Miksi tiede ei ole

Ei kai sähkövirrat aivoissa ole sama kuin henkisyys?
Vai onks viisaat ajatukset jotenkin erotettavissa typeristä sähkömittarilla? Taitaaki olla pian taas uutta tietoo odotettavissa.

YO-kok kirjoitti:

Ei kai sähkövirrat aivoissa ole sama kuin henkisyys?
Vai onks viisaat ajatukset jotenkin erotettavissa typeristä sähkömittarilla? Taitaaki olla pian taas uutta tietoo odotettavissa.

Eli oliko ongelma nyt kuitenkin se, että tieteen käsitys aivotoiminnasta ei vastaa sinun käsitystäsi siitä? Eli tiedemiesten piätäisi "löytää" sellaisia asioita joita sinä kuvittelet olevan olemassa, ei suinkaan tehdä tiedettä?

Tieteen kannalta henkisyys ja ihmisen henkiset toiminnot ovat tällähetkellä vain aivoissa kulkevaa sähkövirtaa. Ei mitään sen mystisempää. Ehkä jotain muuta joskus paljastuu, todennäköisemmin ei.

Jari__ kirjoitti:

Eli oliko ongelma nyt kuitenkin se, että tieteen käsitys aivotoiminnasta ei vastaa sinun käsitystäsi siitä? Eli tiedemiesten piätäisi "löytää" sellaisia asioita joita sinä kuvittelet olevan olemassa, ei suinkaan tehdä tiedettä?

Tieteen kannalta henkisyys ja ihmisen henkiset toiminnot ovat tällähetkellä vain aivoissa kulkevaa sähkövirtaa. Ei mitään sen mystisempää. Ehkä jotain muuta joskus paljastuu, todennäköisemmin ei.

...aivosähkökäyrän mittaaminen sama kuin henkisyyden mittaaminen....vai sattuuko nyt vaan olemaan sähkömittarit testissä?????

YO-kok kirjoitti:

...aivosähkökäyrän mittaaminen sama kuin henkisyyden mittaaminen....vai sattuuko nyt vaan olemaan sähkömittarit testissä?????

Kyllä aivotutkimukseen kuuluu erittäin läheisenä osana myös käytöksen, psykologian tutkiminen. Miten tunteet vaikuttavat aivoihin, miten ne näkyvät, voiko tunteita laukaista esim. stimuloimalla aivoja.

Miten masennus vaikuttaa aivoihin? Rakastuminen? Millaisia eroja on "luovilla" ja "ei-luovilla" ihmisillä, mistä erot syntyvät, voiko niitä mitata.

Uskonnolliset elämykset voidaan nähdä aivokuvassa. Ja niitä voidaan tuottaa keinotekoisesti.

Erityisen kiinnostavia aivotutkimuksen kannalta ovat selvät anomaliat ja suoranaiset sairaudet. Tutkimalla, miten sairas mieli toimii voimme oppia paljon.

Psykofarmakologia on erityisen kiinnostunut ihmisen kokemuksen, henkisen puolen ja aivokemian yhteyksistä.

YO-kok kirjoitti:

Ei kai sähkövirrat aivoissa ole sama kuin henkisyys?
Vai onks viisaat ajatukset jotenkin erotettavissa typeristä sähkömittarilla? Taitaaki olla pian taas uutta tietoo odotettavissa.

Tietoisuus on vain miljardien hermosolujen ja niiden välisten synapsikytkentöjen aiheuttama harha. Ei ole mitään henkeä, on vain kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita.

YO-kok kirjoitti:

...aivosähkökäyrän mittaaminen sama kuin henkisyyden mittaaminen....vai sattuuko nyt vaan olemaan sähkömittarit testissä?????

Aivosähkökäyrä mittaa aivotoiminnan ajallisia muutoksia hyvin, mutta sijainnin suhteen se ole kovin tarkka (aivosähkökäyrä ei kuitenkaan ole ainoa mittarimme). Ei tosin liene täysin sattumaa, että samojen aivojen osien tuhoutuminen aiheuttaa samantyyppisiä oireita ihmisestä toiseen, esim. takaraivolohkon V1:n vaurio aiheuttaa sokeuden näkökentän alueeseen vaurion paikan mukaan, prefrontaalikorteksin taas vaikuttaa tunteisiin (henkilöstä tulee yleensä käytökseltään erittäin epämiellyttävä) ja sitä kautta päätöksentekoon (mitä jos mikään ei tunnu miltään, onko mitään järkeä lähteä vaikkapa töihin?). Lukuisia linkkejä, joissa asiaa kattavammin perustellaan, esim. www.neuroguide.com tai kokeile vaikka PubMed:in artikkelihakua.

Anneli kirjoitti:

Kyllä aivotutkimukseen kuuluu erittäin läheisenä osana myös käytöksen, psykologian tutkiminen. Miten tunteet vaikuttavat aivoihin, miten ne näkyvät, voiko tunteita laukaista esim. stimuloimalla aivoja.

Miten masennus vaikuttaa aivoihin? Rakastuminen? Millaisia eroja on "luovilla" ja "ei-luovilla" ihmisillä, mistä erot syntyvät, voiko niitä mitata.

Uskonnolliset elämykset voidaan nähdä aivokuvassa. Ja niitä voidaan tuottaa keinotekoisesti.

Erityisen kiinnostavia aivotutkimuksen kannalta ovat selvät anomaliat ja suoranaiset sairaudet. Tutkimalla, miten sairas mieli toimii voimme oppia paljon.

Psykofarmakologia on erityisen kiinnostunut ihmisen kokemuksen, henkisen puolen ja aivokemian yhteyksistä.

"Erityisen kiinnostavia aivotutkimuksen kannalta ovat selvät anomaliat ja suoranaiset sairaudet. Tutkimalla, miten sairas mieli toimii voimme oppia paljon."

Kuulostaa -sairaalta. Olkoonkin, että se onkin tarkoitus...