Avaruudessa tapahtuu koko ajan laajenemista. Onko vauhti kiihtyvää vai hidastuvaa vai pysyykö vauhti ennallaan?
Kuinkas maapallon suhde aurinkoon, kasvaako maapallon ja auringon etäisyys vai pysyykö kiertorata ennallaan?
Kuinkas maapallon suhde aurinkoon, kasvaako maapallon ja auringon etäisyys vai pysyykö kiertorata ennallaan?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Laajeneminen kiihtyy sen tiedon mukaan, mikä nykyään on. Laajeneminen koskee kuitenkin vain alueita, joissa gravitaatio ei ole dominoivaa. Maapallon kiertoradan säde ei ainakaan maailmankaikkeuden laajenemisen takia kasva. Galaksit ja jopa galaksijoukot ovat alueita, joilla gravitaatio on voimakkaampi kuin avaruuden laajeneminen. Laajeneminen tapahtuu lähinnä "tyhjillä" alueilla galaksijoukkojen välillä.
Oikaiskaa paremmin tietävät, jos meni kiville.
Näin kai se on NYKYkäsityksen mukaan.
Laittamattomasti ilmaistu, mutta voitko vaikkapa vain ihan minun mielikseni tarkentaa hiukan? Arvosteletko keskusteluun toistaiseksi kirjoitettua esimerkiksi tieteen historian laiminlyönnistä - menneisyydestähän monet täällä muistavat asioita, joita ilmeisesti muutamien mielestä ei koskaan edes tapahtunut (esimerkki Kuussa käynti) - vai toivotko kirjoittelun painopisteen siirtyvän tulevaisuudessa muodostettaviin käsityksiin? Niistähän useimmilla meistä ei ole mitään relevanttia tietoa, vai olenko ymmärtänyt aivan väärin? Jos sinulla on toimiva tiedonhankintaväylä esimerkiksi ensi vuoden tai vaikkapa vain ensi viikonkin käsityksistä, toivoisin pientä näytettä. Kovin etäisen tulevaisuuden käsityksiä ei mielestäni täällä kannata esittää, koska ne todennäköisesti jäisivät monesta syystä vaille asianmukaista arvostusta.
Kohteliaimmin H.
Jos NYKYtieto ei istu omaan maailmankuvaani, niin onhan se lohduttavaa ajatella, että maailmankuvani on oikea, mutta tiede on väärässä. Sitten vaan odottelemaan, että tiede korjaa itsensä minun maailmankuvani mukaiseksi. Näitä sinnikkäitä odottelijoita tapaa tiedepalstoilla paljon.
"Teoriani on täysin oikea. Maailmankaikkeus toimii väärin."
Nyt taitaa olla se mittakaavaongelma. Ei voi olla totta, että vain tietyt osat laajenevat ja toiset eivät. Tuo tarkoittaisi aivan uudenlaista teoriaa.
Tarkoitin vain sitä, että tiede kehittyy kaiken aikaa ja käsityksiä korjataan, jos/kun aihetta ilmenee.
Esim. suhteellisuusteoria on vain Newtonin mekaniikan täsmennys ja hyvin toimiva, mutta silti edelleen aproksimaatio perimmäisestä todellisuudesta, luulisin.
Hyvä teoria vaatii mittauksiin perustuvan vahvistuksen. Pelkkä matemaattinen teoria ilman mittausvahvistusta ei vakuuta. Toki teoria toimii monasti hyvänä suunnan näyttäjänä, kuten on monta kertaa nähty. Nykyään fysiikassa liikutaan kuitenkin jo alueilla, joista mittaustiedon saaminen on käytännössä mahdotonta.
Asia tuli nyt minulle täysin selväksi - ja olisi sitä varmaan ollut heti alkuunkin, jos olisin vaivautunut hiukan miettimään. Kiitos ystävällisestä tarkennuksesta.
Hyvä pointti! (Varsinkin kun kuvittelen itse laajenemisen jokseenkin homogeeniseksi) Jään innolla odottelemaan kommentteja.
En tiedä voiko asian ajatella niin, että avaruus laajenee galaksien sisälläkin, mutta gravitaatio estää kappaleita loitontumasta toisistaan. Havaittavaa laajenemista jossa kohteet etääntyvät toisistaan, tapahtuu vain siellä, missä gravitaatio ei dominoi, aivan kuten AG asian esitti. Seuraavan lainauksen mukaan galaksien sisällä ei tapahtuisi avaruuden metristä laajenemista.
