Suomalais-ugrilaisten kansojen kohtalo puhuttaa – "Onko huomenna jäljellä enää ketään, joka puhuu omaa kieltä"
http://yle.fi/uutiset/suomalais-ugrilaisten_kansojen_kohtalo_puhuttaa__onko_huomenna_jaljella_enaa_ketaan_joka_puhuu_omaa_kielta/8957161
Alkuperäis- ja vähemmistökansojen maailmankongressi käynnistyi tänään Lahdessa. Kolmen maan presidentit osallistuivat avajaisiin.
Suomalais-ugrilaisten kansojen kolmipäiväinen maailmankongressi käynnistyi iltapäivällä Lahdessa. Tilaisuuteen osallistuu edustajia 22 kansasta – suomalaisten, unkarilaisten ja virolaisten lisäksi mukana on myös karjalaisia, mareja, vepsäläisiä ja saamelaisia.
Sibeliustalossa pidettävässä kongressissa käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät kielen ja kulttuurin säilyttämiseen sekä vähemmistökansojen oikeuksiin.
Järjestelyistä vastaavan Suomi-Venäjä-Seuran pääsihteeri Merja Hannus toivoo tapahtumalta paljon hyviä ja rehellisiä keskusteluja suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteesta. Hannuksen mukaan pienimmillä kansoilla on kaikkein vaikeinta:
– Silloin eletään päivästä toiseen ja mietitään onko huomenna jäljellä enää ketään, joka puhuu omaa kieltä. Kongressilla olisi siinä mielessä annettavaa, että voidaan yhdessä miettiä, millä keinoilla kieliä voisi elvyttää.
Hannuksen mukaan kouluilla ja varhaiskasvatuksella on tärkeä asema pienten kielien säilyttämisessä. Hän kertoo, että erityisesti Venäjällä monien kielten tilanne on heikko. Hänen mukaansa myös Suomessa on kieliä, jotka ovat vaarassa hävitä.
– Esimerkiksi inarinsaamen kielen elvyttämisen eteen on tehty paljon töitä, mutta vielä ei kuitenkaan riittävästi, Hannus painottaa.
Saamelaista näkökulmaa maailmankongressin avajaisiin toi Sibeliustalon päälavalla esiintynyt räppäri Ailu Valle.
– Täällä me ollaan edelleen, vaikka se voi vaikuttaa tietyissä asiayhteyksissä siltä, ettei saamelaista näkökulmaa arvosteta, kertoo Valle.
Vallen mielestä valtaväestön näkökulma eroaa täysin alkuperäisväestön näkökulmasta:
– Olisi hyvä löytää yhteinen kanava, jonka kautta voisimme keskustella ja oppia ymmärtämään toisiamme.
Lahdessa myös varjokokous
Maailmankongressin pääteema on Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Tapahtumassa pohditaan myös taloutta ja ekologisuutta alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen näkökulmasta. Delegaatioiden jäseniä ja muita asiantuntijoita osallistuu tapahtumaan noin 500.
Keskiviikon avajaisiin osallistuivat Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Unkarin presidentti János Àder. Poliisi on varautunut tapahtumaan Lahdessa ylimääräisillä resursseilla arvovieraiden ja tapahtuman suuruuden vuoksi.
Ravintola Torvessa järjestetään torstaina myös vaihtoehtoinen maailmankongressi. Vaihtoehtotapahtuman järjestäjät ovat huolissaan siitä, että virallisessa tapahtumassa kaikki eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin.
Tapahtuman ohessa järjestetään myös paljon oheisohjelmaa. Lahden torilla nähdään esimerkiksi suomalais-ugrilaisia tanssiesityksiä, ja Sibeliustalolla on kongressin ajan käynnissä Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely.
Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressi
10
133
Vastaukset
- 2plus2
Kulttuuri 18.6.2016 klo 9:00
Saamelaisräppäristä vähemmistökansojen lähettiläs? – Ailu Valle halutaan viemään viestiä itärajan taakse
Saameksi räppäävä Ailu Valle ihastutti Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa Lahdessa. Artistin esimerkin toivotaan innoittavan vähemmistökansoja kielen elävöittämiseen muuallakin.
LAHTI
Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestettiin Lahdessa seitsemättä kertaa. Ensimmäisenä lavan Sibeliustalossa tapahtuman avajaisissa otti haltuun saamelaispuvussa esiintynyt räppäri Ailu Valle.
