Aaltomekaaninen atomiydinmalli

peräkamarin-poika

AAtomiytimellä on aaltoyhtälö. Se on mahdoton ratkaista. Ratkaisuja voidaan kuitenkin merkitä, vaikkapa psii0, psii1, psii2, ... Niitä vastaavat energiatilat E0, E1, E2,... Kun ydin saa energiaa, se voi nousta matalasta energiatilasta korkeampaan. Vastaavasti ydin voi pudota korkeammasta
energiatilasta matalampaan, jolloin energiatilojen erotus on yhtäkuin planckin vakio kertaa syntyneen kvantin taajuus.

19

317

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • peräkamarin-poika

      Tosin on lisättävä, että kun siirrytään korkeammasta energiatilasta matalampaan, osa energiasta voi mennä muuhunkin, vaikka vapautuneen elektronin energiaan.

    • KonstaPylkkönen

      No jopa olj viisasta! Eipä Lentualla kalastellessa tuota tiijetty. Voi että!

    • 665

      Vetyatomissa on vain yksi protoni. Kyllä yhtälö voidaan ratkaista.

    • neutroni233

      kannattaisi ehkä tutustua ydinfysiikan alkeisiin arvailun sijaan. Kyllä asioista on tiedetty jo pitkään miten ovat.

      Ytimen yhtälöitä voidaan jonkin verran ratkoakin kun näitä hituja on vähän. Kolme on jo aika monta. SUuria ytimiä ratkotaan sitten eri tavalla.

      Ytimet ovat paljon mutkikkaampia kuin voisi arvata koska eivät pysy läjässä sähköisellä voimalla vaan lyhyen kantaman vahvalla voimalla. Liimana ilmeisesti ovat protonien ja neutronien omat alkeishiukkaset joista ei vielä paljoa tiedetä. On vain ehdotelmia ja teorioita.

      Ytimien ulkoinen käyttäytyminen tunnetaan melko hyvin ja tiedetään mitä kullekin ydintyypille voi todennäköisesti tapahtua. Osa nuklideista on nimittäin vakaita ja loput enemmän tai vähemmän epävakaita. Ne hajoavat joko yhdellä tai useammalla hajoamisreitillä tietyllä puoliintumisajalla tuottaen erilaisia partikkeleita kuten elektroneja, keveitä leptoneja, gammaa sekä rikkoutuneen ytimen osasia. Hajoamisessa ovat AINA tietyt säilymislait voimassa: mm. energia, impulssi, impulssimomentti, sähkövaraus. Niihin ei ole olemassa poikkeuksia.

      Fysiikka on empiirinen tieteenhaara, ei eksakti kuten matematiikka. Jos siis laaditaan jokin fysikaalinen teoria joka sattumoisin vastaa kokeellisia havaintoja, ei se ole todistus mistään. Sen on fysiikan tutkimus itsessään jo "todistanut" monta kertaa. Koko ajan tulee uusia teorioita jotka kumoavat vanhat ja uudistavat ajattelua. Matematiikka on aivan toisin, todistettu mikä todistettu ja se pysyy ja sen päälle voidaan rakentaa uutta.

      • Osaatko-sinä-vastata

        "Koko ajan tulee uusia teorioita jotka kumoavat vanhat ja uudistavat ajattelua. "

        No kerrohan sinä jokin fyysikoiden yleisesti hyväksymä teoria, joka olisi osoittautunut vääräksi ja kumoutunut vaikka viimeisen 80 vuoden aikana. Olen usein kysellyt tätä lainaamani väitteen nähtyäni, mutta vastausta en ole saanut kertaakaan.


      • neutroni233
        Osaatko-sinä-vastata kirjoitti:

        "Koko ajan tulee uusia teorioita jotka kumoavat vanhat ja uudistavat ajattelua. "

        No kerrohan sinä jokin fyysikoiden yleisesti hyväksymä teoria, joka olisi osoittautunut vääräksi ja kumoutunut vaikka viimeisen 80 vuoden aikana. Olen usein kysellyt tätä lainaamani väitteen nähtyäni, mutta vastausta en ole saanut kertaakaan.