Wiki: "Metrinen laajeneminen on alkuräjähdysteorian perusilmiö. Matemaattisesti sitä mallinnetaan Fridmanin-Lemaîtren-Robertsonin-Walkerin metriikalla, ja se kuuluu tuntemamme maailmankaikkeuden perusominaisuuksiin. Malli on kuitenkin pätevä vain suurilla etäisyyksillä, suunnilleen galaksijoukkojen läpimitasta ylöspäin. Sitä pienemmillä etäisyyksillä ainetta pitävät koossa gravitaatiovoimat, minkä vuoksi pienemmät kohteet eivät ajan kuluessa laajene maailmankaikkeuden yleisen laajenemisen myötä. Näin ollen metrisen laajenemisen seurauksena vain ne galaksit etääntyvät toisistaan, joiden välinen etäisyys on tiettyä rajaa suurempi gravitaatioluhistumiseen liittyvällä pituusasteikolla, joka määräytyy maailmankaikkeuden iän, laajenemisvauhdin ja maailmankaikkeuden aineen keskimääräisen tiheyden mukaan."
Ok. Tuo on tietenkin päivänselvää pässinlihaa kaikille *), mutta - pässi kun olen itsekin - taipumukseni on tulkita asiaa omalla tavallani, eli nimenomaan homogeenisen laajenemisen mukaan.
*) https://en.wikipedia.org/wiki/Friedmann_equations
Avaruus lienee laakea, joten simppeli homma tähän asti. Tasaisesti laajenee ja gravitaatio (heikoin ainetta säätelevistä vuorovaikutuksista, eikö vain? - ja omituisen yksipuolinen) hoitaa asiat paikallisesti.
Kiitos muuten nimimerkille näin-sen-näen. En olisi tuota FLRBW-metriikkaakaan löytänyt ilman opastusta.
Pieni tarkennus: kirjoitin tasaisesti laajenee, mutta tarkoitin tietenkin homogeenisesti, mutta kiihtyen. Pahoitteluni epäselvästä sönkkäyksestä ja pieni lisäkommentti. Friedmanin yhtälöt pätevät vain homogeeniselle laajenemiselle. Kehätodistelun vaara taitaa olla ilmeinen, joten pyydän kohteliaimmin lisää tietoa aiheen tiimoilta. Syksy Räsänen muuten kertoi jotain avaruuden metriikasta jokin viikko sitten ja se oli ainakin tuon laakeuden puolesta, jos nyt oikein muistan.
Eikö Syksy tutki juurikin rakenteiden vaikutusta laajenemiseen? Suuressa mittakaavassa avaruutta voidaan pitää homogeenisena ja silloin laajeneminenkuin on varmasti homogeenista, mutta jos asiaa katsotaan vaikka superjoukkojen näkökuulmasta, laajeminen saattaa paikallisesti vaihdella. Vai?
Kyllä. Syksy Räsänen on itse jokunen vuosi sitten kertonut noihin rakenteiden vaikutuksiin liittyvästä työstään. Mitä hän niistä juuri tällä haavaa ajattelee ja kuuluvatko ne edelleen olennaisesti hänen työhönsä, siitä minulla ei ole käsitystä.
Tuo laajenemisen paikallisuus tässä minua vielä askarruttaakin. Aloittajan kysymyksiin on silti vastattu minun käsittääkseni tyydyttävällä tavalla. Hienosäätö vain ei minulta onnistu, eli en tätä kirjoittaessani pysty luotettavasti perustelemaan tuota paikallista laajenemista sen paremmin puoleen kuin vastaankaan. Tiedän jotain paikallisista galaksiryhmistä ja klustereista ja oman galaksimme kiihtyvästä vauhdista kohti Laniakeaa/"Suurta Viehättäjää"*) sekä viime aikojen galaksilöydöksistä samoilta suunnilta, mutten tunne tarpeeksi rakenteihin liittyvää teoriapuolta ymmärtääkseni ilmiöiden laajempaa merkitystä.
