11.01.2005 kello 16.10 Matti Keränen , Salla.
LASKEUTUMINEN TITAN - KUUHUN LÄHELLÄ.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=uskojaelama&t=12463&p=631
Vielä on odotettava noin 3 päivää - JA SITTEN.
Kuten olen jutellut teille pitkin kulunutta vuotta 2004 , niin ESA ja NASA tulevat tekemään ainutkertaista tieteen historiaa 14.01.2005. Silloin saavutetaan fyysinen kosketus Aurinkokuntamme Saturnusjärjestelmän mitä ainutkertaisimpaan maailmaan - kuuhun nimeltään Titan.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Seuraavassa linkissäni esitellään tarkemmin itse laskeutumisproseduuria , joka onkin aika monimutkainen. Mutta jos lämpösuojakilpi kestää rajunlaisen hidastuksen ´Titanin kaasukehään tultaessa ja jos monin kertaiset peräkkäiset laskuvarjovaiheet onnistuvat , niin tammikuun 14. päivänä tapahtuu sitten yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta :
1) Tömähdys ja kolahdus kivikovalle vesijääkamaralle , jota verhoaa hiilivetyluminen kuorikerros. Hiilivetylumet pöllähtävät ja laskeutuvat. Laskuvarjot irtoavat ja leijuvat kauemmaksi alas.
2) Molskahdus ja eksoottisten hiilivetynesteiden loisketta. Hiilivetynesteistön aallokko alkaa keinuttaa luotainta , joka on kaiken varalta tehty nestetiiviiksi ja KELLUVAKSI hiilivetynesteissä.
3) Pläsähdys tervamaiseen ja vaseliinimaiseen sitkaaseen , upottavaan hiilivetyparaffiinien suohon. Laskeutujan kellumiskyky joutuu kovaan koetukseen. Jos olettamani hiilivetysuon rakenne on vaahtomaista , kuplien täyttämää sekä paraffiinimais - tervamaiset suoainekset hyvin juoksevia , niin luotain voi upota suoliejuihin muutamassa hetkessä !!!
Toivotaan nyt kuitenkin parasta onnea ! En koe omaa prestiisiäni kovinkaan loukatuksi , vaikka hiilivetysuot taikka hiilivetynesteistöt sattuisivatkin jäämään löytymättä tällä laskeutumiskerralla.
Kuitenkin kymmenet minua etevämmät tukijat ovat todenneet Titanissa vallitsevan meteorologian pohjautuvan hiilivetynesteiden höyrystymiseen , tiivistymiseen , satamiseen ja kaasukehässä esiintyviin hiilivetypilvimuodostumiin !!!
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/features/feature20050107.cfm
Tässäpä on vielä viimeisimmät uutiset Saturnusjärjestelmästä :
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/index.cfm
Missä on Cassini nyt ? Laskeutujaosa Huyghens on tästä erillään ja suoralla törmäyskurssilla Titaniin. Cassini sensijaan ohittaa Titanin lähes hipaisuetäisyydeltä ja toimii samalla Huyghenslaskeutujan releointiasemana välittäen ainutkertaisen datan paljouden takaisin Maapallolle.
http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/present-position.cfm
LASKEUTUMINEN TITAN - KUUHUN LÄHELLÄ.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=uskojaelama&t=12463&p=631
Vielä on odotettava noin 3 päivää - JA SITTEN.
Kuten olen jutellut teille pitkin kulunutta vuotta 2004 , niin ESA ja NASA tulevat tekemään ainutkertaista tieteen historiaa 14.01.2005. Silloin saavutetaan fyysinen kosketus Aurinkokuntamme Saturnusjärjestelmän mitä ainutkertaisimpaan maailmaan - kuuhun nimeltään Titan.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Seuraavassa linkissäni esitellään tarkemmin itse laskeutumisproseduuria , joka onkin aika monimutkainen. Mutta jos lämpösuojakilpi kestää rajunlaisen hidastuksen ´Titanin kaasukehään tultaessa ja jos monin kertaiset peräkkäiset laskuvarjovaiheet onnistuvat , niin tammikuun 14. päivänä tapahtuu sitten yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta :
1) Tömähdys ja kolahdus kivikovalle vesijääkamaralle , jota verhoaa hiilivetyluminen kuorikerros. Hiilivetylumet pöllähtävät ja laskeutuvat. Laskuvarjot irtoavat ja leijuvat kauemmaksi alas.