        esim. Niels Bohrin atomimalli joka oli pätevän tuntuinen jonkin aikaa kunnes Heisenbergin ja Schrödingerin teoriat selättivät sen. Sitä ennen atomille oli erilaisia mekanistisia ym. malleja (esim. de Broglien aaltomalli) jotka vaikuttivat hyviltä mutta eivät täysin vastanneet mittaustuloksia eivätkä kyenneet selittämään kaikkia ilmiöitä. Ne sitten pantiin syrjään kun selvästi todettiin em. kaverien teoriat melko hyviksi ja alettiin saada valtava määrä laskennallisia tuloksia jotka ennustivat atomaarisen käyttäytymisen suurella tarkkuudella. Alkeishiukkasfysiikassa on joukko teorioita joilla on yritetty selittää alkeishiukkasten olemassaolo ja ennustaa niiden ominaisuuksia (esim. ryhmäteoria). Kovin vähän on jäljellä 1960-luvun teorioista vaikka silloin olivat pätevän tuntuisia ja tuhannet fyysikot tekivät lujasti (turhaa) työtä niiden parissa. Hyvin monella fysiikan osa-alueella on käynyt samoin, on turha näitä luetella koska useimmat fyyysikot ne tuntevat ja kirjoista niitä löytyy. Voit katsoa mitä on tapahtunut suprajohteiden ja supranesteiden teorioissa, kosmologiassa liittyen esim. kvasaareihin, puolijohdefysiikassa, laserfysiikassa, mittauksen teorioissa...

        Fyysikon on säilytettävä herkkyytensä ja henkinen joustavuutensa eikä sokeasti uskottava johonkin =mihinkään teoriaan koska uusi tarkempi ja ehkä perusteiltaan aivan erilainen voi olla tulossa, ollen parempi ilmiöiden selittäjä. Suurin osa fyysikoista on tämän sisäistänyt vaikka ei sitä tietääkseni missään koulutuksessa tuoda esille; jokainen sen tajuaa muutenkin kun asioihin syventyy.

        Totuus on se, että fysiikan perusteista ja luonnonilmiöistä ihminen tietää olemattoman vähän. Meillä on malleja jotka ennustavat säteilyn ja materiaalin käyttäytymistä tarkasti tietyissä oloissa. Mutta lähimainkaan kaikkea emme pysty selittämään. Emme tiedä mistä eri voimat lopulta syntyvät (heikko, sähkömagneettinen, gravitaatio, vahva jne); on vain joukko hataria teorioita eikä aina niitäkään.


      • Peräkamarin-poika

        /*Hajoamisessa ovat AINA tietyt säilymislait voimassa: mm. energia, impulssi, impulssimomentti, sähkövaraus. Niihin ei ole olemassa poikkeuksia.*/
        Ytimen hajoamisesta ei säily muu kuin massa ja sähkövaraus.


    • muistelisin

      Muistaakseni Prosessori-lehdessä kerrottiin joissain labroissa aaltoyhtälöä ratkottavan numeerisesti, tarkoituksena oli uusien materiaalien (yhdisteiden) kehittely.

      Prosessri-lehti on lopetettu, voi harmi.

      • Buukihum

        Löytyy yliopiston kirjastosta.


    • Ja höpsislöpsis. Ytimiä ei mallinneta elektrodynamiikalla eikä edes QED:lla.
      Ytimiä kuvaa malli, jota määrää eri symmetriaryhmä - mutta turhahkoa
      selittää siitä mitään sen enempää - kunhan totesin.

      • skdxjcfhbv3w6

        Voisit yrittää selittää mallia. Älä kopioi Wikipediaa.


      • skdxjcfhbv3w6 kirjoitti:

        Voisit yrittää selittää mallia. Älä kopioi Wikipediaa.

        Okei, ytimiä mallinnetaan, kuten muutakin fysiikkaa U(1) x SU(2) x SU(3) -symmetrialla.
        (Enpä ole wikistä oppia hakenut muuten)
        Jos (ja kun) selitys ei riitä, lue fysiikkaa seuraavat 15 vuotta.


      • nyteiollutviisasta
        tractor kirjoitti:

        Okei, ytimiä mallinnetaan, kuten muutakin fysiikkaa U(1) x SU(2) x SU(3) -symmetrialla.
        (Enpä ole wikistä oppia hakenut muuten)
        Jos (ja kun) selitys ei riitä, lue fysiikkaa seuraavat 15 vuotta.

