Yksi englanninopettajani lukiossa sanoi, että paras tapa oppia kieltä on lukea kirjoja sanakirjan kanssa. Sitä olen noudattanut ja saankin selvää englanninkielisestä tekstistä, mutta puhe ja suullisen ymmärtäminen on heikompaa.
Siihen aikaan köyhän perheen vesalla ei ollut mahdollisuutta oppia kieltä luonnollisessa ympäristössä ja muissa kielikylvyissä. Tunneilla käännettiin paljon.
Tykästyin kuitenkin kääntämällä oppimiseen. Nyt on olemassa Googlen sanakirja Chromessa, joka toimii sanoja napsauttelemalla. Se ei tietenkään kerro, mitä sana tarkoittaa juuri siinä asiayhteydessä vaan antaa sanasta tietoa pienessä ikkunassa. Google Dictionary toimii monilla maailmankielillä, mutta suomeksi se antaa vain Google Translaten käännöksiä, jotka ovat joskus kökköjä, mutta perusmuodossa ja yksittäisissä sanoissa menettelevät usein.
Itse olen kehittänyt Chromen SearchBar laajennoksesta aivan mielestäni erinomaisen työkalun, jossa samassa hakuruudussa toimivat mm. perusmuodon löytäjä, Kielitoimiston sanakirja ja Wikisanakirja ja englanninkielinen Wiktionary ja sanakirjoja vain muutamia mainitakseni. Suuri joukko kielen hakukoneita on siinä käytettävissä keskitetysti, myös puhesynteesi tosin erillisenä laajennuksena.
Olen ihmetellyt, että eikö sitä voisi käyttää maahanmuuttajien omatoimisessa kielenoppimisessa, tekeehän esim. Yle selkouutisia. Muitakin sopivia tekstejä on pilvin pimein.
Maahanmuuttajaopettajat eivät reagoi ja maahanmuuttajiin on vaikea saada muuten kontaktia, vaikka olen hieman yrittänytkin englanniksi.
Kuka tahansa voi linkistä ladata nämä työkalut omalle koneelleen. Olisin tosi kiitollinen myötämielisestä kokeilusta.
Mietin että onko kääntäminen jo vanhanaikaista, pitääkö kaikkien maahanmuuttajien mennä koulut ja kurssit läpi kaikkine verbityyppien opiskeluineen, eikö puurtaminen suomenkielisen tekstin parissa olisi ainakin hyvä lisä, vai olenko aivan hakoteillä. Jos opiskelija oppii samaan aikaan kielioppia, hän voisi nopeuttaa oppimisprosessiaan esim. Selkouutisia tutkimalla kontekstityökaluni avulla.
http://saaressa.blogspot.com/2016/02/searchbarin-suomenkieliset-hakukoneet.html
Siihen aikaan köyhän perheen vesalla ei ollut mahdollisuutta oppia kieltä luonnollisessa ympäristössä ja muissa kielikylvyissä. Tunneilla käännettiin paljon.
Tykästyin kuitenkin kääntämällä oppimiseen. Nyt on olemassa Googlen sanakirja Chromessa, joka toimii sanoja napsauttelemalla. Se ei tietenkään kerro, mitä sana tarkoittaa juuri siinä asiayhteydessä vaan antaa sanasta tietoa pienessä ikkunassa. Google Dictionary toimii monilla maailmankielillä, mutta suomeksi se antaa vain Google Translaten käännöksiä, jotka ovat joskus kökköjä, mutta perusmuodossa ja yksittäisissä sanoissa menettelevät usein.
Itse olen kehittänyt Chromen SearchBar laajennoksesta aivan mielestäni erinomaisen työkalun, jossa samassa hakuruudussa toimivat mm. perusmuodon löytäjä, Kielitoimiston sanakirja ja Wikisanakirja ja englanninkielinen Wiktionary ja sanakirjoja vain muutamia mainitakseni. Suuri joukko kielen hakukoneita on siinä käytettävissä keskitetysti, myös puhesynteesi tosin erillisenä laajennuksena.
Olen ihmetellyt, että eikö sitä voisi käyttää maahanmuuttajien omatoimisessa kielenoppimisessa, tekeehän esim. Yle selkouutisia. Muitakin sopivia tekstejä on pilvin pimein.
Maahanmuuttajaopettajat eivät reagoi ja maahanmuuttajiin on vaikea saada muuten kontaktia, vaikka olen hieman yrittänytkin englanniksi.
Kuka tahansa voi linkistä ladata nämä työkalut omalle koneelleen. Olisin tosi kiitollinen myötämielisestä kokeilusta.
Mietin että onko kääntäminen jo vanhanaikaista, pitääkö kaikkien maahanmuuttajien mennä koulut ja kurssit läpi kaikkine verbityyppien opiskeluineen, eikö puurtaminen suomenkielisen tekstin parissa olisi ainakin hyvä lisä, vai olenko aivan hakoteillä. Jos opiskelija oppii samaan aikaan kielioppia, hän voisi nopeuttaa oppimisprosessiaan esim. Selkouutisia tutkimalla kontekstityökaluni avulla.
http://saaressa.blogspot.com/2016/02/searchbarin-suomenkieliset-hakukoneet.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
>Onko kääntäminen yhä hyvää kielenoppimista
Tokkopa. Ei se ole tätä päivää, eikä ole ollut enää vuosikymmeniin. Kuulemalla oppii parhaiten – A.J. Hogen teesi numero 3 "Learn with your ears, not with you eyes"
https://youtu.be/M5uWkhx5Etw?list=PLvckz0aC6Uw0E75xE2Z0gzu9tA5D9M-Ks
Tuo nyt riippuu ihmisen iästä, oppimistyylistä ja -tavoitteista. Pelkästään kuuntelemalla ei mitenkään opi kirjoittamaan virheetöntä asiatekstiä, ei vaikka minkälainen guru tällaista väittäisi.
Kääntäminen on ihan kelvollinen, joskin aika yksipuolinen tapa oppia kieliä. Käännöskokeiden korjaaminen oli opettajille melkoisen työlästä puuhaa. Tämä oli yksi syy, miksi niistä luovuttiin yo-kirjoituksissakin.
Toinen syy oli tietysti, että käännöskokeissa ei voitu tai ainakaan haluttu käyttää arvaustehtäviä eli monivalintakysymyksiä. Koska yhä suurempi osa ikäluokasta siirtyi vuosikymmenten kuluessa lukioon, oli pakko keksiä jonkinlaisia helpotuksia muidenkin aineiden kokeisiin, sillä reputtaneiden määrää ei ollut järkevää lisätä. Erot heikoimpien ja parhaimpien ylioppilaiden tiedoissa kasvoivat hiljalleen lähes valtaviksi.