Tuhannen gramman painoinen pallo viskataan heittämällä veteen, jonka lämpötila on 4 celsiusastetta. Pallo jää kellumaan siten, että puolet siitä on vedessä ja puolet pinnalla, jossa vallitsee normaali ilmanpaine. Mikä on pallon halkaisija?
Kilon pallo vedessä, mikä on halkaisija?
Etä.tehtävä
36
1080
Vastaukset
- Emmä_tiijjä
Ööh, olisko 3 kg?
- hömö2
en tiedä. onks se kylmä?
- HelppoaKunOsaa
Nostevoima = syrjäytetyn veden massa = puolipallon tilavuus kertaa veden tiheys. Se on yhtä kuin koko pallon massa.
- Tarkkuutta_kehiin
Tehtävä ei varmaan ollut tuo, jos teillä on edes puoleksikaan pätevä fysiikan opettaja, sillä fysiikassa minkään esineen paino ei ole 1000 grammaa. Massa voi ollakin.
Lisäksi kilo on pelkästään mittayksiköiden tuhatkertaisuutta ilmaiseva etuliite. - 2litranPallokala
Kysy matematiikkapalstalta, mikä on kahden litran pallon halkaisija.
- martta00
15,6 cm
- tyhmä_kysymys
Tyhmä kysymys joka kertoo kysyjän henkisistä kyvyistä. Ei mitään käsitystä massan painon ja tilavuuden erosta.
Tilavuus määrää pallon geometrian kuten halkaisijan. Massan paino ei tähän vaikuta.
Näin koska kilogramman painoisella teräspallolla ja alumiinipallolla erilainen geometrinen mittansa.
Eroa halkaisijassa on myös jos kyseessä olisi kilogramman painoisesta ilmapallosta ja uraanipallosta.
Mistä teitä vajakkeja oikein tulee? Lukekaa ne koululäksynne paremmin, Massapainolla ja tilavuudella on selvä eronsa.
Tärkein tieto puuttui eli massan ominaispaino grammaa tilavuusyksikköä kohti esim. kuutiosenttimetriä kohti.
Tämä vaikuttaa geometriaan eli nyt pallon tilavuuteen ja sitä kautta halkaisijaan.- 46633
Turhaan keuhkoat.
Umpinainen kilon metallipallo ei jäisi kellumaan, mutta peltipallo voi jäädäkin. - al.biino
46633 kirjoitti:
Turhaan keuhkoat.
Umpinainen kilon metallipallo ei jäisi kellumaan, mutta peltipallo voi jäädäkin.Entäpä ilmapallo, heliumilla täytettynä?
- Hörhötpoispalstalta
Itse olet kysyjääkin paljon tietämättömämpi. Lue tehtävä!
"Näin koska kilogramman painoisella teräspallolla ja alumiinipallolla erilainen geometrinen mittansa." ??? Ei mitään merkitystä tehtävän kannalta. Molemmilla tarkalleen sama ulkohalkaisija. Myös kulta- tai puupallollla! Kokeile!
Koko kirjoituksesi paljastaa, ettet ymmärrä matematiikasta tai fysiikasta tai suomen kielestä yhtikäs mitään.
- TurhaaInttämistä
Onpa taas paljon turhanpäiväistä saivartelua. Kappaleen massa ja paino ovat sama asia silloin kun puhutaan siihen kohdistuvasta gravitaatiovoimasta maan pinnalla. Tehtävässä olisi pitänyt puhua umpinaisesta pallosta väärinkäsitykset välttämiseksi. Eikä tiheyttä tarvitse tietää tehtävän ratkaisemiseksi. Tiheys on kuitenkin niin suuri että esim. ilmanosteen merkitys on pieni.
- äijänkääkkä
"Kappaleen massa ja paino ovat sama asia silloin kun puhutaan siihen kohdistuvasta gravitaatiovoimasta maan pinnalla. "
Kappaleen massa ja paino ovat toki sama asia, mutta aivan ERI asia on kappaleen geometria. Tilavuus vaihtelee ominaispainon mukaisesti.
Tuhannen gramman ilmapallo on aivan eri kokoa kuin saman painoinen teräs- tai muu pallo.