        Miksi pitäisi lukea fysiikkaa seuraavat 15 vuotta? Kai aikansa voi käyttää paremminkin vaikkapa perheensä kanssa.


      • Trollati_rallati_raa
        nyteiollutviisasta kirjoitti:

        Miksi pitäisi lukea fysiikkaa seuraavat 15 vuotta? Kai aikansa voi käyttää paremminkin vaikkapa perheensä kanssa.

        ... tai trollaten fysiikka-palstalla.


      • qkwesjdnhcbv
        Trollati_rallati_raa kirjoitti:

        ... tai trollaten fysiikka-palstalla.

        Ei Zetor ole trolli edes pahimmasta päästä.


    • EtimespaceYoutubesta8888

      Atomien ytimet koostuvat laajenevista tihentymistä jotka kierrättävät laajenevaa työntävää voimaa toistensa kanssa, työntäen toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.

      Osa kierrätettävästä laajenevasta työntävästä voimasta ohjautuu ulos laajenevasta atomin ytimestä kohti muiden laajenevien atomien ytimien erillisiä laajenevia tihentymiä ja näin laajenevat atomien ytimetkin työntävät toisiansa pois päin toisistansa samassa suhteessa kuin laajenevat.

      Jos hitaammin kuin laajenevat, silloin laajenevat ytimet lähestyvät toisiansa suhteellisesti ottaen.

      Jos voimakkaammin, silloin havaittavaa loittonemista.

      Laajenevalla työntävällä voimalla, jota laajenevat atomien ytimet keskenään kierrättävät, on mm. laajenevan valon luonne. Toki myös mm. laajenevien elektronien luonne joita laajenevasta ytimestä ulos työntyvästä laajenevasta työntävästä voimasta syntyy sopivissa olosuhteissa.

      Elektronin syntymiseen tarvitaan sopivan tiheyden omaavaa vastaan työntyvää laajenevaa työntävää voimaa joka kiihdyttää laajenevan työntävän voiman laajenemista, jolloin meille pimeää energiaa laajenee rekisteröitävissä olevaksi elektroniksi.

      🤔

    • Anonyymi

      Johtuuko ytimen omista "kiertoradoista" että esim vetyatomilla on niin paljon spektriviivoja?

      • Anonyymi

        Vetyatomin ydin on pelkkä protoni eli sillä ei ole muuta rakennetta kuin mitä protonilla itsellään on.

        Vedyn spektriviivat aiheutuvat sen elektronirakenteesta. Vedyn yhden ja ainoan elektronin energiatiloille on kvanttimekaniikan vuoksi monia mahdollisuuksia ja elektronin pudotessa ylemmältä tilalta alemmalle vapautuu energiatilojen välisen energiaeron saava fotoni. Vastaavasti vetyatomiin osuva fotoni voi virittää elektronin alemmalta tilalta ylemmälle.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Näin lähellä

      Se on näin 🤏 lähellä että heitän hanskat tiskiin sun kanssasi.
      Ikävä
      87
      3765
    2. Kerro jotakin hauskaa. :)

      Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)
      Ikävä
      81
      3320
    3. Mä sanon tän suoraan.

      Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.
      Ikävä
      69
      3196
    4. On olemassa tiettyjä sääntöjä!

      Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle
      Ikävä
      70
      2780
    5. Oliko pakko olla taas tyly?

      Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli
      Ikävä
      50
      2352
    6. Olen niin yksinäinen...

      ... puhukaa mulle jotain kivaa 🥺
      Ikävä
      67
      1923
    7. Lähtisitkö nainen

      🚐Reissuun matkailuautolla🤔 👋😎❤️
      Ikävä
      42
      1881
    8. Huomenna heitän järjen

      romukoppaan ja annan tunteen viedä. Kerran tässä kuitenkin vain eletään. Muistan myös jonkun minua viisaamman sanoneen,
      Ikävä
      29
      1869
    9. Hyvää huomenta

      Hyvää huomenta ja alkavaa viikonloppua ihanalle naiselle! Mitä ikinä teetkään, niin täälä sua yksi miekkonen ajattelee.
      Ikävä
      18
      1719
    10. Perjantai-ilta ootko nainen menos

      Bilettää löytyyks jäbii? Tai jotain muita
      Ikävä
      60
      1708
    Aihe