– Se ei ole tavallista, useimmiten avausnumerossa on nähty kansantansseja ja vastaavaa, kertoo järjestelyistä Lahdessa vastannut Suomi-Venäjä -seuran kulttuurisihteeri Merja Jokela.
Keskiviikkoinen esiintyminen Sibeliustalolla ja myöhemmin lahtelaisklubilla herätti huomiota.
Nyt Valle halutaan viedä venäläisfestivaaleille esiintymään. Suunnitelmissa on Jokelan mukaan mm. katutaidetapahtuma Moskovassa.
– Hän on loistava esimerkki vähemmistökansoille siitä, että nuorten pitää herättää kieli eloon uudella tavalla. Henkilökohtaisesti tulen tekemän kaikkeni, jotta suunnitelmat toteutuvat, Jokela hehkuttaa.
Saameräpissä soi kalevalainen soundi
– Haluan tuoda esiin saamelaisen näkökulman ja sen, että täällä me ollaan, eikä mihinkään hävitä, vaikka se helposti unohdetaan, Ailu Valle toteaa.
Vähemmistökansojen tilanne on Vallen mukaan paljolti samankaltainen, oltiin sitten millä puolella rajaa tahansa.
– Tietenkin Venäjän puolella on muita enemmän haasteita sen suhteen, mitä siellä kansat joutuvat kokemaan ja millaisia tuulimyllyjä vastaan taistelemaan. Myötätunto on siellä asuvien puolella.
Saameksi, suomeksi ja englanniksikin räppäävän artistin mukaan saameräpissä täytyy ajatella kieltä toisin.
– Haasteellisinta räpissä minulle olivat aluksi loppusoinnut. Ensimmäistä albumia tehdessäni tajusin, että kirjoittamisessa pitää panostaa alkusointuihin, ne ovat saamenkielessä pääosassa.
Parhaillaan Ailu Valle työstää musiikkia Inarissa sijaitsevaan saamelaismuseo ja -luontokeskus Siidaan vuonna 2018 avautuvaan näyttelyyn apurahan turvin.
– Se on monitaiteellinen hanke, aiheena saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet. Teen näyttelyyn musiikit ja sen myötä albumin. Lapin yliopisto on hankkeessa mukana.
Venäjälle hän lähtee mielellään, jos ovet itärajan taakse avautuvat.
– Meillä on ollut yhteistyövirityksiä aiemmin, mutta ne ovat kaatuneet käytännön järjestelyihin. Hienoa, jos suunnitelmat ottava tuulta alleen ja toteutuvat.
http://yle.fi/uutiset/saamelaisrapparista_vahemmistokansojen_lahettilas__ailu_valle_halutaan_viemaan_viestia_itarajan_taakse/8966067 - briha
Karjalan kieli – kohti tuliedu aigua
http://www.karjal.fi/verkolehti/2016/06/karjalan-kieli-kohti-tuliedu-aigua/- Briha
Pienet kielet ollah rikkahus, ei varavo
Suomelas-ugrilazien rahvahien seiččemenden Muailmankongresan avuajazih (Kolmaspäivänny 15.6.2016) Lahten Sibeliustaloil kerävyi nenga 450 kuundelijua, kudamis nenga 170 edusti virallizeh suomelas-ugrilazii da samojedurahvahii. Loittozimat, nganasan-rahvahan edustajat oldih tuldu Lahteh Taimyran niemimualpäi.
Avuajazis paistih Suomen prezidentu Sauli Niinistö, Estounien prezidentu Tomas Hendrik Ilves da Vengrien prezidentu János Áder. Ven’an varakul’tuuruministru Aleksander Zuravski toi kongressurahvahale Vladimir Putinan tervehtyksen da sen jälles pagizi vie opastusministru Sanni Grahn-Laasonen.
Kongresan suojelii Sauli Niinistö toi julgi omassah paginas, ku suomelas-urgilazet rahvahat eletäh suurien valdukielien hallitus muailmas. Erähät suomelas-ugrilazet kieliryhmät ollah lujat, ga monet ollah varaittavas tilas. Suuret tevot liitytähgi pienien kielien elvytändäh da säilyttämizeh i kyzymyksih alguperäs- da vähembistörahvahih kuulujien oigevuksis. Rahvahat muututah, kielet muututah da muuttoliikeh on luja. Mennyzyösgi on olluh muuttoliikehty, kudaman täh suomelas-ugrilazet kielet da –rahvahat ollah nygözes tilandehes. Globualizet muutokset luajitah uuttu tovellizuttu sežo kielivähembistölöile. Tavoittehennu ei ni voi olla ololoin muutoksien azettamine, vaiku se, ku muuttujis ololois menöy hyvin.
