Hei,
Miten on mahdollista, että vaihtovirran avulla voidaan tehdä työtä?
Luulisi, että virran vaikutus summautuisi nollaksi, kun virta vaihtaa suuntaa koko ajan jaksollisesti.
Miten on mahdollista, että vaihtovirran avulla voidaan tehdä työtä?
Luulisi, että virran vaikutus summautuisi nollaksi, kun virta vaihtaa suuntaa koko ajan jaksollisesti.
Vastaukset 30
Vanhimmat
No se AC sähköhän on juuri sitä työtä tekevää, eli sitä voi verrata sydämmen EKG-käyrään joka menee edestakaisin viivastossa. DC eli tasasähkö on taas ns. kuollutta sähköä, jonka käyrä on viivasuoraa. Jos tuolta pistoraisiasta alkaisi tulla 230 voltin
tasasähköä, niin tää yhteiskunta pimenisi samalla hetkellä.
Vaihtosähkön työ otetaan pätötehona eli sinikäyrän puolelta.
Kyllä DC tekee työtä ihan samoin kuin AC:kin. Ei tietenkään niin, että AC:lle suunniteltu koje toimisi automaattisesti DC:lla. Tehoa otetaan AC:lla sinikäyrän molemmilta pouolilta yhtä lailla. Pätöteho on U x I x cos fii, eikä siinä ole virran suunnalla väliä.
Tuo vaihtovirran vertaaminen ekg:hen karmii aika lailla Hippkrateen nimiin vannoneen selkäydintä ja -piitäkin (jos jollain semmoinen on).
Ensiksikin: Kannattaa uskoa ainakin se, että vaihtovirta eli töpselisähkö on syytä pitää poissa ihmiskehon kokemus- ja kosketuspiiristä. Tämä ei liene jäänyt mainitsematta terveysopissa (tai oppiaine leikattakoon).
Jos keskittyneemmin seuraa ekg:tä, huomaa, että siinä "menevät" vuorottelevasti n. sekunnin aikana (levossa jne) eteisten ja kammioiden lepo-, työ- ja palautumisvaiheet.
Lepovaihe on "ylös-alas menevien" päävaiheiden välinen jakso (n. puoli s), jossa sydänlihassolu nauttii saavuttamastaan 90 mv solukalvojännitteestä jännitteestä - toivottavasti ilman kokeilevia AC kosketuksia. Vaiheen lopulla sydän lepää mekaanisestikin, ja valtimopaineen pulssiaalto etenee mm. ranteeseen mitattavaksi.
Työvaihe alkaa, kun yleensä ns. sinussolmukkeen, jolla kalvo on tarkoituksellisesti "vuotava" eli jännite on (itseisarvoltaan) laskeva, solukalvo depolarisoituu eli laukeaa (varauskanavat avautuvat äkillisesti), ja tämä purkaus etenee solusta soluun läpi sydämen seinämien. Tästä summana muodostuvat eteisten ns. P-aalto ja kammioiden varsinainen työsignaali, terveellä korkeahko 2- tai 3-vaiheinen ns. QRS-aalto. Jokaisessa sydänlihassolussa kalvodepolarisaatio aiheuttaa lihassolukontraktion eli supistumisen
Palautumisvaihe solussa alkaa heti depolarisaation tapahduttua ja on runsaasti kemiallista energiaa kuluttava ja välittömästä hapen saannista riipppuva prosessi. Se etenee seinämäkudoksessa samassa järjestyksessä kuin "työpurkaus" (iso pyöreähkö, ns. T-aalto) ja sen lopulla lihassolu palautuu lepopituuteen, ja kammio alkavaa täyttyä eteissupistuksen tuottaman paineen avulla.
Tässä ei ole koko totuus ekg-käyrän muodostumisesta. Ehkä tärkeintä on ymmärtää, että ekg signaali muodostuu avaruudellisena summana sydänlihassolujen aktivaatiosignaaleista ja että lihassolu tekee 2-vuorotyötä: pitää yllä kalvojännitettä ja supistuu - helpointa on supistukäskyn muodostus ja välittäminen.