*)https://www.cfa.harvard.edu/~dfabricant/huchra/seminar/attractor/ (vain eräs vanhempi linkki, mutta pääsee siitäkin halutessaan hiukan jyvälle)
Muistan Räsäsen ottaneen kantaa massojen vaikutukseen viimeisen vuoden aikana, joten taitaa tutkimus jatkua. Mitä suureen attraktoriin tulee, niin eiköhän siinä ole kyse aivan newtonilaisista voimista. Itse ainakin olen käsittänyt asia niin.
Attraktori on ihan perusjuttu. Otin esille vain paikallisten vaikutusten mittakaavan takia. Katselin tuossa joitakin kosmologian yleistajuisimpia artikkeleja, mutten mitään itselleni sopivaa viisastenkiveä löytänyt. Kaksi vaihtoehtoa on mulla vieläkin. Joko paikalliset galaksijärjestelmät ja klusterit tosiaan ovat keskinäisten vetovoimiensa mukaan muuta kuin laajenevaa avaruutta tai sitten ne ovat kyllä siinä osana, mutta vain pudonneet muiden kyydistä. :) Ero vaikuttaa äkkiseltään merkityksettömältä niiden käyttäytymisen kannalta, mutta silti olisi kiva tietää selitys. Etsin sitä kuuluisaa tiedeyhteisön konsensusta tämän detaljin suhteen, mutta harhauduin aina jonnekin kenttäyhtälöiden, tensorilaskennan ja CMB:n välimaastoon. Heh.
Lopulta kaikki muuttuu säteilyksi, jonka lämpötila lähestyy absoluuttista nollaa äärettömässä kaikkeudessa.
Sitä ennen materia päätyy mustiin aukkoihin, jotka nekin ajan myötä "haihtuvat" avaruuteen Hawking-säteilynä.
Jos ja kun maailamankaikkeus laajenee valon nopeudella - sehän on itseasiassa räjähdysnopeus?
On spekuloitu että pimeän energian vaikutuksesta nopeutuminen kiihtyisi yli valonnopeuteen.
Se repisi joskus koko höskän tärviölle; galaksit ja tähdet hajoaisivat.
Valonnopeus on 300 000 km/sek. Räjähdysnopeudet (palamisnopeus räjähdyksessä) ovat parhaimmillaan korkeintaan 10 km/sek. Taisi mennä suuruusluokat sekaisin
Mitäpä jos ei laajenekaan. Mihinkä se laajenisi kun ei ole mihin laajeta.. Maailmankaikkeus aaltoilee. Oon nähnyt sen. Maapallo kelluu. Heitäpä veteen kivi. Samoin käy avaruudessa.
örkkimörkkinen kirjoitti mm: "Mitäpä jos ei laajenekaan." Vaan kun laajenee.
"Mihinkä se laajenisi kun ei ole mihin laajeta.." Avaruus tekee lisää tilaa itselleen.
"Maailmankaikkeus aaltoilee." Joo.
"Oon nähnyt sen." Kokonaanko?
"Maapallo kelluu." Hyvä juttu.
"Heitäpä veteen kivi." On heitetty. Sinne jäi.
"Samoin käy avaruudessa." Avaruus heittää takaisin.
Aina on tilaa yhdelle maailmankaikkeudelle - ja kun yhdestä kerran on jo havainto, niin voihan sitä muitakin lymyillä jossain.
Avaruuden ei tarvitse varsinaisesti tehdä tilaa. Se on tila.
Kun avaruuden kerrotaan laajentuneen yhdestä pisteestä alkuräjähdyksessä jolloin syntyi sekä aika että avaruus, tarkittaako se, että kvanttifluktuaatiokin olisi alkuaan ollut vain yhdessä pisteessä? Jos ei, niin missä se sitten oli? Mutuväki älköön vaivautuko vastaamaan.
Selittäkää mikä laajentaa maasta kuuhun ammutun lasersäteen kymmenmetriseksi(!)
Ei lasersääteenkään osasäteet ole aivan yhdensuuntaiset. Pientä kulmaa on. Pitemmällä matkalla sen huomaa.
"Selittäkää mikä laajentaa maasta kuuhun ammutun lasersäteen kymmenmetriseksi(!)"
Mistä noin hyvän laserin löytää? Muilla leviää Maa-Kuu-välillä jo useamman kilometrin levyiseksi. Yksi kirjallisuuslähde tarjoaa kilometrin leveää läiskää. Muut tyypillisesti 5 km tai ylikin.