Tomas Hendrik Ilves pagizi sežo kul’tuuran da kielen varjelemizen tärgevykses. Niilöin säilymine avvutti estounielazii hajovumizen libo okupatsien aigua. Ilves andoi lizäkse julgi huolen pienien rahvahien tilandehes. Häi mustoitti, ku pienet rahvahat tarvitah suurembien rahvahien suojua. Kielii da kul’tuuroi pidäy vardoija samah tabah kui varaittavas tilas olijoi elättilöi da kazviloi. Ristikanzoil ei pie pidiä talovehellizii tavoittehii tärgiembinny dieloinnu kui rahvahii i kielii.
János Áder sanoi omassah paginvuoros, ku ylimiäräzii rahvahii libo tarbehettomii kielii da kul’tuuroi ei ole. Kielien moninazus on rikkahus, ei varavo.
Omassah tervehtykses vihjai Vladimir Putin suomelas-ugrilazien rahvahien tärgieh roulih rahvaskunnan kehittymizes. Putin aksentiiruičči kul’tuurun merkičysty rajoin da stereotiippoin ylittäjänny da mustoitti sežo alguperäzien rahvahien oigevuksien lujendamizes.
Sanni Grahn-Laasonen pagisi kestäjäs kehitykses da opastandas enne kaikkie saamilazien keskes. Tämän lizäkse tavoittehennu on kehittiä opastustu saamin kielekse eri-igäzih opastujih niškoi.
Muuzikkua avuajazis ozutettih saamilaine räpartistu Ailu Valle da karjalaine Santtu Karhu. Kongressurahvas sai sežo nähtä da kuunnella Lahten tansiopiston nuorien da Lahten konservatourien kammariorkestran ozutuksen. Ildupruazniekas ozutteli Komin Uhtan pajoansambl’u da Komin nuorien tansijoukko. Piätenčän 17.6.ozutteli estounielaine Reval Ensemble.
Edustajile oli luvas sežo ruaduo eriluaduzis ryhmis. Niilöis paistih ezimerkikse kaksi- da monikielizyös, kielen elvyttämizen keinolois, opastuksen merkičykses, kielen käyttämizes sotsializes verkos da internetas, kestäjäs kehitykses da eloikenopoliitiekas, kestäjäs matkailus, muuttoliikkehis da sportas. Välläh paginah tarkoitetut ruadopajat oldih sežo käytös. Niilöin aigua paistih dielolois, kudamat ei oldu tiemoin joukos.
Lahten bazaril suadih tunnustuo kongresan atmosfierah netgi, kudamat ei kongressas oldu. Hos vihmui lujah da muitengi oli vaigei siä, ozuteltih kui Komin tansi- da pajoryhmät muga i erzäläine Jezhevika Spirkina bazaril olijale rahvahale.”Elävy kirjasto”, joukko nuorii ezitteli heile lizäkse suomelas-ugrilazii kielii.
Muailmankongresan piätösvirkehes aksentiiruittih vähembistörahvahien oigevuttu omah kieleh da kul’tuurah. Tämän lizäkse aksentiiruittih, alguperäzii rahvahii pidäs kuunnella nimenomah ymbäristöh liittyjis dielolois jo planiiruičendukohtas. Suomi-Ven’a Seuran piäsekretari Merja Hannuksen mugah tärgevin dielo oli, ku pienet rahvahien usko omassah säilymizeh lujeni.
Enzimästy kerdua oli muailmankongressu välly kaikile, kudamat vaiku tahtottih tulla kerale. Piätös oli nengoine sendäh, ku erähät Ven’alpäi tulluot rahvahallisjärjestölöin virallizet deleguattujoukot oldih pienembät kui enne.
