Väitetään, että antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat kehittyneet liiallisen antibioottien käytön takia. Että olosuhteiden muutos luo painetta sopeutua. Mutta Neuvostoliitossa suoritetut yritykset saada vilja kasvamaan hyvin karuissa olosuhteissa epäonnistuivat, vaikka asetelma on periaatteessa sama: ympäristön muutos luo painetta muuttumiselle. Jokin tässä yhtälössä ei täsmää: joko evoluutio tuottaa uusia mutaatioita tarpeen mukaan, tai sitten ei. Ei ole mitään järkeä ajatuksessa että toisinaan se tuottaa ja toisinaan taas ei.
Lysenkoismi & superpöpöt
valintapaine
7281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet oikeilla jäljillä, mutta ymmärrät asian vähän väärin.
Kyse on siitä, että bakteerikannassa on useinkin antibiooteille resistenssejä muotoja, mutta niillä ei ole kilpailuetua, kun antibiootteja ei käytetä. Valtava enemmistö bakteereista on ei-resistenttejä ja sellaisessa kilpailutilanteessa resistentit kannat eivät pääse yleistymään. Kun antibiooteilla tapetaan ei-resistentit bakteerit pois, jää reisitenteille valtavasti suuremmat resurssit lisääntyä.
Neuvostoliitonkaan kokeessa ei ollut kyse lysenkolaisuudesta, vaan siitä, että odotettiin aivan liian paljon tuloksia aivan liian lyhyessä ajassa.
Vehnästä on vuosituhansien aikana jalostettu aivan erilainen kuin vehnä on villinä, mutta niin oleellisen ominaisuuden kehittäminen kuin mitä edes karuissa olosuhteissa selviytyminen saati ihmiselle tuottoisa sato on niin kunnianhimoinen tavoite, että siihen menisi ilman nykyaikaista geeniteknologiaa satoja vuosia, ehkä tuhansia.
Esimerkiksi Suomessa viljeltiin ohraa jo tuhatkunta vuotta ennen kreationistien maailman luomista. Siinä ajassa ehtii jo muuttua paljonkin.
Lysenkon oppi perustui lamarcismiin. Hän hylkäsi perinnöllisyystieteen ja uskoi hankittujen ominaisuuksien peritymiseen, kuten Lamarc otaksui 1800 luvun alussa. Tämä ajatus olisi sopinut erinomaisesti neuvostoideologiaan, jossa haluttin kasvattaa uusi sosialistinen ihminen. Lysenkon tieteellinen pohja oli heikko ja hänen kokeilunsa johtivat laajaan nälänhätään. Darwinistisen luonnonvalinnan kanssa asialla ei juurikaan ollut tekemistä, vaikka Darwin itse arvostikin Lamarcia ja piti tätä evoluutioteorian edeltäkävijänä.
Aloittajalle sen verran, että evoluutio ei suinkaan tuota mutaatioita tarpeen mukaan. Mutaatiot ovat satunnaisia, mutta luonnonvalinta karsii mutaatioista haitalliset ja mahdollistaa näin hyödyllisten runsastumisen populaatiossa. Antibiootti bakteeripopulaatiossa edustaa äärimmäistä "luonnonvalintaa".
Uskovainen ei voi elättää koko maapalloa.
Jumalalle ei mikään ole mahdotonta
Minun jumala tappaa sinun jumalasi.
Bakteeri jakautuu esim 20:min välein (Wikipedia), viljan uusi sukupolvi vuoden välein.
Tästä seuraa että yhden vuoden aikana syntyy 26280 bakteerisukupolvea siinä ajassa missä viljaa 1 sukupolvi.
Tälläkin _saattaa_ olla jotain pientä vaikutusta asiaan :-)