Teen kaivurilla metsän hervennusta. En ajakkaan suoria linjoja vaan kiemurtelen väljempiä kohtia pitkin.
Voisiko olla jokin tapa tehdä teoreettisen homogeenisessä metsässä
Esim koneen ulottuvuus noin 11m jolloin ajo-urat olisi vain 20m välein. onko järkevämpää ajaa eteenpäin esim 20m. Kääntyä sitten vasemmalle ajaa 10m. Kääntyä eteenpäin ajaa 20m kääntyä oikealle ajaa 10, kääntyä eteenpäin ajaa 20m
Noin saan ajettuakin 30m kaistan puhtaaksi äskeisen noin 20m sijaan mutta ajanko samalla enemmän myös ajouraa. Vai jopa enemmän ajouraa kuin pelkästään ajamalla 20m välein. Tuossa mutkiikkaassa kuviossa ei tule ihan sata prosenttinen peitto syystä että kulmat ei ole terävät vaan ulottuvuus kuvio on pyöreä, mutta se ei ole oleellista tässä kohtaa.
Menen tästä ruutupaperille tuhraamaan :D jokainen ruutu olkoon 10m ruutu.
Voisiko olla jokin tapa tehdä teoreettisen homogeenisessä metsässä
Esim koneen ulottuvuus noin 11m jolloin ajo-urat olisi vain 20m välein. onko järkevämpää ajaa eteenpäin esim 20m. Kääntyä sitten vasemmalle ajaa 10m. Kääntyä eteenpäin ajaa 20m kääntyä oikealle ajaa 10, kääntyä eteenpäin ajaa 20m
Noin saan ajettuakin 30m kaistan puhtaaksi äskeisen noin 20m sijaan mutta ajanko samalla enemmän myös ajouraa. Vai jopa enemmän ajouraa kuin pelkästään ajamalla 20m välein. Tuossa mutkiikkaassa kuviossa ei tule ihan sata prosenttinen peitto syystä että kulmat ei ole terävät vaan ulottuvuus kuvio on pyöreä, mutta se ei ole oleellista tässä kohtaa.
Menen tästä ruutupaperille tuhraamaan :D jokainen ruutu olkoon 10m ruutu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Turha vaivata tuolla asialla päätään. Ajourat on suunniteltava kuitenkin lopulta maaston ja olosuhteiden mukaisesti. Myös puiden poisajo pitää ottaa urasuunnittelussa huomioon.
Nopeasti ajateltuna siksak-ajo muodostaa kulmiin alueita, jotka tulevat peitetyiksi kahteen kertaan. Tästä syystä yhdensuuntaiset urat tuntuvat järkevämmiltä. Ainakin tämä tapa on yksinkertaisempi.
Ihan mielenkiintoinen aihe. Käytännössä lienee monta optimoitavaa asiaa, joista on vaikea sanoa tuntematta olosuhteita. Lienee pikemminkin käytännön optimointi, kuin matemaattinen. Onko tarkoitus vain etsiä lyhin ajoura? Vai onko tarkoitus rikkoa metsäpohjaa mahdollisimman vähän - tällöin esim. ulottuvuus tieltä vaikuttaa. Kuinka suuria/ minkä muotoisia harventamattomiksi jäävät alueet saavat olla? Vaikuttako pysähdysten määrä asiaan?
Kokeilin ruutupaperilla, huomasin että edullisimmaksi tuli ajaa 20m jonka jälkeen kääntyä oikealle ja 20m jälkeen palata alkuperäiseen suuntaan ja taas 20 jälkeen kääntyä vasemmalle 20 ja sitä tehden.. Jolloin saa kaiken periaatteessa harvennettua vaikkakin kulma on teoriassa pyöreä. Siinä säästää ajourissa 6m jos pala on 100x 130m.
Ajoura itsessään on pidempi mutta niitä on vain kolme jolla kattaa koko alueen. Olettaen että alueen läpi voi ajaa. Enpäs hoksannutkaan mittailla uria joissa aluitus ja lopetus on samalla sivulla tai että alueen joka puolella voi ajaa koneella vapaasti. (pellon keskellä)
Toki vielä siihen kun yhdistää maaston ja taimikon luonnolliset väljät kohdat.