Jälleen tätä samaa vanhaa tuubaa:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001166482.html
Tällä kerralla vain vähän uutta kuorrutetta, kun puhutaan "multihasardeista".
Noutopöytä notkuu, kaikille ja joka makuun löytyy: lisää kuivuutta, tulvia, helleaaltoja, metsäpaloja, myrskyjä ...
Ja tätä siis vuoteen 2080 mennessä. "Artikkeli perustuu ilmastomalleihin, joissa oletetaan Maan pintalämpötilan nousevan kaksi astetta vuoteen 2050 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna."
Tällaiset oletukset ja ounastelut eivät vakuuta millään tavalla. Saisinko mieluummin empiirisiin havaintoihin perustuvan ennusteen vaikkapa vuosille 2017 - 2027 esim. siitä, koetaanko Suomessa Siperian talvia vai lumettomia, mustia ja sateisia talvia ja missä suhteessa. Ja vieläpä kolmessa eri skenaariossa: 1) ilmasto lämpenee 2) ilmasto ei lämpene 3) ilmasto kylmenee.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001166482.html
Tällä kerralla vain vähän uutta kuorrutetta, kun puhutaan "multihasardeista".
Noutopöytä notkuu, kaikille ja joka makuun löytyy: lisää kuivuutta, tulvia, helleaaltoja, metsäpaloja, myrskyjä ...
Ja tätä siis vuoteen 2080 mennessä. "Artikkeli perustuu ilmastomalleihin, joissa oletetaan Maan pintalämpötilan nousevan kaksi astetta vuoteen 2050 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna."
Tällaiset oletukset ja ounastelut eivät vakuuta millään tavalla. Saisinko mieluummin empiirisiin havaintoihin perustuvan ennusteen vaikkapa vuosille 2017 - 2027 esim. siitä, koetaanko Suomessa Siperian talvia vai lumettomia, mustia ja sateisia talvia ja missä suhteessa. Ja vieläpä kolmessa eri skenaariossa: 1) ilmasto lämpenee 2) ilmasto ei lämpene 3) ilmasto kylmenee.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ihan vaan tiedoksi, että haluat pitkän ajan sääennusteen. Mitä sä sillä teet? Ihan vielä tiedoksi, että emppiirinen tarkoittaa havainnoitavissa olevaa, mitattavissa olevaa. Miten hatussa pierre voi kuvitella saavansa emppiirisen säätutkimuksen tulevaisuudesta?
Oletko humalassa?
Ja 'tyhmäteurastaja' väittää vuosille 2017 - 2027 kysymääni ennustetta SÄÄennusteeksi, vaikka kyseessä on ilmaston ennustaminen.
Ilmastomallithan ovat tähän mennessä pahasti epäonnistuneet, joten varmaankin olisi syytä pohjata ennusteet myös empiirisiin havaintoihin menneisyydestä, siis siihen miten ilmasto on historiallisesti käyttäytynyt. Jos se ei käy, niin kyllähän mallinnukset kelpaavat. Mutta jostakin syystä lähitulevaisuuden, kuten seuraavan vuosikymmenen, ilmaston ennustaminen tuntuu olevan valtavirran agw-klimatologialle ja sen hännystelijöille ylitsepääsemättömän vaikea aihe. Kuka haluaa joutua naurunalaiseksi väittämällä ilmastomallien ennustekykyisyyden lisääntyvän ja ennusteisiin liittyvien epävarmuustekijöiden vähenevän mitä pitemmästä jaksosta on kysymys?
Tiedoksesi Pierre, että jos ja kun Maan kaltaisen planeetan ilmakehään lisätään hiilidioksidia, nousee sen pintalämpötila. Tämä ei ole mitään ennustamista vaan fysiikkaan perustuva fakta.
Ei nouse.
Miksi tuhlasit hetken ainoasta elämästäsi tuon roskasi raapustamiseen?
Herra Seebaot päättää säistä ja luottakaamme herraan!
Löydät empiirisen tutkimuksen aineiston vaikkapa tästä linkistä:
https://www.lds.org/scriptures/bible?lang=eng
Ps. Teos on englanniksi, mutta Suomenkielisenäkin niitä löytyy
Ääri-ilmiöt lisääntyy ilmaston lämmetessä kiihtyvästi. Tätähän minä olen sanonut jo vuosikausia.
