Paljonko pitää ÄO olla jotta pärjää

3245

Korkeakoulussa.

26

947

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Giga_Society

      Ihan tavallisia ihmisiä siellä opiskelee (yliopistot,korkeakoulut).
      Ihan normaali järki riittää. Ei tarvitse olla mikään genius.
      Ei pääsykokeissa/sisäänpääsyssä ÄO:ta testata.
      Tässä kerho johon ei helpolla päästä
      http://gigasociety.com/

      • Anonyymi

        On huolestuttavaa, että sanot genius. Miksi et osaa kuvailla älykkyyttä suomeksi. Pop up -rokotuspisteet ovat muutakin kuin historiaa.


    • eiäoriitäyksin

      Yliopistossa tarvitaan vähintään 100, mieluummin enemmän. Ammattikorkeassa pärjää vähän vähemmällä.

      Pelkkä ÄO ei kuitenkaan riitä, tarvitaan myös ahkeruutta, keskittymiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja lujaa tahtoa tehdä asioita valmiiksi. Ratkaisevan tärkeää on lopulta kyky säilyttää motivaationsa vaikeinakin hetkinä ja halu voittaa vaikeudet.

      Suhteellisen pitkän yliopisto-opiskelun aikana tarvitaan lisäksi sopeutumiskykyä, että kestää opiskelijan köyhyyttä ja osaa silti nauttia elämästä.

      Valmis tutkinto on hieno palkinto vaivannäöstä sen eteen.

      • Taasnäitä

        Kuka määrittää, että yliopistossa "tarvitaan vähintään 100, mieluummin enemmän"? Heität tuollaisen järjettömän väitteen perustelematta kuitenkaan sitä yhtään tarkemmin. Onhan sulla tuossa tietysti se totuuden jyvänen, että kaikki eivät pärjää yliopistossa, mutta tästähän herääkin jo toinen kysymys, mitä siellä tekemässä? Kun tehdään yksi järkevä havainto: ÄO-testit mittaavat lähinnä matemaattis-loogista kyvykkyyttä, ja sitten toinen havainto: Kaikilla yliopiston aloilla ei tarvita tätä mainittua ominaisuutta yhtä paljon, päästäänkin jo asiassa eteenpäin. Se pärjääkö joku henkilö juuri ÄO:nsä puolesta yliopistossa, riippuu siis siitä, mitä hän siellä opiskelee; esimerkiksi historian, Aasian tutkimuksen tai varhaiskasvatuksen opiskelijan ei todennäköisesti tarvitse opinnoissa menestyäkseen olla aivan yhtä etevä matemaattis-loogisesti, kuin vaikkapa teoreettisen fysiikan, matematiikan tai vaikka sähkötekniikan opiskelijan.

        Silti olet jollakin himputin keinolla "onnistunut" laskemaan tällaisen hienon ÄO:n vähimmäisvaatimuksen yliopistossa pärjäämiselle. Tuo yksi sana on lainausmerkeissä, sillä jos todellisuudessa olisit onnistunut näin tekemään, sun olisi pitänyt menetellä esimerkiksi seuraavasti: 1. analysoida eri alojen opiskelijoiden matemaattis-loogisen kyvykkyyden (vaikka sen ÄO:n) ja opintomenestyksen suhdetta niin, että olisit saanut määritettyä jonkun suuntaa-antavan arvion sille, kuinka älykkäitä ko. alan opiskelijat vähintään ovat 2. riippuen siitä, mitä tuolla järjettömällä väitteelläsi tarkoitit , joko laskea tästä datasta painotettuna keskiarvona se, kuinka älykäs tulee olla kelvatakseen yliopistoon, tai sitten se, kuinka älykäs tulee olla pärjätäkseen vähiten matemaattis-loogista ajattelukykyä vaativalla alalla yliopistossa. 3. Julkistaa tuloksesi jossain perustelujen kera. Näin perustelusi olisivat voineet olla riittäviä, mutta toisaalta, tuollainen analyysihan olisi kaatunut jo siihen, että kohta 1. olisi ollut mahdoton, sillä sulla ei olisi ollut tällaista dataa hallussasi, etkä olisi kyennyt sellaista hankkimaankaan. Väitteesi on siis näin perusteltu paikkansapitämättömäksi. Eli eiköhän päädytä ihan vain päättelemään ne asiat, mitkä pääteltävissä ovat ilman tällaista tai muutakaan ko. olosuhteissa mahdotonta analyysia: 1. Mitä älykkäämpi olet, sitä todennäköisemmin pärjäät yliopistossa. 2. Jos et ole riittävän älykäs pärjäämään lukiossa (eli esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen), et pärjää yliopistossakaan. 3. Mitä enemmän alasi opinnot vaativat matemaattis-loogista kyvykkyyttä, sitä älykkäämpi sinun tulee olla, jotta voit suorittaa tarvittavat nopat.


