Ihmisten älykkyysosamäärät jakautuvat normaalijakauman mukaisesti, keskiarvo on 100 ja keskihajonta (ainakin eräässä mallissa) on 24. Suurin osa tietysti sattuu 100:n lähelle molemmin puolin, mutta normaalijakaumalla ei ole teoreettista ylä- tai alarajaa. Siis esimerkiksi yli 200:n älykkyysosamäärät ovat mahdollisia - ja samoin alle nollan olevat.
ÄO siis todella voi olla negatiivinen, jopa (itseisarvoltaan) erittäin suuri negatiivinen luku.
Tämä johtaakin mielenkiintoiseen kysymykseen.
Ajatellaanpa vasemman jalan saapasta. Mikä on sen ÄO? Eikö totta, vasemman jalan saappaan ÄO on epäilemättä nolla. Sillä ei ole yhtään älyä. Laittoi sille miten helpot kuviot tahansa eteen, se ei pysty päättelemään, mikä tulee seuraavaksi. Ei, vaikka kuviot olisivat niin helppoja, että lapsikin osaa jatkaa sarjaa. Sillä ei siis ole tippaakaan sitä, mitä me nimitämme älyksi.
Mutta entäpä sellainen "negatiivinen nero", jonka ÄO on vaikkapa miinus tuhat. Siis ÄO = -1000. Hän on jopa tyhmempi kuin vasemman jalan saapas. Miten voi olla tyhmempi kuin vasemman jalan saapas, joka ei osaa kuviopäättelyä lainkaan? No, tietysti siten, että KUVIOPÄÄTTELEE VÄÄRIN.
Jos siis "negatiiviselle nerolle" antaa eteen minkä tahansa sarjan, jota voi jatkaa kahdella tavalla (oikein tai väärin, kaksi vaihtoehtoa joista valita), hän käytännössä varmasti valitsee väärän.
Mutta silloinhan negatiivinen nerous on melkein yhtä arvokasta kuin oikea nerous, Albert Einsteinin nerous. Einstein tiesi, onko avaruus kaareva vai suora. Se on kaareva. Jos negatiiviselta nerolta kysyy, onko avaruus kaareva vai suora, hän sanoo, että suora. Ja kun me tiedämme, että kyseessä on negatiivinen nero, käännämme vastauksen vain toisin päin - ja viola! Totuus on löytynyt.
Mennäänkö vasemmalle vai oikealle...
Tuplataanko isoa vai pientä...
Negatiivinen nerous on melkein neroutta. Kun sen oikein oivaltaa.
ÄO siis todella voi olla negatiivinen, jopa (itseisarvoltaan) erittäin suuri negatiivinen luku.
Tämä johtaakin mielenkiintoiseen kysymykseen.
Ajatellaanpa vasemman jalan saapasta. Mikä on sen ÄO? Eikö totta, vasemman jalan saappaan ÄO on epäilemättä nolla. Sillä ei ole yhtään älyä. Laittoi sille miten helpot kuviot tahansa eteen, se ei pysty päättelemään, mikä tulee seuraavaksi. Ei, vaikka kuviot olisivat niin helppoja, että lapsikin osaa jatkaa sarjaa. Sillä ei siis ole tippaakaan sitä, mitä me nimitämme älyksi.
Mutta entäpä sellainen "negatiivinen nero", jonka ÄO on vaikkapa miinus tuhat. Siis ÄO = -1000. Hän on jopa tyhmempi kuin vasemman jalan saapas. Miten voi olla tyhmempi kuin vasemman jalan saapas, joka ei osaa kuviopäättelyä lainkaan? No, tietysti siten, että KUVIOPÄÄTTELEE VÄÄRIN.
Jos siis "negatiiviselle nerolle" antaa eteen minkä tahansa sarjan, jota voi jatkaa kahdella tavalla (oikein tai väärin, kaksi vaihtoehtoa joista valita), hän käytännössä varmasti valitsee väärän.
Mutta silloinhan negatiivinen nerous on melkein yhtä arvokasta kuin oikea nerous, Albert Einsteinin nerous. Einstein tiesi, onko avaruus kaareva vai suora. Se on kaareva. Jos negatiiviselta nerolta kysyy, onko avaruus kaareva vai suora, hän sanoo, että suora. Ja kun me tiedämme, että kyseessä on negatiivinen nero, käännämme vastauksen vain toisin päin - ja viola! Totuus on löytynyt.
Mennäänkö vasemmalle vai oikealle...
Tuplataanko isoa vai pientä...
Negatiivinen nerous on melkein neroutta. Kun sen oikein oivaltaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tää avaus voi olla neron tai (negatiivisen) neron laatima, mutta älyn olemukseen hän ei ole oikein paljoa perehtynyt.
Lainaus:
"Ei, vaikka kuviot olisivat niin helppoja, että lapsikin osaa jatkaa sarjaa"
Hyvässä kuviotestissä ja useamman sarjan toistuessa, harjaantumisella ei juurikaan saisi olla merkitystä, joten lapsen luontainen "älykyys" on osapuileen samaa tasoa kuin aikuisenkin. valitettavsti netissä ja mensankin suosimat logiikkatestit ovat hyvin vajavisa. Siksi ne sopivatkin hyvin vasemman- ja oikenajalan saappaiden erotteluun *wirn*
Tulkitaanko käyttäytymistä testitilanteessa samalla tavalla kaikkien kohdalla? Jos ihminen vain istuu hiljaa paikallaan tekemättä testiä, tulkitaanko tämä niin, ettei hän ymmärrä edes ohjeita ja samoin kengän tilanteessa? Jos tekee jotain väärin, niin sentään tekee jotain. Muuten tuon normaalijakauman mukaan, jos hajonta on 24, niin jotain kolme miljoonasta olisi alle nollan ja jenkkien käyttämän 15 mukaan 6 sadasta miljardista...
Miten voi arvioida jonkun äo:ksi vaikkapa 30 (syvästi kehitysvammainen), jos tämä ei kerta kaikkiaan pysty suorittamaan testiä? Tai miten saadaan huippunerolle arvio 215, jos hän yksinkertaisesti tekee kaikki tavallisen testin tehtävät täysin oikein yhdellä vilkaisulla? Jos heille tehdään omat testit, miten niitä voidaan verrata luotettavasti "tavisten" tuloksiin?
Testit lienevät siis luotettavia ainoastaan kohtuullisella etäisyydellä keskiarvosta.
> Jos ihminen vain istuu hiljaa paikallaan tekemättä testiä, tulkitaanko tämä niin, ettei hän ymmärrä edes ohjeita ja samoin kengän tilanteessa? Jos tekee jotain väärin, niin sentään tekee jotain.
Tuo menee aika monimutkaiseksi. Jos tuolle linjalle lähdetään, voidaan sitten samantien miettiä, onko naurettavaan palikkatestiin osallistuminen jo itse asiassa merkki jonkinlaisesta tyhmyydestä, vaikka saisi sitten tulokseksi ÄO 510.
Parempi rajoittua siihen, mitä testi suoranaisesti mittaa. Mitään oikeampaakaan tapaa älykkyyden mittaamiseen ei ole olemassa.
Näin ollen, on oikeastaan heikompi suoritus saada kaikki väärin (negatiivinen nero) kuin jättää tyhjä paperi (vasemman jalan saapas).
Jos väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä, silloinhan kaikki väärin on huonompi tulos kuin ei vastauksia lainkaan.