2) Molskahdus ja eksoottisten hiilivetynesteiden loisketta. Hiilivetynesteistön aallokko alkaa keinuttaa luotainta , joka on kaiken varalta tehty nestetiiviiksi ja KELLUVAKSI hiilivetynesteissä.
3) Pläsähdys tervamaiseen ja vaseliinimaiseen sitkaaseen , upottavaan hiilivetyparaffiinien suohon. Laskeutujan kellumiskyky joutuu kovaan koetukseen. Jos olettamani hiilivetysuon rakenne on vaahtomaista , kuplien täyttämää sekä paraffiinimais - tervamaiset suoainekset hyvin juoksevia , niin luotain voi upota suoliejuihin muutamassa hetkessä !!!
Toivotaan nyt kuitenkin parasta onnea ! En koe omaa prestiisiäni kovinkaan loukatuksi , vaikka hiilivetysuot taikka hiilivetynesteistöt sattuisivatkin jäämään löytymättä tällä laskeutumiskerralla.
Kuitenkin kymmenet minua etevämmät tukijat ovat todenneet Titanissa vallitsevan meteorologian pohjautuvan hiilivetynesteiden höyrystymiseen , tiivistymiseen , satamiseen ja kaasukehässä esiintyviin hiilivetypilvimuodostumiin !!!
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/features/feature20050107.cfm
Tässäpä on vielä viimeisimmät uutiset Saturnusjärjestelmästä :
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/index.cfm
Missä on Cassini nyt ? Laskeutujaosa Huyghens on tästä erillään ja suoralla törmäyskurssilla Titaniin. Cassini sensijaan ohittaa Titanin lähes hipaisuetäisyydeltä ja toimii samalla Huyghenslaskeutujan releointiasemana välittäen ainutkertaisen datan paljouden takaisin Maapallolle.
http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/present-position.cfm
Vastaukset 73
Vanhimmat
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 15:45
12.01.2004 KELLO 15.50 Matti Keränen , Salla.
LISÄÄ INFOA JA LINKKEJÄ HUYGHENSIN H - HETKESTÄ 14.01.2005 :
Allaolevassa linkissä näkyy suurennettuna ja zoomattuna Titan - kuun pinnasta laskeutuja - luotaimen Huyghens todennäköinen kaskeutumisalue.
Oman peukalotuntumani mukaan tässä Titanin pintaa kartoittavassa väärävärikuvassa ovat vaaleat alueet karkeahkon peitteen peittämiä ylänkömaita. " Peruskalliona " näissä karkeahkon peitteen ylänteissä ovat vesijää , komeettojen ja meteoroidien kylvämä metalli - ja grafiittimurska sekä jähmettyneitä suurimolekyylisiä hiilivetyjä.
Pintamurskana on edellämainittujen kiinteiden ainesten meteorimurskaa ja siitä iskostuneita " kiviä " elikkä brekksiaa.
Kaikkein tummimmat alueet vastannevat Maapallon järviä , salmia ja jokia - nesteinään pienimolekyylisien hiilivetyjen koktaileja maustettuina typen , rikin , fosforin , boorin , halogeenien yms. vety-yhdisteillä.
Sävyltään vaihtelevat tumman ja harmaan sävyiset alueet ovat pinnaltaan sileämpiä tasannemaita - tummimmat ilmeisestikin Titanin vettäsisältämättömiä suoalueita. Näissä soissa on paraffiinien ja vaseliinien sekä raskaiden maaöljytisleiden tyyppisiä puolikiinteitä , amorfisia ja rasvamaisia yhdisteitä.