Pallossa tilavuus määrittää pallon halkaisijan. Halkaisija on geometrinen ominaisuus ei paino-ominaisuus.
Hävetkää pöpilöt kun ette ymmärrä geometrian ja fysiikan suhdetta toisiinsa.
Verratkaa vaikka maapallon ja auringon halkaisijoiden eroa suhteessa massapainoon.
Kuulalaakerin kuulia voidaan lajitella painon ja mitatun halkaisijan mukaan.
Saman halkaisijan ja pituuden omaavilla putkillakin on eri painot. Verratkaa teräs-, kupari- ja alumiiniputkia.
Oletteko lainkaan reaalitodellisuudessa? - Ohman
Massa ja paino eivät ole sama asia. Jos massa on m ja painovoiman kiihtyvyys g = 9.82 m/s^2 niin paino on voima, jolla maa vetää tuota massaa puoleensa eli kappaleen paino F = mg.
Tarkkaan ottaen g vaihtelee esim. sen mukaan kuinka korkealla kappale on eli g = g(r) ja paino etäisyydellä r maapallon keskipisteestä on F = m g(r). Lisäksi maapallon epähomogeenisuudesta johtuen g vaihtelee myös eri maapallon pinnan pisteissä joten painokin on erikokoinen eri paikkakunnilla.
Kuussa g:n arvo on huomattavasti pienempi ja siellä siis paino mg on huomattavasti pienempi kuin maassa. Toisinpäin olisi vaikkapa Jupiterissa.
Mutta massa m on aina sama. Fysiikassa massan yksikkö on kg ja painon yksikkö on N.
Ohman - Ohman
Tarkoitin, että tietyn kappaleen massa on aina sama, oli tuo kappale sitten maassa,kuussa, Jupiterissa vai planeettojen välisessä avaruudessa (jossa kappale olisi lähes painoton) . N = newton.
Ohman - TurhaaInttämistä
"Kappaleen massa ja paino ovat sama asia silloin kun puhutaan siihen kohdistuvasta gravitaatiovoimasta maan pinnalla. "
No kun nuo eivät Ohmannin mielestä ole samat niin voisiko Ohman selittää miten muunnan painon massaksi. Punnitsen ensin saadakseni selville esineen painon. Sitten laitan esineen jousisysteemiin ja saadakseni selville värähtelytaajuuden minun pitää tietää kappaleen massa. Voisiko Ohman selittää miten saan massan punnitsemastani kappaleen painosta. - martta00
TurhaaInttämistä kirjoitti:
"Kappaleen massa ja paino ovat sama asia silloin kun puhutaan siihen kohdistuvasta gravitaatiovoimasta maan pinnalla. "
No kun nuo eivät Ohmannin mielestä ole samat niin voisiko Ohman selittää miten muunnan painon massaksi. Punnitsen ensin saadakseni selville esineen painon. Sitten laitan esineen jousisysteemiin ja saadakseni selville värähtelytaajuuden minun pitää tietää kappaleen massa. Voisiko Ohman selittää miten saan massan punnitsemastani kappaleen painosta.Tietenkään paino ja massa eivät ole sama asia. Sinun vaakasi ei suinkaan punnitessa mittaa punnittavan kappaleen massaa, vaan sen painoa ja painohan on G = mg, joten kappaleesi massa on m = G/g. Tämä vaakasi toki laskee itse ensin ja ilmoittaa tuloksen sulle kilogrammoina.
- TurhaaInttämistä
Eli kun menen seuraavan kerran terveystarkastukseen ja terveydenhoitaja kysyy painoani, kerron että se on 850 Newtonia? Ja ostan kaupasta 9,81 Newtonia sokeria?
Wikipedia toteaa: "Arkikielessä painolla tarkoitetaan yleensä kappaleen massaa." Eli pitäisin lähinnä saivarteluna sitä että protestoidaan ilmaisua kiloin painoinen esine. - martta00
TurhaaInttämistä kirjoitti:
Eli kun menen seuraavan kerran terveystarkastukseen ja terveydenhoitaja kysyy painoani, kerron että se on 850 Newtonia? Ja ostan kaupasta 9,81 Newtonia sokeria?
