Voimalaitosmiehet puhuvat loistehosta. Mikä se oikeastaan on? Mistä se tulee?
Miten se ilmenee? Onko haittaa vai hyötyä?
Loistehon määritelmä
sähköpoika
28
2356
Vastaukset
- sähkö_kuuluu_kaikille
Loisteho on sähköverkon todellisen kulutuksen ja sähkölaskutuksen erotus. Esimerkiksi kehitysmaissa tämä voi olla hyvinkin suurta, koska suurin osa sähkökulutuksesta muodostuu sähkölinjoihin liitetyistä kotitalouksien omista "ilmaisista" liittymistä.
- Sähkötäi
Onkohan tuo tyhmyyttä vai huumoria? Tuossa lyhyt selostus loistehosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho
- loisimisen_haitat
Loisteho on kyllä kerrottu matemaattisen tarkasti sähkötekniikan oppikirjoissa joten ei siitä enempää.
Isompi ongelma on se, että monet ovat loisajattelijoita jotka eivät edes vaivaudu avaamaan sähkötekniikan oppikirjoja oppiakseen edes jotakin.
Loisajattelijat kyllä kyselee kaikenlaista mutta eivät viitsi sitten itse ottaa mistään asiasta selvää. Loisajattelijat uskovat toisten suorittamaan ajatteluun.
Loisajattelijat uskovat tiedon ja tietämyksen olevan toisten valmiiksi pureksimaa pupputietoa ja tietämystä joka tulisi hyväksyä sellaisenaan ilman omia ajatuksia.
Loisajattelijan aivot toimii lähes aina vain loisteholla toisilta lainatuilla valmis ajatuksillla.
Lyhyesti: toisten ajattelu on vallannut mielesi kokonaan. Olet kokonaan toisten ajattelun talutusnuorassa kiinni, toisten ajattelu manipuloi sinua. Toisten ajattelu on sinun pään sisällä oleva LOISELIÖ. Häädä loiset päästäsi ja ole itsenäisesti ajatteleva,"Loisajattelijat uskovat tiedon ja tietämyksen olevan toisten valmiiksi pureksimaa pupputietoa ja tietämystä joka tulisi hyväksyä sellaisenaan ilman omia ajatuksia. "
No kerrohan, mitä omia ajatuksia olet kehitellyt esimerkiksi nyt puheena olevasta sähkötekniikasta. Minä olen oppinut Paavolan kirjasta sen, kaiken mitä tiedän paksusähkötekniikasta ( ja paljon sellaista, jonka olen jo unohtanut). En ole edes yrittänyt kehitellä niinkin hyvin tutkitulle alalle kuin sähkötekniikkaan omia ajatelmiani. Teoreettisen sähkötekniikan eli TST:n ja piirisuunnittelun osalta Millman-Halkias ylitti sen tietomäärän, jonka kykenin omaksumaan.
Kuten "sähkötäi" esitti, nykyään yksinkertaisiin kysymyksiin löytyy yleensä vastaus googlesta. Eri asia on, riittääkö lukian yleistieto kyseisetä aiheesta siihen, että kykenee yhdistämään googlen sirpaletiedon oikeaan kontekstiin.
- Loispistiäinen
Yksi vaikeasti ymmärrettävä asia ja hyvin monelle -loistehohan ei näy sähkölaskussa -tai no siis "normaali tariffeilla", mutta jos johdossa kulkee loisvirtaa niin johtohan lämpenee tämän virran aiheuttamana enemmän kuin virta pois kompensoituna -onko tässä ilmainen tapa lämmittää...
- Sylvester_Huila
Lämmitää harakoita, tai mitkä tirpat siellä langoilla nyt istuvatkin.
- zähkäri
Kansanomaisesti sanottuna loistehoa syntyy siitä kun joidenkin sähkölaitteiden käämeihin tai kondensaattoreihin varastoituu hetkellisesti sähköä, mutta sitten heti kohta nämä "potkaisee" käyttämättömän sähkönsä takaisin sähköverkkoon. Sähkö oli siis hetken "lainassa" kuluttajalla, tämä turha liikenne rasittaa osaltaan sähköjohtoja, siksi sähkölaitos ei siitä tykkää. Loisteho ilmastaan tehokertoimella, joka on pätötehon suhde näennäistehoon.