Lähte: Suomi-Ven’a Seuran verkosivut, Etelä-Suomen Sanomat: Hanna Leppänen, Suomalas-ugrilazien rahvahien Muailmankongresan verkosivut da www.presidentti.fi
Fotokuva: Suomi-Ven’a Seuran verkosivut.
http://www.karjal.fi/verkolehti/2016/06/pienet-kielet-ollah-rikkahus-ei-varavo/ - BrihA
Karjalan kielen saaminen perustuslakiin-kansalaisaloitteen tukiryhmä
https://www.facebook.com/Karjalan-kielen-saaminen-perustuslakiin-kansalaisaloitteen-tukiryhmä-159307107782367
- 2plus9
Larisa puhuu vepsää lapselleen
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6455397
Lahdessa parhaillaan koolla olevassa suomalaisugrilaisten kansojen kokouksessa etsitään keinoja pienten kielten pelastamiseksi. Seitsemännessä suomalais-ugrilaisten maailmankongressissa on edustettuna 22 eri kansaa, joista useiden tulevaisuus on erittäin uhanalainen.
Larisa Chirkova työskentelee vepsänkielisenä toimittajana Karjalan televisiossa Venäjällä. Hän kuuli lapsena isovanhempiensa puhuvan vepsää, mutta opetteli itse kielen vasta aikuisena. Tilanne on hänen mukaansa sama myös muissa vepsäläisperheissä. Vain ani harvoissa perheissä kieli siirtyy sukupolvelta toiselle.
– Vanhemmat eivät osaa kieltä ja siksi isovanhempienkin on vaikea puhua sitä lapsenlapsilleen, Chirkova kertoo.
Nykyään kasvamassa on kuitenkin uusi nuorten vepsäläisten sukupolvi, joka haluaa säilyttää kielen. Chirkovakin puhuu vepsää tyttärelleen.
Unkarin kielellä menee melkein hyvin
Suuri osa muistakin suomalaisugrilaisista kielistä on erittäin uhanalaisia. Hyvin menee oikeastaan vain suomella, virolla ja unkarilla, jotka ovat omien kansallisvaltioidensa pääkieliä.
Näidenkin kielien puhujista osa asuu vähemmistönä naapurimaissa ja niissä kieli uhkaa hävitä.
Dosentti Enikő Molnár-Bodrogi kertoo, että Romaniassa unkarin kieli on yhä voimissaan, mutta osa perheistä vaihtaa kielensä valtakieleen, romaniaan
– Romaniassa on alueita, joissa unkarilaiset asuvat hajallaan. Näillä alueilla tämä on ongelma.
Myös vähemmistö on vastuussa kielen säilymisestä
Vähemmistökieliä tuetaan monissa maissa aivan liian vähän. Professori Molnár-Bodrogin mielestä vähemmistöillä olisi kuitenkin myös itsellään peiliin katsomista. - 2plus2
Sauli Niinistön puhe VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin avajaisissa
https://www.youtube.com/watch?v=LlmMbcO0dfU Sirpalekielten pitäisikin kadota. Ihannetilanne olisi, että kaikki maailman ihmiset puhuisivat ja kirjoittaisivat samaa kieltä.
Tällaiset kongressit ovat idiotismia.- 10-15
Pelkkä sirpalekieli on tämä meidän suomen kielikin, jos verrataan suuriin maailmankieliin.
Kuitenkin sinä kirjoitat suomeksi. Idiotismiako? 10-15 kirjoitti:
Pelkkä sirpalekieli on tämä meidän suomen kielikin, jos verrataan suuriin maailmankieliin.
Kuitenkin sinä kirjoitat suomeksi. Idiotismiako?Voisin aivan vaivatta siirtyä englantiin, ei se ole ongelma. Kyllä, suomi on sirpalekieli, jonka katoaminen käytöstä ei olisi mitenkään paha asia.
Varsinainen asian ydin on kuitenkin se, että kaikenlainen kielten "suojelu" pitäisi lopettaa. Tämä kattaa niin yritykset pitää kieltä keinotekoisesti hengissä kuin mm. vastustaa lainasanojen ja -ilmausten tuloa siihen.
- nimeä-alle
Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939
Allekirjoittakaa vaan rohkeasti, niin vähemmistö- kuin enemmistökielisetkin kansalaiset!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 33111156
- 732391
- 562293
Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa
Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä351964- 791878
Oho! Varmistusta odotellaan.
Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"1651870Mitä sitten ikinä teetkin
Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei411414- 221380
Saanko selityksen?
Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(581364Kun istuit
vierelläni penkillä, olin hetken onnellinen. Se hetki kimaltelee mieleni sopukoissa ja valvottaa öisin. Salainen kaipau581359