No juu,, eihän sitä vaihtovirran töpselistä tulevaa ac-käyrää siinä mielessä voi verrata ekg käyrään, koska toinen on elävän olennon sydämen tuottama impulssi, ja toinen mekaanisen generaattorin tuottama sähkömagneettinen impulssitaajuus.
Tuo 230 V:in pistorasiasta tuleva 50HZ taajuushan tulee siitä kun generaattori pyörii voimalaitoksissa 50 kertaa sekunnissa..,
Aurinkovoimaloissa DC sähkö muunnetaan AC/50HZ sähköksi invertterillä.
Eli AC sähkön vaarallisuus johtuu juuri tuosta taajuudesta, joka n. 50 x suurempi kuin ihmisen sydänlyönti. ,, ja aiheuttaa siis rytmihäiriöitä, tai suurilla jännitteillä/virroilla sydänpysähdyksen.
ai generaattori pyörii 50 kertaa sekunnissa...
Taidat olla sähkötieteen nero(!)OK
Ekg ei ole impulssi eikä vaihtovirta ole impulssitaajuus.
Vaarallisuudessa keskeistä on sydänlihaskudoksen läpäisevän virran teho, ei suoranaisesti taajuus.
Juuri niin. Sähkölaitoksen generaattori pyörii 50r/s eli 3000 rpm. Samalla nopeudella pyörii normaali yhden napaparin oikosulkumoottori.
Olen kuvitellut kolmivaihevirran yhden vaiheen olevan 16,7 hertsiä ja kaikkien kolmen siten yhteensä 50 hz.
Olet kuvitellut väärin.
Kuinka niin? Pakkohan taajuuden on olla alle ihmisen kuuloalueen. Muutenhan ympärillä olisi jatkuva helvetillinen matalataajuinen humina.
Ilman taajuutta, ei virta tapa. esim. defibrillaattori antaa 30-40 ampeerin iskun, eikä se ei tapa, vaan pelastaa, koska sähkö on tasavirtaa.
Mutta, vaihtosähkö voi tappaa ilman virtaakin juuri taajuuden takia.. 400KV/50Hz suurjännite tappaa aivan varmasti vaikka virta olisi tasan 0 ampeeria.
Sydänlihas ei kestä kovin kauaa 50 HZ:in värähtelyä.
Tohtorisetä kirjoittaa täyttä fuulaa. Jos virta on 0 ampeeria, ei minkäänlaista tehoa synny missään ja jännitteen vaikutus on tällöin nolla. Jo 50 mA ylittävä virta on vaarallinen.
Etkö ole kuullut verkkoprummista? Kyllä se verkkojännitteen taajuus on 50 Hz, mutta eihän se ääntä tuota kuin poikkeustapauksissa.
Wiki: "Verkkovirta on vaihtosähköä, jota saadaan esimerkiksi pistorasiasta.
Verkkovirtaa tuotetaan erilaisissa sähkövoimaloissa. Suomessa verkkojännite on 230 volttia ja taajuus 50 hertsiä."
Ai väitätkö, että jos ihmiseen syötetään 400kv/50hz jännitettä, jossa ei ole virtaa, niin sillä ei ole vaikutusta. ?
Teoriassa tietysti jännitteen yhtälö U=RxI vaatii virran , mutta jos käytännössä syötetään sähköjohtimeen vaihtojännitettä, ja johdetaan se ihmisen kautta suoraan maahan, niin kyllähän siinä ihmisen kohdalla virran suuruus on lähellä nollaa, tai ainakin hyvin pieni..
Nyt tässä keskustelussa menevät kontekstit niin sekaisin, että annan vain varoituksen sanan (joka on lause): Patofysiologia ei ole päivänkakkarapeliä "ristipää tai kuusiokolo".
En puutu täällä ensiavun hoitomenetelmiin tai niistä kirjoitteluun, ja kehotan noudattamaan sähkölaitteiden käyttöohjeita.
