Onkohan sille hankkeelle saatu ratkaisua, jossa ihan yleisöltäkin tiedusteltiin ehdotuksia rekka-auton uudeksi nimitykseksi?
Se alkuperäinen "rekka"- nimihän tarkoitti tätä jatketta, jota nykyään kutsutaan puoliperävaunuksi. Nimitys "rekka" oli peräisin hevosen parireen päälle asetetusta ristikkorakennelmasta, jossa kääntyvä nivel oli etureen pankolla; siis aivan, kuten se on kuorma-auton puoliperävaunussakin. Länsimurteissa tätä parireen päälle asetettua rakennelmaa kutsuttiin rekaksi, itämurteissa lavetiksi tai ronkkeliksi ja kai moneksi muuksikin. Länsimurteet voitti tässäkin asiassa, kuinkas muuten...
No, sitten myös kuorma-autoja, jotka vetivät erillistä perävaunua alettiin kutsua yleisnimellä rekoiksi. Tarkemmassa määrittelyssä erillistä perävaunua vetävää ajoneuvoyhdistelmää sanotaan täysperävaunullisiksi, erotukseksi tästä puoliperävaunusta, joka oli se alkuperäinen rekka.
Nyt sitten haluttiin luopua näistä puoli- ja täysperävaununimityksistä, kuin myös niiden yleiskäsitteenä käytetystä rekka-auto nimityksestä. Haluttiin täsmällisempiä nimityksiä, kun ne entiset kai eivät ole oikein hyvin asiaansa kuvaavia. Muistaakseni se "rekka" nimitys haluttiin palauttaa merkitsemään vain sitä, mitä se alun perinkin tarkoitti, eli puoliperävaunua.
Se alkuperäinen "rekka"- nimihän tarkoitti tätä jatketta, jota nykyään kutsutaan puoliperävaunuksi. Nimitys "rekka" oli peräisin hevosen parireen päälle asetetusta ristikkorakennelmasta, jossa kääntyvä nivel oli etureen pankolla; siis aivan, kuten se on kuorma-auton puoliperävaunussakin. Länsimurteissa tätä parireen päälle asetettua rakennelmaa kutsuttiin rekaksi, itämurteissa lavetiksi tai ronkkeliksi ja kai moneksi muuksikin. Länsimurteet voitti tässäkin asiassa, kuinkas muuten...
No, sitten myös kuorma-autoja, jotka vetivät erillistä perävaunua alettiin kutsua yleisnimellä rekoiksi. Tarkemmassa määrittelyssä erillistä perävaunua vetävää ajoneuvoyhdistelmää sanotaan täysperävaunullisiksi, erotukseksi tästä puoliperävaunusta, joka oli se alkuperäinen rekka.
Nyt sitten haluttiin luopua näistä puoli- ja täysperävaununimityksistä, kuin myös niiden yleiskäsitteenä käytetystä rekka-auto nimityksestä. Haluttiin täsmällisempiä nimityksiä, kun ne entiset kai eivät ole oikein hyvin asiaansa kuvaavia. Muistaakseni se "rekka" nimitys haluttiin palauttaa merkitsemään vain sitä, mitä se alun perinkin tarkoitti, eli puoliperävaunua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minun mielestä parireen etureki voisi olla sama kuin dolly, mutta dollyhän ei tietenkään puoliperävaunun taka-akseleiden kulkusuuntaan vaikuta, koska kärryn akselit kulkevat kärryn mukana "jäykästi" samaan suuntaan.
Siis ainakin moottorikelkalla vetäsessä etureki toimii dollyn tavalla, koska kelkan ja sen välissä on yksi nivel. Hevosista en tiedä, mutta ilmeisesti siinä aisat (nimenomaan monikossa) tulevat hevosen sivuille, jolloin etureki kääntyy hevosen kanssa samaan suuntaan?
Ahkioissahan aisat kytketään vielä ristiin, jolloin "yhdistelmä" kääntyy paremmin, kun ahkion keula pyrkii kääntymään eri suuntaan kuin vetojuhta. Ristiinhän ne parireen reetkin ovat kytketty toisiinsa.
Tarkoittamassani parireessä siis molemmat reet ovat nivelöity siihen päällirakennelmaan, tai puunajossahan riittää pelkät kääntyvät pankot molempiin rekiin, kun kuorma pitää reet erillään. Ilmeisesti sellaisiakin rekiratkaisuja on ollut, joissa pelkästään etureki on kääntynyt? Eli silloin tilanne olisi kuten täysiperävaunussa tai dollyn ja puoliperävaunun yhdistelmässä.
Hyvä säilyttää tuo rekka, ei nuo puoliperävaunulesbo ja täysperävaunulesbo ainakaan hyvältä kuulosta. Rekka kun rekka, voi tarkentaa jos tarpeen.
En ole itä-Suomessa ikinä kuullut ronkkeleista, lavettikin lähinnä kuljetusalustasta käytettynä, mutta ei ollut rekejäkään enää lapsuudessa pahemmin. Ehkä noille rekinimityksille on ollut pitempään käyttöä vanhoillisessa ja nurkkakuntaisessa l-Suomessa, taitaa olla ihmisetkin ronkeleita.