Kaikesta tästä orgaanisen kemian runsaudesta puuttuu vapaa happi yhdisteineen. Poikkeuksena tästä lienevät rikin ja hiilen erilaiset oksidit kaasuina tai kiinteinä sekä hiilivetyihin liunneina.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1284
Matti Keränen Salla , 14.01.2005
Matti-Keranen kirjoitti 12:35
13.01.2005 kello 17.00 Matti Keränen , Salla.
Tämänhetkinen statistiikka Saturnuksen löydetyistä kuista kertoo niitä olevan aivan virallisestikin tasan 33 kappaletta.
Lisäksi on ilman lopullista varmennusta lukuisia löytöjä Saturnuksen rengasjärjestelmässä. Näiden löytöjen todennusta haittaa erikoisesti se , etteivät rengasjärjestelmän paimenkuut taikka renkaiden aukoissa kiertävät erakkokuut noudata tarkkoja efemeridejä !
Hienona esimerkkinä tästä ovat F - renkaan " Juopot , Huonot , Hulttiot ja Varasyelevat Paimenet ". Paimenista sisempi Prometheus jopa syö kuormasta elikkä loisii paimentamaansa rengasta. Myöskin ulompi kuu Pandora töytäilee juopon lailla. Molemmat sykertävät toisinaan rengastaan pahemman kerran ja sitten kun sykkyrät oikenevat , sekoilee kuiden rata-aikataulut elikkä efemeridit !!!
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/features/saturn-story/moons.cfm
15.01.2005 kello 13.30 Matti Keränen , Salla.
SE ON SITTEN SIINÄ ! KOKO VIIMEYÖN
VALVOIN ,JÄNNITIN JA JOPA RUKOILIN.
KAIKKI MENI SITTENKIN OIKEIN HYVIN.
Linkkejjä ja kommenttejani ensimmäisestä laskeutumisesta
tieteelle täysin tuntemattomaan maailmaan. Vaikka aluksi saadut
kuvat olivatkin mustavalkeita , niin tilannehan tulee korjaantumaan.
Lakeutuminen kesti noin 2,5 tuntia leijaillen Titanin superpaksussa
kaasukehässä. Ja sitten Huyghens - laskeutuja jaksoi ponnistella
vielä 1,5 tuntia Titanin jääkylmällä pinnalla. Lämpötilahan oli täällä
pinnalla liki -180 --- -200 astetta Celsiusta.
Kosketus pintaan tapahtui noin kello 05.15 EST ( Itärannikon USA )
aikaa elikkä reilusti iltapäivällä täällä Suomessa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=531
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/index.cfm
http://www.esa.int/SPECIALS/Cassini-Huygens/index.html
http://television.esa.int/default.cfm
http://webmail.saunalahti.fi/wm2/msg;jsessionid=anp-q6663q3f?d=1105784881327&k=1nxl241&id=18716&f=INBOX
http://search.esa.int:8766/queryIG.html?rf=3&searchType=general&tipo=Image&tx0=Image&tx1=&col=mmg&qp=&qs=&qc=&ws=1&nh=12&lk=1&vf=0&ql=a&op0= &fl0=ContentType:&ty0=p&op1= &fl1=category:&ty1=p&op2= &fl2=showcase:&ty2=p&tx2=SEMK0R1VQUD&showcase=Cassini-Huygens
http://www.esa.int/esaCP/subscribers.html
15.01.2005 kello 19.00 Matti Keränen , Salla.
Alla esitän muutamia linkkejä tosi mielenkiintoisiin kuvasivustoihin Titan - kuun pinnaslta ja alailmakehästä.
