http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/24/kevat-2016-matematiikka-pitka-oppimaara
Pitkän matematiikan ylioppilaskirjoitus on uudistunut kaksiosaiseksi. Tuntuu että tehtävät helpottuvat vuosi vuodelta.
Pitkän matematiikan ylioppilaskirjoitus on uudistunut kaksiosaiseksi. Tuntuu että tehtävät helpottuvat vuosi vuodelta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
helppo oli
Ainakin viimein on helpoin viimeinen tehtävä ikinä. Yhdellä ristitulolla klaarattu.
Täytyy kokeilla, että pelaako tämä sivu edes, kun on pari vuorokautta ollut niin hiljasta...http://aijaa.com/B9fesP
ai miten niin helppo tuohan on sellaista oksennusta ettei siitä voi mitään tajuta. 1 1 voisi sanoa helpoksi.
Itse olen ollut havaitsevinani hienoista vaikeutumista viime vuosina. Nyt oli pitkän kokeessa kolme geometrian tehtävää. Kun geometrian kursseja on nykyään vain yksi, ja sekin on ensimmäisen vuoden kursseja, niin geometrian tehtävät ovat kokelaille usein vaikeita. Viimeisimmässä uudistuksessa oli myös kavennettu valinnaisuuden määrää, joten nyt oli kokelaan pakko vastata vektoritehtävään eikä todennäköisyyslaskentaakaan voinut välttää, jos ei halunnut ottaa syventäviin kursseihin liittyvää ysitehtävää. Toki vektori- ja todennäköisyyslaskentatehtävät olivat nyt aika helppoja, mutta aihepiireinähän ne ovat monille lukiolaisille kauhistuksia. Enkä syytä lukiolaisia tästä. Eihän vektoreita edes voi vektorikurssin jälkeen käyttää juuri mihinkään, kun kurssi on sijoitettu niin typerään paikkaan juuri geometrian jälkeen. Ei ole kumma, että vektorit jäävät vieraiksi.
Sitä, onko koe vaikea vai helppo, pitää siis miettiä nykylukiolaisten näkökulmasta.
Ristitulosta joku mainitsi. On turha kuvitella, että lukiolainen nykyään hallitsisi ristitulon käytön. Itse olen kirjoittanut vuonna 1996, eikä ristitulo kuulunut oppimäärään silloinkaan. Kun sanon näin, niin tähän tyypillisesti vastataan, että kyllä meillä ainakin oli lukiossa X vuonna Y ristitulo. No, ehkä oli, muttei se kyllä opetussuunnitelmaan sisältynyt eli ei se valtakunnallista pakollista opetettavaa sisältöä ollut.
Varmaankin opettajilla ja oppilailla oli tiedossa, että yo-kokeessa saattaa loppupäässä olla joku tehtävä kurssin "harmaaltakin alueelta", eli syventäviltä jaksoilta, ja tämä oli palkinto niille, jotka nekin alueet läpikävivät.
Käsittääkseni lukioissa on lisäksi ns. matematiikkakerhoja, joissa sitten varmasti niitä alueita läpikäydään.
Niin, että hyvä kun kerrankin saivat ahkerat palkintonsa, ja varmasti lukionopettajat tämän noteerasivat.
On välttämätöntä, että ylioppilaskokeessa on sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät ole täysin tuttuja ja kirjoissa loppuun kaluttuja. En siis tarkoittanut ed. kommentillani, että tetraedritehtävä olisi ollut huono. Päin vastoin -- minusta se oli oikein hyvä. Olin vain sitä mieltä, että ei tehtävä missään tapauksessa helppo ollut. Vain hyvin harva lukiolainen lähtee ratkaisemaan sitä ristitulolla siitä yksinkertaisesta syystä, että lukiolaisen maailmassa ristituloa ei ole olemassa. Se ei ole mitään kurssin harmaata aluetta tai syventävää sisältöä, vaan sitä ei kerta kaikkiaan opeteta eikä sitä esiinny edes oppikirjoissa. (Poislukien harvinaiset poikkeukset.)
