Oikeusvaltio/demokratia

"Toisaalta oikeuskäytäntö pitää taannehtivaa lakia huonona ajatuksena"

Tätä en ole koskaan hiffannut. Eikö lainsäädännön tarkoitus ole se että uudet lait paikkaavat ongelmia jotka liittyvät edeltäviin lakeihin? Jos uusi laki on parempi kuin vanha, silloinhan sitä pitäisi pyrkiä soveltamaan mahdollisimman laajalti. Jos lakia ei voi soveltaa menneisiin tapahtumiin, niin tavallaan myönnetään ettei uusi laki ole välttämättä parempi kuin vanha, tai voi olla huonompikin, jolloin uusien lakien säätäminen muuttuisi redundantiksi verovarojen tuhlaamiseksi.

" Tehdessään teon pitää tietää minkä rangaistuksen siitä saa"

Ei vaan se riittä, että ymmärtää teon olevan VÄÄRIN. Lait ovat alisteisia moraalille.

Kyse on siitä, ettei tekoa tehdessään ole rikkonut lakia, jos lakia ei silloin ole ollut olemassa. Kyllä se minun oikeustajuuni istuu.

lipposvastainen kirjoitti:

"Toisaalta oikeuskäytäntö pitää taannehtivaa lakia huonona ajatuksena"

Tätä en ole koskaan hiffannut. Eikö lainsäädännön tarkoitus ole se että uudet lait paikkaavat ongelmia jotka liittyvät edeltäviin lakeihin? Jos uusi laki on parempi kuin vanha, silloinhan sitä pitäisi pyrkiä soveltamaan mahdollisimman laajalti. Jos lakia ei voi soveltaa menneisiin tapahtumiin, niin tavallaan myönnetään ettei uusi laki ole välttämättä parempi kuin vanha, tai voi olla huonompikin, jolloin uusien lakien säätäminen muuttuisi redundantiksi verovarojen tuhlaamiseksi.

" Tehdessään teon pitää tietää minkä rangaistuksen siitä saa"

Ei vaan se riittä, että ymmärtää teon olevan VÄÄRIN. Lait ovat alisteisia moraalille.

Ei ole muutenkaan paljoa järkeä siinä, että rikosoikeudessa keskitytään TEKOIHIN, kun pitäisi keskittyä tekojen SEURAUKSIIN sekä tekijän OMINAISUUKSIIN. Tämä johtaa älyttömään tilanteeseen, jossa huumeiden käytöstä, velkojien huijaamisesta, monikultturismin vastaisesta nettikirjoittelusta jne. rapsahtaa kovia tuomioita mutta ei raiskauksista, törkeästä henkisen koskemattomuuden loukkauksesta jne. Uhrittomista rikoksista ei pitäisi koskaan voida tuomita, ja paatuneet psykopaatit tulisi tuomita aina kovemmin kuin katuvat, inhimillisen virheen tehneet.

Oikeusfilosofiaan perehtyneet voisivat kommentoida jotain?

kanaedo kirjoitti:

Ei ole muutenkaan paljoa järkeä siinä, että rikosoikeudessa keskitytään TEKOIHIN, kun pitäisi keskittyä tekojen SEURAUKSIIN sekä tekijän OMINAISUUKSIIN. Tämä johtaa älyttömään tilanteeseen, jossa huumeiden käytöstä, velkojien huijaamisesta, monikultturismin vastaisesta nettikirjoittelusta jne. rapsahtaa kovia tuomioita mutta ei raiskauksista, törkeästä henkisen koskemattomuuden loukkauksesta jne. Uhrittomista rikoksista ei pitäisi koskaan voida tuomita, ja paatuneet psykopaatit tulisi tuomita aina kovemmin kuin katuvat, inhimillisen virheen tehneet.

Oikeusfilosofiaan perehtyneet voisivat kommentoida jotain?