Wikipedia toteaa: "Arkikielessä painolla tarkoitetaan yleensä kappaleen massaa." Eli pitäisin lähinnä saivarteluna sitä että protestoidaan ilmaisua kiloin painoinen esine.jos th kysyy painoa, niin vastaa vain rohkeasti 850 N, kaupasta sen sijaan osta edelleenkin se 1 kg sokeria
arkikieli ja fysiikan kieli eivät todellakaan ole aina sama asia, sinun mielestäsi varmaan esimerkiksi kymmeneen puolet lisää on kaksikymmentä? tai 2 on 5 kertaa vähemmän kuin 10? - Ohman
TurhaaInttämistä kirjoitti:
"Kappaleen massa ja paino ovat sama asia silloin kun puhutaan siihen kohdistuvasta gravitaatiovoimasta maan pinnalla. "
No kun nuo eivät Ohmannin mielestä ole samat niin voisiko Ohman selittää miten muunnan painon massaksi. Punnitsen ensin saadakseni selville esineen painon. Sitten laitan esineen jousisysteemiin ja saadakseni selville värähtelytaajuuden minun pitää tietää kappaleen massa. Voisiko Ohman selittää miten saan massan punnitsemastani kappaleen painosta.Johan minä sen selitin. Painon F massa on F/g.
Jos g = 9.82 m/s^2 niin 10 kg:n massan paino on mg = 10 * 9.82 kg m /s^2 = 98.2 N.
Puntarien asteikot vain on laadittu niin, että kun maa vetää puntarissa punnittavaa kappaletta voimalla 98.2 N niin viisari näyttää kymmentä kiloa!Käytännön syistä asteikko on laadittu siten että kun pannaan puntariin maan pinnalla 10 kg massa se näyttää (fysikaalisesti virheellisesti) painoa 10 kg.
Mutta jos punnitaan samalla puntarilla 100 km:n korkeudessa, puntari näyttää vähemmän. Kappaleen massa on kyllä edelleen 10 kg.
Huomasin nyt martta00:n jo selittäneen asian mutta menköön nyt tämäkin jakeluun.
Ohman - Tätä_mieltä
TurhaaInttämistä kirjoitti:
Eli kun menen seuraavan kerran terveystarkastukseen ja terveydenhoitaja kysyy painoani, kerron että se on 850 Newtonia? Ja ostan kaupasta 9,81 Newtonia sokeria?
Wikipedia toteaa: "Arkikielessä painolla tarkoitetaan yleensä kappaleen massaa." Eli pitäisin lähinnä saivarteluna sitä että protestoidaan ilmaisua kiloin painoinen esine.Mutta nyt ei olla kaupan lihatiskillä ostoksilla tai lihavuusklinikalla, vaan fysiikan palstalla. Siksi ilmaustenkin pitää olla fysiikan käytäntöjen mukaisia, sillä mistä muuten palstaa lukevat juniorit oikeat käytännöt.
- Ohman
Olkoon d pallon tiheys.
4/3 pi r^3 d g = 2/3 pi r^3 * 10^3* g missä 10^3 = veden tiheys (kg/m^3) ja g on se tuttu painovoiman aiheuttama kiihtyvyys : F = mg.
Tästä seuraa d = 500. Pallon massa on 1 kg joten 4/3 pi r^3 * 500 = 1 josta r = (3/(2000 pi))^(1/3) = 0.00047746^(1/3) = 0.078159 (m) joten halkaisija 2 r =0.156 m.
No martta00 tämän tuloksen jo antoikin mutta laskin nyt ihan "juurta jaksaen".
Ohman- Tulipahankokeiltuatuotak
Ja jos pallo uppoaa aluksi kokonaan, mutta nousee muutamassa minuutissa pintaan siten, että veden pinnan päällä on n. yhden neliömillin pinta-alalainen kalotti, niin halkaisija on 124,1 mm.
- äijänkääkkä
Mistä löysit kaavaan pallon geometrian? Massapainosta tai painosta ei voi suoraan määritellä geometriaa.
Millä kaavalla massapainosta erotat geometrian (kuutio, pallo, lieriö tms.)?
Älkää nyt hassutelko näiden typerien tehtävien parissa.
Ottakaa käteen nyt ne matematiikan ja fysiikan oppikirjat. Onko nykykoulujen opetuksen taso näin heikkoa ettei yksinkertaiset asiatkaan tule opituksi.