Pierurewa ei näkäjään taas ymmärrä. Kerrotaan. Skenaariossa 1) ilmasto lämpenee voi olla hyvinkin vaikka 8 kylmää talvea, jos nimittäin valtaosa kaikista muista vuodenajoista olisi lämpimiä. Vinkki, niitä kun on neljä. Yhtä hyvin skenaariossa 3) ilmasto kylmenee voi olla vaikka 8 lämmintä talvea. Jos ne muut vuodenajat olisivat kylmiä.
Tämä on sinulle kerrottu usein. Emme pysty ennustamaan vuodenajan emme edes vuoden tarkkuudella säätä 2020-luvulle. Muuttuvia tekijöitä on paljon. Sen sijaan voimme todeta että kyllä se 2020-luku tulee olemaan vähintään yhtä lämmin kuin tämä 2010-luku. Tämä on ilmaston ennustamista ja perustuu ilmaston trendeihin jotka ovat selkeät. Lämpenee. Siis kokonaisuutena. Ja ei, tämä ei poissulje jatkossakaan tilapäisiä kylmempiä kelejä kuten tänään on ollut muualla paitsi itärajalla missä vallitsi jokseenkin shortsikeli.
"Emme pysty ennustamaan vuodenajan emme edes vuoden tarkkuudella säätä 2020-luvulle. Muuttuvia tekijöitä on paljon." Tässä teet (tahallisen) virheen. Nyt ei ole kysymys, millainen SÄÄ on 2020-luvulla vaan millainen on ILMASTO. Ja siinä olet aivan oikeassa, ettei agw-klimatologia pysty ennustamaan eikä halua ennustaa lähitulevaisuuden ilmastoa.
Kuitenkin tuossa alarmissa sanottiin: "Jokitulvat vähenevät erityisesti Itä-Euroopassa, kun lumipeite ohenee tai jää kokonaan tulematta." Näin siis 2080-luvulle tultaessa. Ja Eeliksen tulkinnan mukaan tämän pitäisi olla 2080-luvun SÄÄtä. Alarmissa on kuitenkin kyse ilmastosta ja tuota samaa "lumipeite ohenee tai jää kokonaan tulematta" tarkoitin, kun kysyin ovatko 2020-luvun ilmastossa talvet juuri tuollaisia lumettomia, mustia ja sateisia vaiko Siperian talvia eli runsaslumisia ja kylmiä ja kolmessa eri lämpimyysskenaariossa.
Joten Eelis ei pystynyt muuhun kuin heittämään pyyhkeen kehään. Ja kun todetaan, että "Muuttuvia tekijöitä on paljon" , kun on puhe 2020-luvusta, niin kannattaa huomata 2080-lukuun mennessä muuttuvia tekijöitä olevan huomattavasti enemmän. Mutta tausta-ajatuksena agw-klimatologiassa tuntuu olevan (aika uskomattomasti), että epävarmuustekijät pienenevät mitä pitemmälle ennuste ulottuu.
Tiedoksesi Pierre vielä toisenkin kerran, että jos ja kun Maan kaltaisen planeetan ilmakehään lisätään hiilidioksidia, nousee sen pintalämpötila. Tämä ei ole mitään ennustamista vaan fysiikkaan perustuva fakta.
Tuo hokemasi ei muuta sitä, että jostakin ihmeellisestä syystä tuntuu olevan paljon helpompaa ja turvallisempaa ennustaa 2080-luvun ilmastoa kuin 2020-luvun ilmastoa. Et kai sentään sinäkin väitä, että 2020-luvulla vallitsee sää eikä ilmasto?
Tuo loputon hörhöilysi on jotain aivan käsittämätöntä.
2020-luvun ilmasto tuskin on paljonkaan erilainen kuin tämän 2010-luvun ilmasto, vain noin luokkaa 0,2 astetta lämpimämpi.
2080-luvulla ero on todennäköisesti jo 2-3 astetta, jolla alkaa olla jo huomattavaa merkitystä.