Tekeehän halkosahakin työtä vaikka liikkuu edestakaisin.
Valovirta on nollassa 100 kertaa sekunnissa, jolloin siitä ei saa tehoa ainakaan nollajohtoon kytkettynä. Vaiheiden välillä taitaa olla jatkuva tasajännite?
Hah, hah. Tuo oli hyvä!
Vastus lämpenee siitä riippumatta kumpaan suuntaan virta kulkee.
Moottorit toimivat magneettikentän välityksellä. Oikosulkumoottorissa kenttäkäämeihin syntyy pyörivä magneettikenttä. Tämä synnyttää roottoriin oikosuluvirran, joka pyrkii vastustamaan kenttää. Näin roottori pyörii kentän perässä pienellä jättämällä. Jättämä on sitä suurempi, mitä suuremmalla momentilla roottorin akselia kuormitetaan. Tosi hieno ja yksinkertainen laite, jonka vaihtovirta tekee mahdolliseksi.
"Miten vaihtovirta kuljettaa energiaa?"
Sähköenergiaa voi verrata esim. vesihanasta tulevaan veden paineeseen , joka työntää esim. kahvimukia tietyllä energialla. Vaikka veden virtauksessa olisi katkoja kuten AC virrassa, tekee silti työtä, ja saa fyysistä liikettä aikaiseksi..
Vaihtovirta on kuin auton moottorissa se mäntä. Mäntä liikkuu ylös ja alas, mutta auto kulkee silti eteenpäin. Luulisi että auto vain nykii edestakaisin, mutta kun siellä on se kampiakseli. Se muuttaa edestakaisen liikkeen pyöriväksi. Samalla tavalla toimii nuo AC moottorit ym.
Siis vaihtovirralla toimivissa laitteissa on oltava kampiakseli.
Nollasta poikkeavilla arvoilla tehdää sitä työtä. Näinhän se nollatuntisopimuksen tehnyt pätkätyöläinenkin toimii.
Kun työtunnit eroaa nollasta niin niinä tunteina tehdään työtä.
Tälle viikollekin työlistassa on merkitty jo 30 tuntia nollasta poikkevaa tuntia. Hyvä näin kun palkkaa saa.
Lainarahaa voisi ajatella negatiivisena rahana, jonka itseisarvo, eli ostovoima on sama kuin oman jollain tavalla jo ansaitun rahan.
Käytännössä negatiivisella puolella tulee korosta aiheutuvaa amplitudin alenemaa.
Ehkä korkoa voisi verrata diodiin, jolla tasasuunnattaisiin lainaraha käyttötilin puolelle. Hieman siinä häviää, mutta lopputulos on oikealla puolella, jotta rahat voisi tuhlata käytännössäkin.
Miksi vaihtovirran taajuus on muuten juuri 50 Hz. Miksei se voisi olla vaikka 50 jaksoa minuutissa? Tuulivoimalatkin pyörivät hitaasti.
Kasvaako sähköverkossa olevan loistehon määrä taajuuden noustessa?
Japsit ovat outoja, kun niillä on sekä 50 että 60 hertsin verkot ja oma systeemi niiden yhdistämiseen. https://en.wikipedia.org/wiki/Higashi-Shimizu_Frequency_Converter
Taajuus 50-60 Hz tulee siitä, että valot ei välky ihmissilmälle liian häiritsevästi. Sama juttu oli kuvaputkitelevisioiden kanssa myöhemmin. Korkeampi taajuus aiheuttaisi siirtohäviöitä ja sähkömoottoreidenkin kustannukset nousisivat.
I = I(0) cos(kt). I(eff.) = 1/sqrt(2) I(0). P = I(eff.)^2 R = 1/2 I(0)^2 R.Teho P ei siis riipu virran I(0) etumerkistä.
Heilumalla edestakaisin.
Olisit lukenut fysiikkaa koulussa, niin tämäkään ei kummittelisi pienessä mielessä