Teknologian valtava kehitys, lääketieteen saavutukset ja taloudellisten prosessien edistyminen, inter alia, luovat mielikuvan että yhteiskuntamme kehittyy kokonaisuudessaan eli muuttuu parempaan suuntaan.
Mielestäni tämä on harhakuvitelma. Monien yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten asioiden osalta olemme vain taantuneet. Hyvä esimerkki mitä tarkoitan on esim. se, miten nykyään asumme. Esim. Helsingissä rakennettiin 100 vuotta sitten paljon laadukkaampia ja parempia asuntoja jotka olivat luotu kestämään aikaa. Nykyrakentamisen laatu - rakentaminen saavutti pohjanoteerauksen 70-luvun vaihteessa - on paljon surkeampi ja laaduttomampi kaiken puolin. Sama ilmiö on havaittavissa yhteiskunnassamme laajemminkin - monien yhteiskunnallisten asioiden osalta me itse asiassa taannumme.
Häiritsevää julkisessa keskustelussa - siis mediassa - on kuinka pinnallisuudesta eli tyhmyydestä on tullut hyve. Ja älykkyys eli itse tiedollinen osaaminen on muodostunut jonkin sortin paheeksi median silmissä. Kuka politiikko uskaltaa edes käyttää sanaa äly puheessaan? Äly eli tieto (tarkemmin: tiedollinen osaaminen) on kuitenkin se mikä erottaa meidät eläimistä. Meillä on ihmisarvo juuri älymme vuoksi.
Nyky-yhteiskunnassa vain keskinkertainen tomppelimaisuus on kyllin hyvää.
Eikä tieto olekaan enää hyve?
Mielestäni tämä on harhakuvitelma. Monien yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten asioiden osalta olemme vain taantuneet. Hyvä esimerkki mitä tarkoitan on esim. se, miten nykyään asumme. Esim. Helsingissä rakennettiin 100 vuotta sitten paljon laadukkaampia ja parempia asuntoja jotka olivat luotu kestämään aikaa. Nykyrakentamisen laatu - rakentaminen saavutti pohjanoteerauksen 70-luvun vaihteessa - on paljon surkeampi ja laaduttomampi kaiken puolin. Sama ilmiö on havaittavissa yhteiskunnassamme laajemminkin - monien yhteiskunnallisten asioiden osalta me itse asiassa taannumme.
Häiritsevää julkisessa keskustelussa - siis mediassa - on kuinka pinnallisuudesta eli tyhmyydestä on tullut hyve. Ja älykkyys eli itse tiedollinen osaaminen on muodostunut jonkin sortin paheeksi median silmissä. Kuka politiikko uskaltaa edes käyttää sanaa äly puheessaan? Äly eli tieto (tarkemmin: tiedollinen osaaminen) on kuitenkin se mikä erottaa meidät eläimistä. Meillä on ihmisarvo juuri älymme vuoksi.
Nyky-yhteiskunnassa vain keskinkertainen tomppelimaisuus on kyllin hyvää.
Eikä tieto olekaan enää hyve?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kehitystä se on huonokin kehitys.
Ei. Se on vain muutosta. Siis huonompaan suuntaan.
Muutos ja kehitys ovat eri asioita.
Kyllä asiat voivat kehittyä myös huonompaan suuntaan, kuten nyt vahvasti näyttää.
Kehitys (progress) on jotain positiivista. Muutos voi olla myös negatiivista.
Toki voimme käyttää viime kädessä sanoja miten vain - niinkuin usein tehdään.
Ihmisillä menevät perustermit usein aivan sekaisin, esim. ihmisillä on vaikea nähdä ero termeillä ilmastonmuutos ja ilmastonlämpeneminen, vaikka ovat aivan eri asioita.
Eihän kokonaisuus voi koskaan kehittyä. Kehitystä voi tapahtua voin jos erikseen määritellään mikä on hyvää.
Matemaagikko mainitsee rakentamisen laadun.