      • eiäoriitäyksin
        Taasnäitä kirjoitti:

        Kuka määrittää, että yliopistossa "tarvitaan vähintään 100, mieluummin enemmän"? Heität tuollaisen järjettömän väitteen perustelematta kuitenkaan sitä yhtään tarkemmin. Onhan sulla tuossa tietysti se totuuden jyvänen, että kaikki eivät pärjää yliopistossa, mutta tästähän herääkin jo toinen kysymys, mitä siellä tekemässä? Kun tehdään yksi järkevä havainto: ÄO-testit mittaavat lähinnä matemaattis-loogista kyvykkyyttä, ja sitten toinen havainto: Kaikilla yliopiston aloilla ei tarvita tätä mainittua ominaisuutta yhtä paljon, päästäänkin jo asiassa eteenpäin. Se pärjääkö joku henkilö juuri ÄO:nsä puolesta yliopistossa, riippuu siis siitä, mitä hän siellä opiskelee; esimerkiksi historian, Aasian tutkimuksen tai varhaiskasvatuksen opiskelijan ei todennäköisesti tarvitse opinnoissa menestyäkseen olla aivan yhtä etevä matemaattis-loogisesti, kuin vaikkapa teoreettisen fysiikan, matematiikan tai vaikka sähkötekniikan opiskelijan.

        Silti olet jollakin himputin keinolla "onnistunut" laskemaan tällaisen hienon ÄO:n vähimmäisvaatimuksen yliopistossa pärjäämiselle. Tuo yksi sana on lainausmerkeissä, sillä jos todellisuudessa olisit onnistunut näin tekemään, sun olisi pitänyt menetellä esimerkiksi seuraavasti: 1. analysoida eri alojen opiskelijoiden matemaattis-loogisen kyvykkyyden (vaikka sen ÄO:n) ja opintomenestyksen suhdetta niin, että olisit saanut määritettyä jonkun suuntaa-antavan arvion sille, kuinka älykkäitä ko. alan opiskelijat vähintään ovat 2. riippuen siitä, mitä tuolla järjettömällä väitteelläsi tarkoitit , joko laskea tästä datasta painotettuna keskiarvona se, kuinka älykäs tulee olla kelvatakseen yliopistoon, tai sitten se, kuinka älykäs tulee olla pärjätäkseen vähiten matemaattis-loogista ajattelukykyä vaativalla alalla yliopistossa. 3. Julkistaa tuloksesi jossain perustelujen kera. Näin perustelusi olisivat voineet olla riittäviä, mutta toisaalta, tuollainen analyysihan olisi kaatunut jo siihen, että kohta 1. olisi ollut mahdoton, sillä sulla ei olisi ollut tällaista dataa hallussasi, etkä olisi kyennyt sellaista hankkimaankaan. Väitteesi on siis näin perusteltu paikkansapitämättömäksi. Eli eiköhän päädytä ihan vain päättelemään ne asiat, mitkä pääteltävissä ovat ilman tällaista tai muutakaan ko. olosuhteissa mahdotonta analyysia: 1. Mitä älykkäämpi olet, sitä todennäköisemmin pärjäät yliopistossa. 2. Jos et ole riittävän älykäs pärjäämään lukiossa (eli esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen), et pärjää yliopistossakaan. 3. Mitä enemmän alasi opinnot vaativat matemaattis-loogista kyvykkyyttä, sitä älykkäämpi sinun tulee olla, jotta voit suorittaa tarvittavat nopat.

        ÄO 100 kuvaa kommentissani keskinkertaista älykkyyttä, mutta sinä et sinä älynnyt. En väitä mitään enkä yritäkään esittää mitään tieteellisesti tutkittuja faktoja. Sitäkään et tajunnut.

        Muutenkin tietosi älykkyydestä ovat sillä tasolla, ettei kannattaisi paljon edes täällä niistä suutaan soittaa. Saattaa olla, että sinun älykkyytesi on lähes pelkästään matemaattis-loogista laatua. Silloin on juuri noin rajoittunut kuin kommentistasi on nähtävissä.