Koska laskeutuja - alus Huyghens oli ESA:n tekenä ja organisoima , niin linkit ESA:n sivustoille johtavat helppoon ja varmaan kuvan saantiin.
http://www.esa.int/export/esaCP/SEMBQO71Y3E_index_0.html
http://www.esa.int/export/esaCP/SEMBQO71Y3E_index_1.html
16.01.2005 kello 15.00 Matti Keränen , Salla.
HUYGHENS - LUOTAIN ONNISTUI 200 %:- SESTI JA JOPA YLITSE SIITÄKIN !!!
Onnitteluni kaikelle Huyghens - laskeutuja - luotainta rakentaneelle ESA:n , Nasa:n ja erkoisesti Suomen tutkijaväelle !
Nasan pääjohtaja ehtikin onnitella jo laskeutumispäivänä 14.01.2005 Euroopan avaruusjärjestö ESA:a ja sen kaikkia yhteistyökumppaneita yli kaikkien ennalta
asetettujen tavoitteiden täydellisesti onnistuneesta Titan - kuun tutkimusohjelmasta nimeltä Huyghens.
Kaikkein näkyvin onnistumisen mitta olikin luotain Huyghensin toiminta - aika sekä laskeutumisen että Titanin pinnalaolon osalta. Alunperin toiminta - ajaksi oli arvioitu noin 2,0 tuntia. Nyt luotaimen leijuminen alas Titanin kamaralle kesti lähes 2,5 tuntia ja vieläpä
pinnalle kolahdettuaankin Huyghens radioi ja mittasi liki 1,5 tuntia.
Ehkäpä Huyghensin kemialliset paristot olisi voitu ladata 4 - 5 tunnin toiminta - ajaksi , mutta laskeutumisen mittausten ja telemetrian kestoajan rajoitti Cassinin , Titanin ja Saturnuksen mekaniikka. Cassini olisi lentänyt joka tapauksessa Titanilla olleen laskeutumispaikan ohitse horisontin taakse 4 - 5 tunnin kuluttua ja Huyghensin
radioitten kuuluvuussädekin olisi tällöin ylitetty.
Nyt kuitenkin jokatapauksessa onnistuttiin hyödyntämään maksimaalisesti laskeutumis- ja pinnallaoloikkunat Cassinin lentoradan mekaniikan sallimissa rajoissa. Onnistunut ja
pehmyt laskeutuminen liki 1,5 miljardin kilometrin päähän yli 7 vuoden ratalennonm jälkeen oli sinänsäkin jo oikein hieno saavutus. Tästä lähtien meille ovat auki ovet kaikkien jättiläiskuiden Io , Europa , Ganymedes , Callisto , Titan , Triton ja Charon sekä uloimpien planeettojen Uuranus ,
Neptunus sekä Pluto tutkimuksille aina pinnallelaskeutumisia myöten. Tätä ennenhän luotain Galileo Galilei pudotti hieman
Huyghensiä pienemmän ja yksinkertaisemman laskeutumisluotaimen Jupiteriin saavuttuaan Jupiter - järjestelmään noin 10 vuotta sitten ...
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
http://www.esa.int/SPECIALS/Cassini-Huygens/SEMIRJ0A90E_0.html
http://www.esa.int/SPECIALS/Cassini-Huygens/
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 15:15
16.01.2005 kello 15.15 Matti Keränen , Salla.
Ainaskin tästä / näistä linkeistä saa uusia hienoja kuvia Huyghensin ottamina Titanista.
Nythän ovat kaikki tavallisimmat NASA:n , JPL:n ja tähtitieteen nettikanavat ruuhkautuneet ihmisten ja suuren yleisön ihaillessa kauniita planeetta Titanin ikuisesti pilvisä maisemia.
http://www.esa.int/esaCP/index.html
http://www.esa.int/esaCP/SEMTKR71Y3E_index_0.html
Hei, Matti! Kiitokset sinulle mainiosta tietopaketista. Toivon että pidät meitä tällä palstalla ajan tasalla jos ja kun jotakin erityistä Titanilla esiintyy.