Jos keskityttäisiin tekojen (ja niiden intentionaalisuuden) sijasta vain niiden seurauksiin, niin kuolemaan johtaneesta vahinkolaukauksesta ja suunnitellusta murhasta pitäisi antaa sama tuomio. Ja jos pitäisi keskittyä teon sijasta tekijän ominaisuuksiin, niin antaisimme tuomion siitä, mitä hän on, ei siitä, mitä hän tekee. Käsittääkseni kyllä katumuksen osoittaminen vs. katumattomuus myös vaikuttaa oikeusistuimessa annettavaan tuomioon.

Perehtymätön kirjoitti:

Jos keskityttäisiin tekojen (ja niiden intentionaalisuuden) sijasta vain niiden seurauksiin, niin kuolemaan johtaneesta vahinkolaukauksesta ja suunnitellusta murhasta pitäisi antaa sama tuomio. Ja jos pitäisi keskittyä teon sijasta tekijän ominaisuuksiin, niin antaisimme tuomion siitä, mitä hän on, ei siitä, mitä hän tekee. Käsittääkseni kyllä katumuksen osoittaminen vs. katumattomuus myös vaikuttaa oikeusistuimessa annettavaan tuomioon.

"Jos keskityttäisiin tekojen (ja niiden intentionaalisuuden) sijasta vain niiden seurauksiin, niin kuolemaan johtaneesta vahinkolaukauksesta ja suunnitellusta murhasta pitäisi antaa sama tuomio"

Siksi sanoinkin että huomio pitää kiinnittää seurauksiin SEKÄ tekijän ominaisuuksiin. Kun tuomio mitataan näiden välisenä kertolaskuna ei tuollaista tilannetta synny.

"Ja jos pitäisi keskittyä teon sijasta tekijän ominaisuuksiin, niin antaisimme tuomion siitä, mitä hän on, ei siitä, mitä hän tekee"

Mutta kun nykymeininki johtaa siihen, että rikoksia uusivat, parantumiskyvyttömät psykopaatit saavat saman kohtelun kuin ne, jotka ovat vain tehneet inhimillisen virheen. Heille tarjoutuu tilaisuus tehdä vakava rikos useita kertoja elämänsä aikana kun linnassa ollaan pari vuotta kerrallaa. Samalla kun vankiloissa homehtuu ihmisiä joiden ei olisi pitänyt joutua sinne ensinkään. Eihän siinä ole mitään järkeä!

"Jos keskityttäisiin tekojen (ja niiden intentionaalisuuden) sijasta vain niiden seurauksiin, niin kuolemaan johtaneesta vahinkolaukauksesta ja suunnitellusta murhasta pitäisi antaa sama tuomio"

Tekoihin seurauksien sijaan keskittyminen on johtanut myös siihen järjettömyyteen, ettei henkisestä väkivallasta tuomita ketään koskaan, koska sitä pidetään jotenkin periaatteellisesti erilaisena ja vähemmän vakavana kuin fyysistä väkivaltaa. Vaikka seuraukset uhrille voivat olla yhtä pahat tai pahemmatkin. Samoin jos henkisen väkivallan uhri masentuu ja tappaa itsensä, niin ketään ei tuomita murhasta kuten kuuluisi, hyvä jos edes kuolemantuottamuksesta muutamaan sataseen sakkoa.

Vallan kolmijako on yksi huonoimpia ideoita ikinä. Se on (sikäli kun sitä sovelletaan suomessa) johtanut tilanteeseen jossa oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Systeemiä ei hallitse kukaan, jolloin pääsee kehittymään anarkotyranniaksi kutsuttu tila (ks. ketju liberalismista) jossa kenelläkään ei ole kivaa. Kun oikeudessa mitataan tuomiota, tuomareiden pitää perustella miksi jonkin rikoksen tunnusmerkit täyttyvät jossakin toiminnassa. Samaan syssyyn voisi ottaa poliitikkojen pakon perustella ko. lain olemassaolo, niin että tuomio on lainvoimainen vasta kun poliitikot ovat antaneet tyhjentävän selvityksen siitä että kyseinen tilanne todella ratkaistaan kaikille mahdollisimman parhaalla tavalla langettamalla rikosoikeuden tuomio. Silloin lakia ei käytetä vastoin sen alkuperäistä tarkoitusta, eli ns. lain henki tulee otettua huomioon lain ns. kirjaimen ohella.