YTL laatii koetehtävät lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. He eivät pane kokeisiin tehtäviä kurssien "harmailta alueilta". Opetussuunnitelman perusteissa ei ole mitään harmaata aluetta. Siellä on esitettynä kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt, eikä mitään mainintaa syventävästä tai vapaaehtoisesta sisällöstä.
"Käsittääkseni lukioissa on lisäksi ns. matematiikkakerhoja, joissa sitten varmasti niitä alueita läpikäydään."
Väitän, että lukioissa ei pääsääntöisesti ole matematiikkakerhoja tai mitään muitakaan kerhoja. Kunnilla ei yleensä ole varaa kerhotoiminnan järjestämiseen. Poikkeuksia on, mutta ne ovat tosi harvinaisia. Tämä perustuu siis omaan käsitykseeni asiasta.
No se viimeinen voidaan ratkaista hyvin helposti ilman vektoriristituloakin kuten aeija osoitti. Ja tuo vaikein geometrian tehtäväkin on pelkkää pytagoraan soveltamista. Ja avaruusgeometria on helppo kunhan on perehtynyt perusteihin. Samoin integrointitehtävät.
Lukioon tulisi tuoda kolmas vaihtoehto matematiikkaan eli erityispitkä matematiikka tai vielä parempi olisi lakkauttaa koko lukiojärjestelmä.
Kuka kieltää itseopiskelun? Kävin matematiikkapainotteisen lukion ja luin koko ajan yliopistomatikkaa itsekseni.
Pidän uudistuksesta, jossa on myös ilman laskinta laskettava osio. Harmi vain, että siihen kuuluneet tehtävät olivat aivan helvetin helppoja... Kai sinne nyt olisi saatu edes yksi vaikea integraali laskettavaksi, vaikka tuon "katso milloin kuvaaja menee ylöspäin" tehtävän tilalle
Yliarviot lukiolaisten taidot. Neliöjuuriosoitus oli lukiolaiselle vaikea. Vektoreita pelätään, joten helppokin vektoritehtävä herättää kokelaissa kauhua. Nelostehtävän ehkä tulkitsit itse väärin: kuvassa ei ollut funktio vaan sen derivaatta.
Jos funktio on derivoituva, niin sen derivaatta on myös funktio.
Totta. Lue kuitenkin itse tehtävä ja Zdeno93:n kirjoittama kommentti, niin ymmärrät, mitä tarkoitin.
No niin, tässähän kävi nolosti :D . Luin siis todella tuon 4 tehtävänannon väärin, onneksi en ollut tänä vuonna kirjoittamassa. Kyllähän tuossa sitten onkin jo jotain järkeä, testaa ihan hyvin derivaatan käsitteen ymmärtämistä. Kun tarkemmin syventyi tuohon kokeeseen, niin ainakaan geometriatehtävät eivät olleet itselleni läpihuutojuttuja, se on tosin aina ollutkin eniten vihaamani aihealue matematiikassa. Siksi vähän ihmettelinkin niiden reilua määrää, eikös noita pitäisi tulla lähtökohtaisesti sen mukaan kuin kurssejakin on. Peukku edelleen tuolle laskimettomalle osuudelle, yliopistoissa näkee tällä hetkellä liikaa fukseja, jotka ovat hukassa kun laskin laitetaan piiloon.
Tämän päivän Hesarissa kuvataan matematiikan yo-kokeita vaativiksi. Yhdyn tuohon lyhyen matematiikan kokeen osalta sillä se ei ollut kovin paljon helpompi kuin pitkä matematiikka vaikka opiskeltava tuntimäärä on paljon pienempi. Mutta pitkä matematiikka on mielestäni aika helppo, selväpiirteisiä tehtäviä jotka eivät edellyttäneet paljonkaan oivaltamista. Onkohan syynä että monessakaan tehtävässä ei voinut käyttää laskimia hyväksi ja oppilaat ovat tottuneet ratkaisemaan tehtävät niillä?