Haluaisin kuulla tarinoita siitä, millaisia kokemuksia sinulla on psykologian opiskelusta opiskelemaan tai pyrkimisestä. Kuulun itse siihen ihmisryhmään, joka vakaasti uskoo syntyneensä psykologiksi, mutta pääsykokeet on vielä läpäisemättä. Olen kyllä opiskellut psykologiaa sivuaineena.
Opiskelujen aikana olen törmännyt kohtalotovereihin ja huomannut, että muillakin on yhtä vahva tunne siitä, että psykologia on juuri heidän juttunsa. Olen myös todistanut muutaman onnistumisen kokemuksen vuosien ponnistelujen jälkeen, kun ovet ovat vihdoin auenneet haluttuun oppiaineeseen. Se päivä minullakin on vielä edessä!
Muuten minusta tulee kuin Kumman kaa -Ellu, turhautunut wanna-be-psykologi :)
Haluaisin siis kuulla onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia matkallanne mielen tuntijoiksi, olette sitten alkutaipaleella tai kokeneita konkareita.
Opiskelujen aikana olen törmännyt kohtalotovereihin ja huomannut, että muillakin on yhtä vahva tunne siitä, että psykologia on juuri heidän juttunsa. Olen myös todistanut muutaman onnistumisen kokemuksen vuosien ponnistelujen jälkeen, kun ovet ovat vihdoin auenneet haluttuun oppiaineeseen. Se päivä minullakin on vielä edessä!
Muuten minusta tulee kuin Kumman kaa -Ellu, turhautunut wanna-be-psykologi :)
Haluaisin siis kuulla onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia matkallanne mielen tuntijoiksi, olette sitten alkutaipaleella tai kokeneita konkareita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.