Nykyään 1) keskiverto ihminen elää huomattavatsi suuremmassa kämpässä kuin 100 vuotta sitten. 2) Kämpässä on parempi lämmitys. 3) Kämpän rakentamiskulut ovat silti paljon pienemmät kuin 100 vs. (ainakin jos työtunnin hinta vakioidaan).
4) Toisaalta rakennuksia ei tosiaan tehdä enää kestämään ikuisesti.
Mutta ei ole mitään objektiivista syytä, miksi 4) olisi niin paljon tärkempi että rakentamista itsessän voitaisiin pitää huonompana kuin 100 vs.
Asumisen tekninen varustelutaso on tosin parantunut, en kieltä tätä. Mutta laatu, kuten arkkitehtoniset ratkaisut, kestävyys, viihtyisyys etc. - entäpä nämä? Tämä ei ole vain minun mielipide. Esim. Helsingissä 100 vuotta sitten rakennetuista kerrostaloasuinnoista maksetaan paljon enemmän kuin esim. 70-luvun kerrostaloasunnoista. Ihmiset arvostavat 100 vuotta rakennettuja asuntoja paljon enemmän kuin n. 50 vuotta myöhäisempää 70-luvun tuotantoa. Osa tästä hintaerosta selittyy toki sijainnilla, sillä vanhempi asuntokanta sijaitsee keskeisemmällä paikalla, mutta empiiristen tutkimusten mukaan sijainnin osuus asunnon hinnasta esim. Helsingin osamarkkina-alueella kerrostaloasunnoilla on keskimäärin 10-20 % luokkaa, ei sen enempää, kun puhutaan mikrotason asunnon hinnanmuodostuksesta.
Rakennustuotantekniikka on varmasti parantunut, mutta puhun itse asumisen laadusta. Mielestäni laatu on oleellisinta, ei nopeus, kustannustehokkuus tms. (vaikka nämäkin ovat tärkeitä). Kohtuuhintanen asuminen saavutetaan kuitenkin pääosin muiden keinojen kuin rakennustuotantoteknisten ratkaisujen avulla. Tällöin tulevat kehiin eri toten kysyntä- ja tarjontatekijät ja niiden tasapainoisuus.
Asumisväljyys on toki kasvanut ajan myötä kasvanut, mutta perussyy tähän on asuntokuntien koon jatkuva pieneminen.
PS. On ne sähköt yms. välttämättömyydet myös vanhemmissakin asunnoissa. Jopa 100 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa.
Arkkitehtonisen ratkaisun hyvyys on esteettinen arvostelma. Se ei siis ole absoluuttisesti oikein tai väärin.
Mutta totta kai jos menemme yha vain spesifimpään yksityiskohtaan, niin voidaan saavutta kohtalainen konsensus siitä mikä kaikkien mielestä on nyt paremmin tai huonommin.
Väittäisin kuitenkin että jos kävisimme jokaisen pienen osatekijän läpi, useimmissa niistä maailma nyt näyttäisi aika paljon kivemmlta paikalta kuin 100 vuotta sitten.
Yhteiskunta kehittyy ja taantuu yhtä aikaa. Kulttuurievoluutio seuraa suurelta osin evoluution tapaa edetä. Kummallakaan ei ole tarkkaa suuntaa eikä päämäärää.
Nyt elämme kertakäyttöaikaa ja itsekeskeisyyden aikaa. Sadan vuoden päästä saatamme elää toisin. Evoluution kannalta sata vuotta on silmänräpäys. Kulttuurievoluutiossa olemme eläneet ainakin 2000 vuotta hyvin voimakkaassa ja nopeassa murroskaudessa joka sekin saattaa siirtyä seestyneeseen vaiheeseen n.100 vuoden päästä kun kasvun rajat tulevat vastaan.
"Sadan vuoden päästä saatamme elää toisin." Ja mikä parasta, olemme kaikki tuolloin elossa ja työikäisinä ja työkuntoisina. Lääketieteen saavutukset jne. takaavat näin, joten hautuumaat jäävät tarpeettomiksi.