Ja nuo ovat siis globaaleja lukemia. Meillä Suomessa lukemat tulevat olemaan noin kaksinkertaisia, kuten Pierrekin jo hyvin tietää.
Tuossa siteeraamassani artikkelissa todetaan ääri-ilmiöiden lisääntyvän, mikäli pintalämpötila nousee vuoteen 2050 mennessä kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.
Ilmastohysteerikot väittävät keskilämpötilan Suomessa JO nousseen tuon kaksi astetta ja nyt mennään vuotta 2016. Missä siis lisääntyneet ääri-ilmiöt Suomessa?
Onhan tässä viime vuosina ollut meillä Suomessakin paljon ennätyshelteitä, ennätysmyrskyjä, ennätystulvia, ennätyssateita, ennätyslumia, ennätysleutoja, jne., joten en oikein ymmärrä tuota loputonta roskanlässytystäsi Pierre.
Tämänkin tiedon olisit helposti löytänyt tiedepalstoilta, sen sijaan pitää vängätä asiasta, joka on sääharrastajille itsestäänselvä.
Sää on pohjimmiltaan kaaoottinen systeemi. Siksi säätä ei voida milloinkaan ennustaa luotettavasti kuin viikon ajaksi vaikka tietokoneiden laskentateho kasvaa kaiken aikaa. Ei voida siis varmasti sanoa, sataako viikon päästä vettä tai räntää Mikkelissä.
Todennäköisyys, jonka käyttöä luonnontieteissä sinunkin pitäisi ymmärtää, kuitenkin määrittää ne rajat, jolloin jokin sääilmiö tiettyyn aikaan ilmenee. Niinpä Juhannuspäivänä on huomattavasti todennäköisempää helle kuin lumisade Mikkelissä jne.
Ilmasto on myös tällainen todennäköisyyskasautuma. Jos maapallon keskilämpötila nousee 2 astetta, silloin ilmastoon liittyvät säät muuttuvat aika lailla radikaalisti. Se, mikä ennen oli keskiarvosäätä, muuttuukin harvinaisemmaksi jne. Edes v.2080 ei säätä voida ennustaa viikkoa pidemmälle, mutta säähän liittyvät todennäköisrajat muuttuvat.
Ilmastomallit kertovat, mitä tapahtuu jos... Se, taas mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan, riippuu siitä, paljonko tietyt perusparametrit muuttuvat vuosien kuluessa. Jos hiilidioksidin määrä kasvaa ennakoidusti, muiden tekijjöiden pysyessä ennallaan, silloin ilmasto lämpenee niin ja niin paljon. Ja jos lisäksi muita kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään, silloin lämpeneminen on entistä kovempaa.
Tietenkin malleihin liittyy epävarmuustekijöitä. Merten kyky imeä lämpöenergiaa on yksi merkittävimpiä. Siksi emme voi sanoa varmasti paljonko ilmasto täsmällisesti ottaen lämpenee, mutta saamme kuitenkin varsin tarkat raja-arvot sille, missä rajoissa ilmasto on lämmennyt vuoteen 2080 mennessä.
Yksittäisilmiönä CO2-lisäyksen vaikutus voidaan ennustaa suhteellisen luotettavasti. Kun sitten ruvetaan puhumaan takaisinkytkentöjen aiheuttamasta vahvistuskertoimesta, niin siinä haarukka on väliltä 0.50 ..1.0 ...3.0 ja jopa ylikin. Kukaan ei tiedä varmuudella. Jonkinlainen konsensus on kolmosen paikkeilla. Se tarkoittaa 3.5 C lämpenemistä CO2-pitoisuuden tuplaamisesta esiteolliseen aikaan nähden.
CO2 tuplaamisen lämpötilamuutoksen ennustehaarukka on siis 0.5 ... 4 C. Siitä keskiarvona saadaan noin 2 C. Täyttä varmuutta asiasta ei saada koskaan, sillä monet muutkin tekijät vaikuttavat lämpötilaan pitkässä juoksussa.
Tutkimus ja sen olemus!
Eli älyllisen hölynpölyn alkeet, johon "ilmastotiede" on yhtynyt
post modermissaan.
http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1996_11/ylart11.htm