Kiitos etukäteen.
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 13:52
18.01.2005 kello 13.45 Matti Keränen , Salla.
YHTEENVETOA CASSINI - HUYGHENS - PROJEKTISTA :
Juttuni loppuosa on englanninkielinen , mutta poimin siitä muutamia kohokohtia suomeksi :
Cassini - alus on suunniteltu nimenomaan kiertämään Saturnusjärjestelmässä aivan kuten Galileo Galilei - luotain kierteli Jupiterjärjestelmässä osan 1990 - lukua.
Huyghens - laskeutujaluotain on ESA:n manageroima , suunnittelema ja yhdessä NASA:n kanssa lennätetty kohtaamisradalle Titan - kuun kanssa.
Yhdistelmäluotain Cassini - Huyghens laukaistiin matkaansa Floridan Cape Kennedystä 15.10.1997 ja aluksi lentorata suunnattiin kahdesti Venuksen ja kerran Maapalon ohitse. Näiden gravitaatiolinkouksella päästiin kohoamaan aina Jupiterin radalle. Jupiter antoi alukselle loppusysäyksen Saturnuksen kiertoradalle.
Asettautuminen Saturnusta kiertävälle loppuradalle eli SOI suoritettiin onnistuneesti viime kesänä heinäkuun alussa. Tarkoitus on suorittaa 45 ohilentoa Titan - kuun suhteen. Samalla Titan antaa Cassinille polttoainetta säästäviä gravitaatiopotkuja. Näin saadaan Saturnusjärjestelmän kaikki muut kuut paitsi Foebe ja renkaiden paimenkuut tutkittua tarkoilla lähiohituksilla.
Lopuksi Cassini ohjataan Saturnuksen rengastasoon nähden kohtisuoralle kiertoradalle tutkimaan renkaiden loputtoman mutkikasta hienorakennetta. Nyt jo tiedetään renkaiden " soittavan " liki 30 Saturnuksen kuun loputtomiin säveltämiä gravitaatioharmonioita.
Jutun loipussa on vielä lyhyt elämänkerta hollantilaisesta astronomi - fyysikko Huyhgensistä. Mission
This mission to Saturn, as far as Cassini orbiter is concerned, is a thoroughful study of Saturn's system. Cassini will be the first craft orbiting Saturn like Galileo had been the first craft orbiting Jupiter (and the first ever to orbit a gas giant as until then previous probes had just flown by there). Performing orbits about a gas giant allows long duration and high-return science about the planet, its moons and its environment.
On another hand, ESA Huygens will dedicatedly study Titan, Saturn's main moon. Cassini-Huygens launched on October, 15th 1997 from Cape Canaveral Air Force Station, Fla., and headed Saturn via four gravity assisted flybys. Two at Venus, one at Earth, one at Jupiter. Cassini will have scoured 2.2 billion miles (3.5 billion km) when arriving at Saturn. A mock-up of Huygens was parachute-tested in Italy.
Cassini is scheduled for a 4-year work in orbit. It will perform 74 orbits about Saturn, including 44 flybys of Titan, sending back a total of 1 million pictures. Data coming from the probe will take from 68 to 90 minutes to reach us according where Earth is on its orbit. Saturn orbit insertion will occur on July, 1st 2004.
Huygens's descent in Titan's atmosphere is scheduled on Jan. 14, 2005. Saturn was last visited by Voyager 1 and Voyager 2 in 1980 and 1981. Cassini-Huygens mission is a cooperative mission of NASA, European ESA, and Italian Space Agency. JPL at Caltech, Pasadena, is managing the mission for NASA.
