http://www.nature.com/nature/journal/v533/n7604/full/nature17953.html
Suuri joukko tutkijoita mm. niin CERNIstä kuin Helsingistäkin on polymeroinut tärpättiä samalla otsonilla hapettaen ilmassa.
Tähän liittyy muutama mielenkiintoinen seikka ilmaston kannalta.
1) Havupuiden haihduttama tärpätti on tärkeä ainesosa ilmakehän vesipitoisen aerosolimuodostukselle, joskin aerosoleja voi muodostua mm. luonnollisen rikkihapon vaikutuksesta. Kyse on siitä, ettei ylikylläisessäkään vesihöyryssä helposti muodostu riittävää suurta vesimolekyylien kasaumaa, jotta siitä syntyisi lopulta sumupisara. Liian pieni "alkupisara" hajoaa helposti lämpöliikkeen vaikutuksesta. Tärpätti on havaittu jo aiemminkin olennaiseksi lähtöaineeksi ilmakehän vesiaerosolin muodostuksessa. Tämä uusi tutkimus antoi tuloksia mm. syntyneiden polymeerien molekyylimassojen jakautumisesta.
2) Kosiminen säteily tai vastaava voi lisätä pisaranmuodostusta satakertaisesti säteilemättömään tilanteeseen verrattuna varsinkin alhaisilla tärpättipitoisuuksilla.
Tutkimuksen uutta osaa on juuri tämä ionisoivan säteilyn merkityksen osoittaminen.
Koska kyse on laboratoriokokeesta, vielä jää vähän tutkimista luonnonolosuhteissakin.
Esimeriksi Svensmarkin kosmisen säteilyn merkitystä ilmakehän lämpötilassa korostava teoria saanee vahvistusta näistä kokeista.
Sama ryhmä julkaisi ilmeisestikin kolme tutkimusta saman teeman liepeiltä, osassa tutkimuksia ei käytetty ionisoivaa säteilyä jne.
Suuri joukko tutkijoita mm. niin CERNIstä kuin Helsingistäkin on polymeroinut tärpättiä samalla otsonilla hapettaen ilmassa.
Tähän liittyy muutama mielenkiintoinen seikka ilmaston kannalta.
1) Havupuiden haihduttama tärpätti on tärkeä ainesosa ilmakehän vesipitoisen aerosolimuodostukselle, joskin aerosoleja voi muodostua mm. luonnollisen rikkihapon vaikutuksesta. Kyse on siitä, ettei ylikylläisessäkään vesihöyryssä helposti muodostu riittävää suurta vesimolekyylien kasaumaa, jotta siitä syntyisi lopulta sumupisara. Liian pieni "alkupisara" hajoaa helposti lämpöliikkeen vaikutuksesta. Tärpätti on havaittu jo aiemminkin olennaiseksi lähtöaineeksi ilmakehän vesiaerosolin muodostuksessa. Tämä uusi tutkimus antoi tuloksia mm. syntyneiden polymeerien molekyylimassojen jakautumisesta.
2) Kosiminen säteily tai vastaava voi lisätä pisaranmuodostusta satakertaisesti säteilemättömään tilanteeseen verrattuna varsinkin alhaisilla tärpättipitoisuuksilla.
Tutkimuksen uutta osaa on juuri tämä ionisoivan säteilyn merkityksen osoittaminen.
Koska kyse on laboratoriokokeesta, vielä jää vähän tutkimista luonnonolosuhteissakin.
Esimeriksi Svensmarkin kosmisen säteilyn merkitystä ilmakehän lämpötilassa korostava teoria saanee vahvistusta näistä kokeista.
Sama ryhmä julkaisi ilmeisestikin kolme tutkimusta saman teeman liepeiltä, osassa tutkimuksia ei käytetty ionisoivaa säteilyä jne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uuden biotehtaan jäljiltä suomen havumetsät ovat pian näin tuuheita.
Odota siinä sitten sateita.
http://metsa.blogs.tamk.fi/files/2015/05/Kuva-avohakkuu.jpg
Jos puun polttaa pesässä, niin siitä saa sähköä tai öljyä korvaavaa lämpöä. Jos puusta valmistetaan ajoneuvojen polttoainetta, sillä helpostikin korvataan vähemmän öljyä kuin em. uunissa polttamisella. Silloin se ei kannata kansantaloudellisesti, luulisin ainakin.
Sellutehtaan sivu- tai jätevirroista ongittu mäntyöljy tms. on jo vähän eri juttu. Sellu sentään on vähän arvokkaampaa kuin bensiini. Ei tässäkään ole isosta hyödystä kyse, kun sen jätteen voinee polttaa tehtaan voimalassa tms.
Parastahan puusta on valmistaa huonekaluja ja seiniä.