Nykyisin on myös toisenlaista loistehoa, jota synnyttävät elektroniikkalaitteet. Tämä haitake tulee siitä kun laitteiden ottama virta ei seuraa tarkasti jännitteen aaltomuotoa. Virran ottaminen kasaantuu ajallisesti aaltomuodon alkuun, josta seuraa mm. se että johdot on mitoitettava tämän huipun mukaisesti. Tehokerroin on tässä tapauksessa virran perustaajuisen komponentin suhde koko virtaan.- virtuaalinen.fotoni
Hyvä popularisointi.
Loistehon ymmärtämiseksi pitää ymmärtää kelan ja kondensaattorin toiminta ja niiden perustana olevat sähkömagneettiset ilmiöt. Joku "kosinifii" on vain ulkoa opittua mantraa, ellei näitä tunne. - zähkäri
Moni on varmaan ihmetellyt kun energiansäästö- ja ledilampuille ilmoitetaan tehokerroin, vaikka niissä ei ole merkittäviä kuristimia eikä kondensaattoreita. Näissä ei olekaan kyse perinteisestä jännitteen ja virran välisestä vaihe-erosta, vaan mainitusta epälineaarisesta kuormituksesta.
- zähgäri2
Loistehoa voi verrata (maalaisjärjellä ajateltuna) jäteveteen. Jos ihmiset kuluttaisivat kaiken veden jota hanasta tulee ei tarvittaisi viemäreitä ja jätevesilaitoksia.
Ja jos kaikki sähkölaitteet kuluttaisivat kaiken sähkön, jota tarvitsevat ei olisi loissähköä. esim. lämpöpatterit, hehkulamput ym. vastuksella toimivat laitteet käyttävät kaiken sen virran jota tarvitsevat. Niistä ei siis tule loissähkö, mutta tietokoneet, sähkömoottorit, kompressorit yms. tuottavat loissähköä verkkoon, koska ne eivät toimi kokoajan huipputeholla.- oliko-vitsi
" mutta tietokoneet, sähkömoottorit, kompressorit yms. tuottavat loissähköä verkkoon, koska ne eivät toimi kokoajan huipputeholla."
Höpö höpö. Virran ja jännitteen vaihesiirrosta aiheutuvaa loistehoa syntyy, koska suurin osa verkon kuormasta on induktiivista, kuten sähkömoottorit. Sitä voidaan kompensoida isoilla konkkapattereilla ja teollisuus, jota veloitetaan loistehon synnyttämisestä tekeekin näin. - zähgäri2
oliko-vitsi kirjoitti:
" mutta tietokoneet, sähkömoottorit, kompressorit yms. tuottavat loissähköä verkkoon, koska ne eivät toimi kokoajan huipputeholla."
Höpö höpö. Virran ja jännitteen vaihesiirrosta aiheutuvaa loistehoa syntyy, koska suurin osa verkon kuormasta on induktiivista, kuten sähkömoottorit. Sitä voidaan kompensoida isoilla konkkapattereilla ja teollisuus, jota veloitetaan loistehon synnyttämisestä tekeekin näin.höpöhöpö itsellesi !! Ei ollu vitsi, vaan yritin selostaa loistehoa sellaiselle joka ei ymmärrä kosineista, vaihesiirtokulmista paskaakaan.
Maallikolle voi siis sanoa, että sähkömoottori ottaa verkosta tehoa enemmän kuin tarvitsee. (Hyötysuhde sähkömoottoreissa n. 60-90%). Jos asennetaan konkka moottorin rinnalle, se tuottaa loistehoa eli kapasitiivista kuormaa. - zähgäri2
..pieni korjaus: sähkömoottori ottaa enemmän kuin antaa...