Cassini orbiter and its two onboard cameras were designed, developed, and assembled at JPL. Huygens probe was developped by a team at the European Space Technology and Research Center in Noordwijk, the Netherlands. The Italian Space Agency provided the high-gain antenna, much of the radio system and elements of several of Cassini's science instruments
for more
see mission's official site
or
Cassini Imaging Team site
As far as it is concerned Cassini will execute 45 flybys of Titan permitting high-resolution mapping of the moon with the radar-imaging instrument. The radar can see through the opaque haze of Titan's upper atmosphere
Huygens ESA probe vas named from Dutch scientist Christiaan Huygens (1629-1695).
Huygens had been born in a wealthy Dutch family traditionally diplomacy-serving the House of Orange. After maths and law studies, he dedicated some time to improve and theorize astronomical telescopes. In 1655 he discovered Titan, Saturn's main moon, and Saturn's rings true nature with a telescope of his own.
Huygens was one founder of the French Academy of Sciences in 1666. Huygens was less a great scientist than Newton however, as he was not able to master calculus
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 17:59
18.01.2005 kello 17.50 Matti Keränen , Salla.
FANTASTISIA KUVIA - - - VIHDOINKIN !
Lienette ihmetelleet minun passiivista kommentoitiani uusimmista Huyghens - laskeutujan ainutkertaisita kuvista Titanin pilviverhojen
alapuolelta !
Anteeksi vaan oikein paljon osoittamani passiivisuus tässä tärkeässä asiassa ! Syynä passiivisuuteeni ovat olleet tekniset esteet ! Kaikissa aiemmin hyviksi havaitsemissani Cassini - Huyghens - ohjelman linkeissä kun on ollut tavatonta ruuhkaa koko kuluneen viikonlopun jostakin sattuneesta syystä !
Vasta tänään olen hitaalla puhelinmodeemini yhteydelläni saanut ladattua kuvia allamainitsemiltani internetlinkeiltä :
Tässä on 30 kuvasta koostettu yhdistelmä , kun Huyghens - luotain laskeutui 13 - 8 km verran Titanin yläpuolella. Koska luotain liikkui
samalla pysty - ja vaakasuunnassa kuvien ottoaikana , niin kuvien stereoanalyysi on mahdollista. Silloin saadaan alapuolen maastojen
korkeussuhteista jonkinlainen topografikartta.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1313
Seuraavassa on kaksi hienoa kuvaa alempaa. Värillinen kuva on itse Titan - kuun pinnalta. Isojen kivenmurikoiden uskotaan olevan jääloh-
kareita. Kuun pinta vastasi kovuudeltaan kosteaa sora - , hieta - ja savi - maata. Pinnassa oli vesi - ja hiilivetyjään seosta materiaalina.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=531
Pienempi mustavalkea panoraamakuva on melko vaikeasti tulkittava , koska meillä ei ole mitään aiempaa tietoa ja kokemusta Titanin pinnan
olosuhteista. Tarvittaisiinkin nyt siis oikein kipeästi aiemmin ideoimaani helikopterilentoa tässä psykedeelisessä maisemassa. Maiseman väritys tuo läheisesti Marsin pinnan mieleen.
Nesteiden läsnäoloa ja jälkiä pidetään nyt varmana Titanissakin , vaikka luotain Huyghens ei osunutkaan nesteiden mereen tai järveen Titanissa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1311
26.01.2005 kello 12.30 Matti Keränen , Salla.
TIETOA HUYGHENS - LASKEUTUJAN LAITTEISTA
SEKÄ LASKEUTUMISEEN LIITTYNEISTÄ JÄRJES-
TELMISTÄ JA APULAITTEISTA...
Arvoisat lukijani ja seuraajani sekä imimerkki " Kalle " ! Lienette huomanneet minun esitelleen melkoisen niukalti sekä kiertorataluotain - Cassinia että laskeutuja - alus - Huyghensiä tähän asti- sissa kirjoitteluissani.
Syynä tähän on ollut tietoinen laiminlyönti. Varsinkin Huyghens - laskeutuja - aluksen operaatiota Titan - kuun pinnalle pidin alun alkaenkin liiankin yltiöpäisenä ja epä-
varmana. Tähän skeptisyyteeni liittyi tieto tapahtuneesta radikaalista suunnitteluvirheestä Cassini ja Huyghensin välisessä radioliikenteessä.
