Kerrostalojen kasvatit selittävät, että kaupungissa on ekologista asua. Ei ole.
Kaupunkien alta joudutaan kaatamaan mittavat määrät hiilinieluja. Kaupungit ovat myös tuskastuttavan kuumia, joten ilmastointilaitteiden pyörittämiseen tarvitaan hiilivoimalla tuotettua energiaa, kuten esim. Helsingissä tehdään. Hiilivoima sulattaa napajäätiköt.
Harvaanasutulla maaseudulla asuminen on ekologisempaa. Vielä kun rakentaa talonsa puiden varjoon tekemällä talon hirsistä, jotka on tehty rakennuksen pohjan alla kasvaneista puista, ollaan aika lähellä ekologisuuden maksimaalista tasoa.
Kaupunkien alta joudutaan kaatamaan mittavat määrät hiilinieluja. Kaupungit ovat myös tuskastuttavan kuumia, joten ilmastointilaitteiden pyörittämiseen tarvitaan hiilivoimalla tuotettua energiaa, kuten esim. Helsingissä tehdään. Hiilivoima sulattaa napajäätiköt.
Harvaanasutulla maaseudulla asuminen on ekologisempaa. Vielä kun rakentaa talonsa puiden varjoon tekemällä talon hirsistä, jotka on tehty rakennuksen pohjan alla kasvaneista puista, ollaan aika lähellä ekologisuuden maksimaalista tasoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos kaikki asuisivat pitkin mettiä, menisi liikkumiseen paljon bensaa.
Mihinkä sitä pitäisi liikkua? Pattajalle?
Ennen sotia Suomessakin elettiin pääasiassa aurinkotaloudessa.
Liikuttiin hevosilla. Junat kulkivat koivuhaloilla ja autot häkäkaasulla. Sähköä käytettiin jo jonkin verran, mutta se oli pääasiassa vesivoimaa.
Tuolloin 30-luvulla oli kyllä myös lämpimiä kesiä. Ja talvisodan talvi oli tosi kylmä.
Talvikausihan on Suomessa kesäkautta pidempi, joten tiheästi asumisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Muurahaiset ja mehiläisetkin asuvat laumoissa, jotta pysyvät talvella nipussa ollessaan hengissä.
"Kaupunkien alta joudutaan kaatamaan mittavat määrät hiilinieluja."
Kuvittele kaupungissa 8 kerroksinen kerrostalo. On totta, että sen pohjapinta-alalla olisi muutama puu kasvanut. Mutta sijoitapa ne muutaman kymmentä perhettä haja-asutusalueelle omakotitaloihin, niin hiilinielun paikkaa tuhoutuu moninkertainen määrä. Kyllä kaupunkiasuminen on ainakin keskimäärin ekologisempaa.
Ilmastonmuutos on tullut vasta kaupungistumisen myötä. Eläimet luonnossa asuvat landella ja ovat siten hiilitaseeltaan neutraaleja, kuten myös ihmiset silloin, kun asuivat ja tekivät elantonsa maaseudulla.
Nurmijärveläisessä tuppeensahaajana Helsingissä työskentelevässä pendelöijässä taas on kaikki ilmasto-ongelmat niputettuna yhteen. Ja yhteiskunta vielä tukee työmatkaliikennettä verovähennyksin.
Jotain tarttis tehrä.
Kun lukutaidoton koneinssi lennätetään aurinkoisesta Sarvesta täysihoitoon kylmän ja pimeän Lieksan takamaille, niin hiilijalanjälki yli 100-kertaistuu.
Aloittaja on oikeassa. Mutta sivuuttaa sen tosiasian että kaupnkeihin pitää ensin tuoda kaikki sielä myytävä ja vielä sen jälkee viedä se sieltä jätteenä pois. Kaupunkeihin pitää rakentaa joukkokulejtus välineet sekä energiaa pitää siirtää pitkiä huono-hyötysuhteisia linjoja pitkin. Kaupungeissa pitää olla myös useat rakennuskuutiot yhtä ihmistä varten: asumiseen, töissäkäymiseen, harrastuksiin, vapaa-aikaan, ostoksille,...
Kaiken kaikkiaan, jo se infra joka pitää rakenta kaupunkilaisia varten erilaisen materian sisään- ja ulos siirtämiseksi on epäekologista. Puhumattakaan paljonko se käyttää energiaa. Tai paljonko energiaa menee että infran raaka-aine saadaan louhittua maaperästä ja jalostettua sopivaan muotoon.
Kaupungit ovat kaikkein huonoimmalla hyötysuhteella toimivia laitoksia. Ne tuhoavat vesistöt ja maaperän.
Suomalaiset ottavat ravintonsa pelloista ja paskantavat sen vesivessojen kautta vesistöihin. Sitten ihmetellään kun vesistöt rehevöityvät ja pellot eivät tuota.
"Kaupungit ovat kaikkein huonoimmalla hyötysuhteella toimivia laitoksia. Ne tuhoavat vesistöt ja maaperän. " Tämä johtuu ns. teollisesta vallankumouksesta, joka alkoi 1750.
Pellepoliitikot huolehtivat teollisuuden kilpailukyvystä meillä ja muualla, joten vesistöt ja maaperä tuhoutuvat kaikkialla – kilpailukyvyn nimissä. Häviäjiä ovat eläimet ja lopulta ihmiset.