    • Riippuu_alasta

      Helpoilla aloilla pärjää, kun ei ole kehitysvammainen. Vaikeilla aloilla, kuten kovat luonnontieteet ja tekniikka, pitää olla hyvä matematiikassa. Mikään nero ei tarvitse olla millään alalla. Ahkeruus palkitaan.

      • ELyo125

        Vaikea sanoa. Tyhmempikin pärjää kompensoidessaan ahkeruudella. Älykäskään ei pärjää (esim. tietyissä pääsykokeissa) olematta ahkera joko lukion viimeisen luokan aikana tai erikseen pääsykokeisiin lukiessaan/harjoitellessaan. Tenteistä kyllä pääsee läpi jos on ahkera. Toisaalta fysiikan tai matematiikan tenteistä ei kyllä pääse, jos ei ole joko ahkera, tai erityisiä taipumuksia. Itselläni on ÄO siellä mensan rajalla, mutta en voi sanoa olevani mekaanisen matematiikan suorittajana mikään erikoinen. Laskeminen yliopistotasolla on sellaista, että se vaatii harjoittelua ihan jokaiselta. Luettavista aineista pääsee aina läpi päntäämälläkin.


    • awreg

      Ei pidä olla liikaa päätyy vielä sellaiseen ajatus prosessiin että ei kannata mennä korkea kouluun vaan keksii jotain muutta

      • Prikulleennäin

        Näinhän se on, ei sieltä korkea koulusta mihinkään työllisty ,vaan joutuu vain sossu pummiksi luukulle jonottamaan. Ammatti koulu sensijaan antaa käytännön taitoja joista varmasti työ elämässä työn antajat haluavat maksaa.


    • Humanistiturhaan

      Jos nyt saisin valita menisin amikseen enkä yliopistoon. Turha koulu ja töitä ei ole

    • ajat.muuttuneet

      Ennen 100 oli minimi, nyt 80 on maksimi.

    • Korjausliikkeet

      Sinulla on varmasti riittävä ÄO menestyäksesi korkeakoulussa/yliopistossa.Huono muisti, ymmärtämättömyys yms. ei välttämättä ole tyhmyyttä vaan vinksallansa olevien elämäntapojen, ravinnon järkyttävä yhteisumma. Onko jatkunut jo monta vuotta. Huonojen tapojen levy jää helposti päälle. Tämä nyt ihan arvausta.

      Tee tarvittavat korjausliikkeet (muutama niksi):
      **Oikea ja riittävä ravinto: lihasta,kalasta,kanamunista saat kreatiinia, vihreät kasvikset, Pavut, maapähkinät, makeiset pois.
      **Riittävä lepo. Jos nukut liian vähän olet koko ajan paksussa usvassa.
      **Terveys: Kuntoilu ja hapensaanti ja hemoglobiini, ylipaino,roskaruoka
      **Opiskelutaito: Teet oikeita asioita oikella tavalla ja oikeaan aikaan.
      **Somessa pyöriminen päämäärättömästi tuntikausia joka päivä on myrkkyä ja ajan tuhlausta. Elämä on todellakin lyhyt.
      **Itsekunnioitus ja arvostus
      **Tavoitteet oltava paperilla.

      • Anonyymi

        pitääkö maski siis riisua äänestyspaikalla, jotta äänestäjä voidaan tunnistaa?


    • Yliprofessori_xDDD

      Jos kysytään, millä älykkyysosamäärällä PÄRJÄÄ, silloin se on varmaan aika pieni. Kyllä tyhmempikin henkilö saisi useimmat korkeakoulututkinnot rimaahipoen läpi. Sen sijaan, millä älykkyysosamäärällä voi olla alansa huippu, silloin varmasti tyypillisesti aloitetaan 130 tienoilta ja jatketaan mahdollisimman paljon ylös.

      Ei se älykkyysosamäärä ole mikään kaikentietävä luku. Joku voisi saada heikommankin tuloksen, ja olla silti kyvykäs. Esimerkiksi varsin mahdollisesti joku kielinero ei saisi järjettömän korkeaa äo-lukua vaikka osaisi mitattavasti paljon keskivertoa enemmän asioita ja olisi alansa huippu. Eikä se olisi mahdottomuus että esim matemaatikkokin saisi heikon luvun "nopeuskisassa".

      • ELyo125

        Aloitetaan 130 tienoilta? Mensan raja on 131 (SD15)/143 (SD24). 125 (SD15) on 3,8 prosentilla kansalaisista. Kyllä se tuolla 15 keskihajonnalla on 100 paremmalla puolella, kun voi jo pärjätä oikein hyvin. Tuotantotalouden keskiarvoksi sanotaan ÄO110. Fyysikkona pärjää +120 jne. Eli ei nyt höpistä ja pelotella! Idiootilla ÄO on kauempana 100:sta kuin "taitavalla fyysikolla".


