kuvaa Suomea. Kuvaus on matemaattinen käsite, joka tarkoittaa sitä, että kuvattavan tietyt ominaisuudet kuvautuvat kuvaukseen. Näin ei myöskään aika ole "neljäs ulottuvuus", vaan jos maailmankaikkeutta kuvataan neliulotteisella koordinaatistolla, aika vaatii yhden koordinaatin kuvaukseen. Neliulotteinen kuvaus ei ole kaikkeus, vaan sen kuvaus.
Tuskinpa on aihetta enempään.
"Mitä ei saavuteta toisaalta logiikalla ja matematiikalla ja toisaalta havainnoilla, ei saavuteta ollenkaan. "
Olen eri mieltä. Itsensä voi vakuuttaa esim. meditaation toimivuudesta mutta ei helposti ketään muuta joka ei halua edes kokeilla. Paljon on ilmiöitä ja kykyjä joiden todenperäisyydestä voi itse vakuuttautua kunhan harjoittelee riittävästi eikä sulje niiden mahdollisuutta pois oletusarvoisesti mutta ei niistä koskaan mitään konsensustiedettä tule vaikka ne ovatkin toimivaa tietoa kokijalleen.
Vähättelet ihmisen henkilökohtaista kokemusta ja ns. "hiljaista" tietoa ja ymmärrystä jota ei voi toiselle ihmiselle siirtää ilman että se toinen ihminen kokeilee itse. Empiirinen tiede edellyttää jonkinlaisen standardihavaitsijan ja konsensuksen. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia sekä kokemustensa että uskomustensa/oletustensa perusteella eikä mitään empiiristä tietoa edes ole ilman perusoletuksia.
"Siis se on evolutiivisesti hyödyllinen, mutta ihminen asettaa riittävän tiedon tavoittamattomiin."
Sinä hahmotat maailmankuvasi ottamalla kiintopisteeksi nykyisen evoluutioteorian ja sitten siitä vipuamalla pyrit hahmottamaan kaiken muun todellisuuden. Minkä tahansa voi ottaa lähtökohdaksi - minä valitsin tietoisuuden ja ainakin toistaiseksi se näyttää toimivan paljon paremmin kuin ns. materialismi ainakin minulle.
Käsitys aineesta on muutenkin muuntunut hyvin paljon sadassa vuodessa. 1800-luvulla koettiin aine jonain konkreettisena ja kiinteänä ja vastaavasti tietoisuus jonkinlaisena haamuna. Nyt tilanne on päinvastainen eli se aine alkaa muistuttaa haamua. Joku näkee evoluution pelkästään aineen evoluutiona - on se sitäkin mutta samalla myös tietoisuuden evoluutiota yksilötasolla. Lajin kehitys on pelkkä väline yksilön kehitykselle ja tuottaa tarvittavan infran tietoisuuden ilmentymiselle. Henki tavallaan laskeutuu/uppoutuu aineeseen ja tuottaa yksilön tietoisuuden uskonnon käsittein kuvattuna.
"Ei ole tieteellisesti validi lause, että kartta olisi Suomi. "
Ei ollut tarkoituskaan. Se oli vain vertaus. Erityistieteiden tasolla on kyllä aika voimakas taipumus samaistaa malli ja todellisuus (fysiikka,biologia) ja tehdä siitä sitten ontologisia filosofisia oletuksia.
Se mikä monelle on tietoa on filosofian kannalta oletusta ja uskomusta.
"Tuskinpa on aihetta enempään."
Sanotaan nyt vaikka niin että en jaa uskomuksiasi. Kaikki oivallukset ovat henkilökohtaisia.
"Ei ole muita, kuin matemaattis-loogisia ja empiirisiä totuuksia. Filosofisista totuuksista puhuminen olisi roskaa."
Siis puhut roskaa.
Metakielinen lause: "Filosofisista totuuksista puhuminen olisi roskaa." kuuluu tarkekielellä: "Väite, että on olemassa filosofisia totuuksia, on epätosi." Normaalissa kielenkäytössä emme käytä tarkekieltä, koska se olisi kömpelö, peräti tyylitön.
Riittävällä käsityskyvyllä varustettu henkilö, joka ei ole taipuvainen saivarteluun, ymmärtää huokeasti normaalikielen käytön.
Tarke? Tarke eli diakriittinen merkki (kreik. διακριτικός, diakritikós ’erottava’) on kirjaimen lisuke, joka tavallisimmin esiintyy kirjaimen ylä- tai alapuolella joko hieman siitä erillään tai sitä osittain koskettaen. Toisinaan tarke voi asemoitua kirjaimen keskelle tai viereenkin. Eurooppalaisten kielten oikeinkirjoituksessa yleisiä yläpuolisia tarkkeita ovat treema ( ¨ ), niin sanotut aksentti- eli korkomerkit akuutti ( ´ ), gravis ( ` ) ja sirkumfleksi ( ˆ ) sekä hattu ( ˇ ). Alapuolisia tarkkeita ovat sedilji ( ¸ ) ja ogonek ( ˛ ).
Tyypillisesti tarke osoittaa tavanomaisesta poikkeavaa ääntämystä, mutta joskus tarkkeella erotetaan toisistaan kahden erimerkityksisen sanan kirjoitusasut, vaikkei ääntämyksellistä eroa ole[1] (esimerkiksi ranskassa sekä konjunktio ou ’tai’ että adverbi où ’missä’ ääntyvät /u/).