Se Arkimedeksen laki ei tässä tapauksessa anna geometrista vastausta. (siis pallon halkaisijaa). Tämä laki puhuu vain "syrjäytetyn massan" määrästä eikä mitään syrjäytetyn massan geometriasta.
Tilavuus voidaan laskea vain jos tiedetään ominaispaino eli grammaa kuutiosenttimetriä kohti. Ja tämähän vaihtelee eri aineilla.
Tilavuuslaskukaan ei suoraan kerro geometriasta koska se voi olla mitä tahansa.
Tässä tapauksessa tilavuus on vain kokonaistilavuus ei geometrisen muodon määrittely.
Massapaino ei ole yhtäkuin tilavuus. Oletko edes varma siitä, että kilogramman painoinen vetypallo mahtuisi ammeeseen johon sen heität? Miten saat vetypallon uppoamaan? Vetyhän vettä keveämpää.
- Fysiikkaonhelppoa
Missä tilanteissa pallon sisällä olevan ilman n. 2,5 g:n massa pitäisi erikseen huomioida? Jos pallo on umpinainen, ilman paino sisältynee kokonaismassaan. Jos valmistan pallon kahdesta tarkalleen 500 g:n puolipallosta, niin paljonko koko suljetun pallon massa on? Ja paljonko se painaa?
- martta00
jos pallo on umpinainen, niin sen sisällä ei ole ilmaa
jos valmistat pallon kahdesta 500g puolipallosta, niin kokonaisen pallon massa on 1000g ja se painaa 9,81 N - Sairastamenoa
martta00 kirjoitti:
jos pallo on umpinainen, niin sen sisällä ei ole ilmaa
jos valmistat pallon kahdesta 500g puolipallosta, niin kokonaisen pallon massa on 1000g ja se painaa 9,81 NOpettele lukemaan! Äläkä yritä viisastella. Vaikka pääsi on umpiluuta, niin tässä kysymyksessä oletetaan pallon sisällä olevan ilmaa n. 2,5 g. Ja ulkotilavuus n. 2 l. Todella vaikeaa sinun kaltaisen amispellen "elämä". Äläkä yritä keksiä lisää satuja sanojen merkityksistä yms. Tai olettamuksistasi. Ei kiinnosta ketään.
- Kuka-se-saivartelee
Mistä olet saanut käsityksen että pallossa olisi äärettömän ohut kuori ja sisällä ilmaa ?
Kun luet huolellisesti alkuperäisen kysymyksen niin saatat huomata että siinä mainittiin vain paino, ei materiaalia (jos aivotoimintasi riittää niin voit vaikka kuvitella pallon olevan esim puuta ).
Periaatteessa ulkoilman noste olisi myös huomioitava, mutta kun sen osuus on vain puolen promillen luokkaa ei sen ohittamista voine pitää erehdyksenä.
Sitten näiden paino/massa - kahelien sepityksiin se että tehtävän kannalta on aivan sama puhutaanko kummasta hyvänsä, pallo syrjäyttää painonsa verran vettä, olipa se sitten massana(kg) tai kilopondeina (kp), kunhan kumpaankin käytetään samaa yksikköä.
Ja lopuksi vielä toteamus nyky-opetuksen tasosta jos tällaisen tehtävän tiimoilta löytyy tällainen määrä käsittämätöntä pölinää !
HUH , HUH - melkeinsäälittää
Kuka-se-saivartelee kirjoitti:
Mistä olet saanut käsityksen että pallossa olisi äärettömän ohut kuori ja sisällä ilmaa ?
Kun luet huolellisesti alkuperäisen kysymyksen niin saatat huomata että siinä mainittiin vain paino, ei materiaalia (jos aivotoimintasi riittää niin voit vaikka kuvitella pallon olevan esim puuta ).
Periaatteessa ulkoilman noste olisi myös huomioitava, mutta kun sen osuus on vain puolen promillen luokkaa ei sen ohittamista voine pitää erehdyksenä.
Sitten näiden paino/massa - kahelien sepityksiin se että tehtävän kannalta on aivan sama puhutaanko kummasta hyvänsä, pallo syrjäyttää painonsa verran vettä, olipa se sitten massana(kg) tai kilopondeina (kp), kunhan kumpaankin käytetään samaa yksikköä.