    • maisteriinspe

      Eihän tuohon mitään tarkkaa ÄO-lukua voi antaa. Ahkera pärjää keskinkertaisella älykkyysosamäärällä kohtuullisesti. Vaivattomaan opiskeluun ja hyviin tuloksiin tarvitaan keskinkertaista korkeampi ÄO.

      Mutta pelkkä korkeakaan ÄO ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös tahtoa ja kykyä keskittyä ja saada asioita valmiiksi suunnitelmallisesti. Hyvä itseluottamus on tarpeen sekin ja riittävät sosiaaliset taidot.

    • pröö

      Pitää äö:n lisäksi katsoa tarkoin, aine mitä alkaa opiskelemaan, pitää vältää sellaisia aineita joissa on iso monopoli ja nepotismi, niin ei auta vaikka äö on miljoona niin et pysty valmistumaan koska harjoiteluun et pääse mitenkään kun ei ole oikea sukunimi, tietty auttaa jos olet hyvän näkönen niin voit flirtaila, tai ehkä voisit ulkomailta hankia pakko harjoittelun mutta sitten ne voi keksiä jonkun uuden roadblokin, tai et saa sitten työtä valmistumisen jälkeen

      • ÄO_on_65

        Sulle ei sitten koulussa opetettu lainkaan lauseita ja pisteitä?


      • Pääsin

        mitä ne oikein ovatakaan mikä on se piste olen jossain kuullut sellaisenkin piti vähän lohkasta kirjoitukseesi eikö olekkin hauskaa kirjoitella miulta ainakin löytyy puhelimesta sekä tietokoneelta kenties epämääräin piste tuossa oletan kuitenkin sen olevan ns sokea piste silmässäni kenties jokaisella voi olla sellainen eikö ole ihan selviö juttu tämä nyt siulle hahhaa


      • pröö
        ÄO_on_65 kirjoitti:

        Sulle ei sitten koulussa opetettu lainkaan lauseita ja pisteitä?

        se koira kalahtaa johon kalahtaa, mutta kyllä sultakin lysti jonain päivänä loppuu kun valtiolle ei enään anneta lainaa jolla tukea isäsi paska yritystä


    • Anonyymi

      56

    • Anonyymi

      Jos ÄO on riittänyt korkeakouluun pääsyyn, niin kyllä siellä pärjää.

    • Anonyymi

      Erään testin mukaan mulla on 128, opiskelin "pakkopullan" jälkeen yksityisesti.
      Ensin siis Amk, sitten muu.

    • Tämä olettama korkeakouluopiskelijoiden fiksuudesta on sinänsä ihan (omaakin) itsetuntoa hivelevä ajatus, mutta samaan aikaan ihan joutavanpäiväinen ennakkoluulo. Ihan keskinkertaisilla älynlahjoilla siunattu ihminen pärjää ihan mainiosti, jos päässä on hitusen maalaisjärkeä, opiskelumotivaatiota ja halua paiskia hommia oman koulumenestyksen eteen. Asenne ratkaisee, ei mikään syntyperäinen superlahjakkuus. :)

      • Anonyymi

        nykyään 40 prosenttia nuorisosta käy ja valmistuu korkeakouluista niin kyllä siihen mahtuu laaja kirjo älykkyyttä. Jos vain 5 prosentilla olisi korkeakouluopiskelumahdollisuus niin vaatimustasot olisivat pilvissä. Koskee myös proffia. Silläkin puolella älykkyyden vaatimustaso on pudonnut alaspäin.


    • Anonyymi

      Alle puolet kustakin ikäluokasta pääsee korkeakouluihin. Hyvin voi olettaa, että nämä ovat kognitiivisilta kyvyiltään sitä parempaa puoliskoa ikäluokasta eli ÄO vähintään keskinkertainen tai parempi, yliopistoissa keskimäärin parempi kuin ammattikorkeakouluissa. Harva korkean ÄO:n omaava päätyy ammattikorkeaan, jonne riittää tuo keskinkertainen ÄO.

      Korostan kuitenkin, että pelkällä ÄO:lla ei pitkälle opiskelussa pääse. Tarvitaan myös tervettä mieltä ja kykyä pitkäjänteiseen työntekoon sekä elämänhallinta kunnossa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9266
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8120
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      163
      5945
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2428
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2142
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1781
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1725
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1525
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1502
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      441
      1406
    Aihe