- vaihesiirto
zähgäri2 kirjoitti:
höpöhöpö itsellesi !! Ei ollu vitsi, vaan yritin selostaa loistehoa sellaiselle joka ei ymmärrä kosineista, vaihesiirtokulmista paskaakaan.
Maallikolle voi siis sanoa, että sähkömoottori ottaa verkosta tehoa enemmän kuin tarvitsee. (Hyötysuhde sähkömoottoreissa n. 60-90%). Jos asennetaan konkka moottorin rinnalle, se tuottaa loistehoa eli kapasitiivista kuormaa.Onko maallikolle mitään hyötyä siitä, että joku selittää yksinkertaisesti, mutta totaalisen väärin?
- Laskee
vaihesiirto kirjoitti:
Onko maallikolle mitään hyötyä siitä, että joku selittää yksinkertaisesti, mutta totaalisen väärin?
Eipä ole. Hyvin usein tieteen popularisoinnissa käytetyt metaforat ovat jossain suhteessa virheellisiä. Ne saattavat luonnehtia ilmiön yhtä ominaisuutta hyvin, mutta jonkun muun ominaisuuden osalta johtavat harhaan.
- Tieteen-harrastelija
Laskee kirjoitti:
Eipä ole. Hyvin usein tieteen popularisoinnissa käytetyt metaforat ovat jossain suhteessa virheellisiä. Ne saattavat luonnehtia ilmiön yhtä ominaisuutta hyvin, mutta jonkun muun ominaisuuden osalta johtavat harhaan.
Taisi olla Wittgenstein, joka masinoi termin: "Lie to children". Esimerkiksi fysiikassa ilmiön täsmällinen kuvaus on useimmiten matemaattinen ja jos kyseistä matematiikkaa ei hallitse, ei voi ymmärtää asiaa tarkasti. Kvanttifysiikka lienee paras esimerkki siitä, miten analogiat johtavat harhaan. Silti populaari selityskin on asiaa harrastavalle maallikolle parempi kuin ei selitystä lainkaan. Silloin pitää vain ymmärtää analogioiden rajat, ettei ala rakennella omaa kaikenteoriaa populaarien artikkelien pohjalta. Valitettavan usein sitäkin näkee.
- sähköpoika
Kävin voimapuolen valvomossa ja sanoivat että sähkötuotantoa, eli sitä pätötehoa ei ole ilman loistehoa.
Eikä siitä enempää sitten. Ymmärsivätkö sitten asiaa itsekään. Mikähän se käytännön selitys sitten on kun täälläkin on niin monenlaista selitystä. Pitäisi opiskella tämäkin alue. - pp-rr
Ymmärsivät tai eivät, niin kyllä loisteho liittyy vaihtovirran tuottamiseen ja käyttöön.. Tasavirran voi tuottaa ja käyttää ilman loistehoa.
- kansantajuisesti
Loisteho on sitä että sähkö hölskyy verkossa.
- Verkkojen_asiantuntija
Ainoastaan vesivoimalla tuotettu sähkö hölskyy. Höyryvoimalla tuotettu suhisee verkossa ja ydinvoimalla tuotettu säteilee. Tuulisähkön taas erottaa huminasta.
- sähköpoika
Entäs aurinkopanelisähkö, häikäisee varmaan. Mitenkäs hankaussähkö?
- Katzenjammerist
Niinpä. Minulla on neljä kissaa. MItenkähän saisi käyttöön silittämisestä syntyvän hankaussähkön?
- Hallaahonäänestäjä.7
Tieteen harrastaja puhuu aivan asiaa http://keskustelu.suomi24.fi/t/14280063/loistehon-maaritelma#comment-84670050 Silloin pitää vain ymmärtää analogioiden rajat, ettei ala rakennella omaa kaikenteoriaa populaarien artikkelien pohjalta. Valitettavan usein sitäkin näkee.