Ja lopuksi vielä toteamus nyky-opetuksen tasosta jos tällaisen tehtävän tiimoilta löytyy tällainen määrä käsittämätöntä pölinää !
HUH , HUHVoi teitä epäsosiaalisia lapsosia. Ei ole helppoa teidänkään elämä.
- puupään_laudatur
"Tuhannen gramman painoinen pallo" ????????
Miten tämä pitää lukea? Mistä aineesta pallo on tehty? Ei tehtävää voi ratkaista tämän tiedon mukaan.
Tuhannen gramman vetypallo on geometriselta mitaltaan paljon suurempi kuin tuhannen gramman rautapallo.
Mistä saatte pallon halkaisijan jos pallon materiaalia ei määritellä lainkaan?
Ominaispaino pitää ilmoittaa. Olette aika pösilöitä.
Kyllä teidän on kaupassakin sanottava MITÄ tavaraa te tahdotte kun pyydätte "tuhat grammaa " jotakin. Ei kauppias voi sitä tietää mitä tahdotte jos ette sitä kerro.
makkaraa
nauloja
vehnäjauhoa
perunoita jne.
Tällä osaamisella ette ainakaan saa matematiikasta laudaturia.
Pelkän painon ilmoittmainen ei todellakaan riitä.- VOI_TAIVAS
Pallon tiheys käy osaavalle selväksi siitä että se kelluu vedessä tilavuutensa puolitiessä eli pallon tiheys on puolet veden tiheydestä.
Maan vetovoima g. vaikuttaa varmaankin samalla suuruudella sekä palloon että sen syrjäyttämään veteen, joten tuo massa/paino- kiista on tietämättömyyttä. - martta00
" Pallo jää kellumaan siten, että puolet siitä on vedessä ja puolet pinnalla"
tuostahan sen tiheyden saa (jos älyää) eli veteen heitetyn pallon tiheys on 500 kg/m^3
- Orwell-1984
You can never win an argument with ignorant people. There is no amount of evidence that could make them change their mind.
Tuo ei itseasiassa pidä paikkaansa.
Hölmöimmänkin on pakko harkita asiaa uudestaan kun saa hänet lausumaan asioita, jotka ovat keskenään ristiriidassa siten että ne todistavat oman väitteen todeksi. Sitten vain vetoaa siihen että hän on juuri itse sanonut sen mitä sanoi.
Usein ne kuitenkin suuttuvat aika ikävällä tavalla.
- ei_kellumista
"Pallon tiheys käy osaavalle selväksi siitä että se kelluu vedessä "
Aloittajan tehtävässä EI Ymmär puhuttu mitään kellumisesta. Lueppas se teksti uudestaan:
"Kilon pallo vedessä, mikä on halkaisija?
Tuhannen gramman painoinen pallo viskataan heittämällä veteen, jonka lämpötila on 4 "
MISSÄ kohtaa puhutaan kellumisesta? Ymmärätkö lukemaasi? Minä en tuossa löydä mitään kellumisajatusta. Tehtävät pitää muotoilla niin, että sen voi ymmärtää lukemalla.- Mikä_kelluu_missä
Ymmärrätkö sinä lukemaasi, epäilen? Tehtävän koko teksti nimittäin kuuluu edelleenkin: "Tuhannen gramman painoinen pallo viskataan heittämällä veteen, jonka lämpötila on 4 celsiusastetta. Pallo jää kellumaan siten, että puolet siitä on vedessä ja puolet pinnalla, jossa vallitsee normaali ilmanpaine. Mikä on pallon halkaisija?"
Olen havaitsevani joukossa ilmauksen "jää kellumaan", mutta voin tietysti olla väärässä.
- tekstin_korjaus
Korjaus lauseeseen:
"Aloittajan tehtävässä EI ymmärrettävästi puhuttu mitään kellumisesta. Lueppas se teksti uudestaan:
"Kilon pallo vedessä, mikä on halkaisija?
Tuhannen gramman painoinen pallo viskataan heittämällä veteen, jonka lämpötila on 4 ".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315776- 363791
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833323- 122758
- 292222
- 122167
- 1621906
- 181505
- 1051362
- 251233