Kirjainta, johon tarke liittyy, kutsutaan kanta- tai perusmerkiksi. Tavallisesti tarke hahmottuu kirjaimen osaksi, mutta teknisessä mielessä se voi olla erillinenkin merkki, ja sen kantamerkkinä voi toimia myös sellainen kirjain, johon jo liittyy jokin toinen tarke.[2] Esimerkiksi vietnamissa yhteen vokaalikirjaimeen voi usein liittyä kaksi tarketta, joista toinen osoittaa vokaalin laatua ja toinen toonia eli merkitykseen olennaisesti vaikuttavaa sävelkulkua.[3]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarke
Sanan "tarke" merkityksestä riippumatta, ei minkäänlainen lauseen looginen analysointi muuta edellä esitettyä asiaa miksikään. Sitäpaitsi looginen analyysisi mielipiteestäsi on pielessä. Mielipiteesi oikein analysoituna on: 'Väite, joka käsittelee filosofisia totuuksia, on mieletöntä hölynpölyä.'
Katsotaanpas, mihin se johtaa. Mielipiteesi voi olla joko (1) totta tai (2) epätotta tai (3) mieletöntä hölynpölyä.
(1) Jos mielipiteesi on tosi eli vastaa todellisuutta, niin mielipiteesi on mieletöntä hölynpölyä.
(2) Jos mielipiteesi on epätosi eli ei vastaa todellisuutta, niin mielipiteesi on epätosi.
(3) Jos mielipiteesi on mieletöntä hölynpölyä, niin mielipiteesi on mieletöntä hölynpölyä.
Eli mielipiteesi on loogisella välttämättömyydellä joko mieletöntä hölynpölyä tai parhaimmassakin tapauksessa epätosi.
Ja taas tuli sitä saivartelua. Toistan mitä sanoin: "Riittävällä käsityskyvyllä varustettu henkilö, joka ei ole taipuvainen saivarteluun, ymmärtää huokeasti normaalikielen käytön."
Niin, ja kovin on kapea kielitaju, jos ei tiedä, että määräysosaa tarke-
käytetään muutenkin kielessä kuin diakriittisiä merkkejä osoittavana substantiivina.
Mitähän tähän nyt oikein sanoisi, ettei rumasti sano. Parempi, kun ei sano mitään, mutta tarkoittaa sitä, mitä ei sano.
Toistan mitä sanoin:
Sanan "tarke" merkityksestä riippumatta, ei minkäänlainen lauseen looginen analysointi muuta edellä esitettyä asiaa miksikään. Sitäpaitsi looginen analyysisi mielipiteestäsi on pielessä. Mielipiteesi oikein analysoituna on: 'Väite, joka käsittelee filosofisia totuuksia, on mieletöntä hölynpölyä.'
Katsotaanpas, mihin se johtaa. Mielipiteesi voi olla joko (1) totta tai (2) epätotta tai (3) mieletöntä hölynpölyä.
(1) Jos mielipiteesi on tosi eli vastaa todellisuutta, niin mielipiteesi on mieletöntä hölynpölyä.
(2) Jos mielipiteesi on epätosi eli ei vastaa todellisuutta, niin mielipiteesi on epätosi.
(3) Jos mielipiteesi on mieletöntä hölynpölyä, niin mielipiteesi on mieletöntä hölynpölyä.
Eli mielipiteesi on loogisella välttämättömyydellä joko mieletöntä hölynpölyä tai parhaimmassakin tapauksessa epätosi.
Otapa siis "itkupotkuraivari" kun et saa "olkiukosta" kunnon otetta. Nämähän ovat sinun mielisanojasi? Ja sitten väännä taas tahkoa.
Diakriittinen multinikki, meilloli opiskelijakodissa yks jäbä, joka poistuessaan sano, et se lähtee proffalle sanoon, et tekis gradun dia-prepositiosta, se kun sanoo asiat halki. Asuntolan johtaja oli yliopistolla dosenttina, ja me soitettiin sille, et ottais jäbän kiinni, ennen kun se pääsee proffalle asti. Niin se sit tekikin ja jäbä vietiin hoitoon.
"Otapa siis "itkupotkuraivari" kun et saa "olkiukosta" kunnon otetta. Nämähän ovat sinun mielisanojasi?"
Miksi sanot minua multinikiksi, kun olen tässäkin ketjussa käyttänyt samaa nikkiä koko ajan?
Joka tapauksessa, ei ne minun mielisanojani ole, mutta jonkun mielisanoja ne taitavat olla päätellen siitä, mitä nikki vaihda-levyä kirjoitti toiseen ketjuun: "Olkiukot ja itkupotkuraivarit on multinikin vakiosanastoa." Nikkien rauhoitu-jo-multinikki ja vaihda-levyä kirjoitukset muistuttavat oudon paljon toisiaan.
Nimimerkki 'metafilosofisti' taitaa tajuta äärettömyyden käsitteen niin hyvin, kuin ihminen voi vain käsittää sen.
Mullon taas sellanen käsitys, et metavilosohvi eli multinikki ei tajuu muutakaan.
Siks se siks häpee itteensä niin paljon, etsei voi kirjottaa palstoille, joissa pitäs antaa sähköpostiosote, vaikkei sitä näytettäiskään muille.