LISÄÄN VIELÄ että erilaiset maallikoille tarkoitetut tiede-lehdet ovat aivan turhanaikaisia, ne vastaavat suunnilleen samaa kuin tilaisi lehden jossa jankutettaisiin kerran kuukaudessa, D-VITAMIINI ON TERVEELLISTÄ
Tiede ei MAALLIKON SUUNNASTA KATSOTTUNA kehity sellaisella nopeudella että siitä voisi julkaista oikeasti kiinnostavan tiedelehden joka kuukausi, pelkkää rahastusta
Jos joku oikeasti on kiinnostunut, kannattaa mennä opiskelemaan tai itse opiskella noin approbatur -tasoinen yleisfysiikan englanninkielinen kirja ja siinä on enemmän tietoa kuin maallikkojen tiedelehdissä 10 vuoden tilauksen jälkeen, pelkkää rahastusta vuositilauksilla
POPULARISOIJALLE voi popularisointi kuitenkin olla harjoittelua eli omaa testausta onko itse ymmärtänyt selittämänsä eri puolilta
MITEN TÄMÄ LIITTYY LOISTEHOON
AGNOSKEPO puhuu aivan asiaa ja tarjoaa aivan oikein Paavolan kirjaa http://keskustelu.suomi24.fi/t/14280063/loistehon-maaritelma#comment-84597067
JOS KETJUN ALOITTANUT KYSYJÄ haluaa oikeasti ymmärtää mitä loisteho on niin Paavolan kirja on juuri erinomainen klassikko josta vieläpä suomeksi sähkötekniikan salat selviävät
Esimerkiksi kansallisessa energiastrategiassa
https://www.tem.fi/files/36730/Energia-_ja_ilmastostrategia_2013_SUOMENKIELINEN.pdf
kerrotaan tuettujen tuulivoimaloiden sallitusta maksitehosta tariffipolitiikassa (syöttötariffituessa)
"Valmistellaan säädösmuutos, joka selkeyttää tuulivoimalle varatun kiintiön
2500 MVA jakoon liittyvää menettelyä"
AMMATTILAINEN tietää tästä heti, että puhe on NÄENNÄISTEHOSTA jonka generaattori tuottaa, ei PÄTÖTEHOSTA joka todellisuudessa syötetään verkkoon
eli sähköä saadaan selvästi vähemmän wateissa kuin näennäistehot VA-yksiköissä tuottavat
näennäistehon ja pätötehon ero (mutta ei erotus matemaattisesti) on LOISTEHO joka tosin voidaan estää siirtymästä verkkoon esim. taajuusmuuntajien avulla jne. mutta tällä tavalla epäsuorasti vaikuttaa siis tariffipolitiikkaan ja asetuksiin ja eduskunnan toimintaan- 52j63
ONko kestomagneetilla varustetun tuulivoimalan loistehoa mahdollista säätää. Vai tapahtuuko säätö jotenkin elektronikalla.
- vai_miten_se_oli
Eikös generaattori normaalikäytössä tuota aina pätötehoa, loisteho syntyy vasta kulutuksesta? Tietenkin generaattorilla voi ajaa loistehoa verkkoon, mutta se tehdään esiityvän loistehon kompensointitarkoituksessa.
- Amkk_opinnäytetyö
52j63 kirjoitti:
ONko kestomagneetilla varustetun tuulivoimalan loistehoa mahdollista säätää. Vai tapahtuuko säätö jotenkin elektronikalla.
Kestomagneettigeneraattorilla varustetuissa suoravetoisissa tuulivoimaloissa loistehon tuotanto vaatii taajuusmuuttajan.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16371/Loyttynen Henri.pdf?sequence=1
- meneekö_ohi
Lukekaa se sähkötekniikan oppikirja siitä vaihtovirtasähkön osalta. Jos ette ymmärrä lukemaanne niin jättäkää koko homma siihen.
Tekniikkavastaisille luddiiteille ei kannata selitellä mitään tekniikan juttuja.- hkhuygg
Jos asia menee yli hilseen, ei ole pakko replytä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732795
- 632684
- 681792
- 241637
- 201560
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä101515- 151402
- 481267
- 381243
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91229