NASA:n ja ESA:n insinööritiimit olivat näet totaalisesti unohtaneet käytetyn radiotaajuuden herkkyyden alusten välisille suhteellisille nopeuseroille. Käytetty taajuuskaista oli erittäin kapea ja suurtaajuinen , jotta se läpäisisi Titanin paksun kaasukehän sähköiset häiriöt - salamoinnin ja lähetys - tehon absorption kemiallisesti ja meteorologisesti aktiiviin kaasukehässä.
Vaikka ei oltukaan oikein osattu laskea , ennakoida ja virittää oikein käytettyjä taajuuksia , niin yhteydet kuitenkin onnistuivat
jotenkuten. Tosin kymmeniä Huyghensin ottamia kuvia menetettiin mutta kaikki muu telemetria saatiin käyttökelpoisena siepattua Cassiniin ja releoitua Maapallolle.
Seuraavassa lyhyttä yhteenvetoani Huyghensin laitteistoista - nyt kun alus toimi eräiltä osiltaan jopa yli 200 - prosentin tasolla.
Huygens Atmospheric Structure Instrument (HASI)
Doppler Wind Experiment (DWE)
Descent Imager/Spectral Radiometer (DISR)
Gas Chromatograph Mass Spectrometer (GCMS)
Aerosol Collector and Pyrolyser (ACP)
Surface-Science Package (SSP)
http://saturn.jpl.nasa.gov/spacecraft/subsystems-huygens.cfm
Following are several documents related to Cassini safety:
TITLE DATE FORMAT/SIZE
Spacecraft Power for Cassini - NASA fact sheet 07/1999 PDF/44 K
Department of Energy Facts: Radioisotope Heater Units (RHUs) 12/1998 PDF/72 K
Why the Cassini Mission Cannot Use Solar Arrays 11/1996 PDF/44 K
http://saturn.jpl.nasa.gov/spacecraft/safety.cfm
Seuraavassa on vielä linkki ESA:n uusimpaan infoon Huyghens - laskeutujasta lähinnä kuvina ja multimediana ...
http://saturn.jpl.nasa.gov/spacecraft/instruments-huygens.cfm
Toteaisinkin loppukommenttinani , että Titanin maailma osoittautui justiinsa niin eksoottiseksi kuin oletinkin viimesyksyisessä novelli - kokoelmassani " OUDOIMMISTA OUDOIN HELIKOPTERILENTO "
osat I , II , ... , V , VI .
Vain veikkaukseni valtameristä ei ainakaan toistaiseksi ole osoittautunut varmennetuksi. Mutta olen sitäkin tyytyväisempi , Huyghens laskeutui maastollisesti melkoisen monipuoliseen vaihettuma - alueeseen.
Xanadun - manneralue olisi ollut lähinnä puhtaan vesijään ja metaani - nesteiden sateiden ja purosten siihen kaivamia uomastoja. Nyt pudottiinkin Titanin pinnan suohon.
Koska alus oli tehty kelluvaksi metaaninesteessä , se ei uponnut tähän
suohon. Vain muutamaa päivää aikaisemmin oli ollut paikalla rankka metaanisadekuuro. Nestemäisen metaanin jäämiä näkyi korkealta otettujen panoraamakuvien jokien ja purojen uomastoissa.
27.01.2005 kello 12.50 Matti Keränen , Salla.
Kiinnostaneekohan lukijoitani seuraavanlaatuinen puhdas scifi - sarja. Scifi -
sarjassani on puolisen tusinaa erilaista osaa.
Juttu muodostaa yhden kokonaisuuden Titan - kuun
olosuhteista.
Sarjassani on eräitä profeetallisia piirteitä.
Sillä laadin sen viime kesänä Puolan Zakopanessa lomareissullani. Sarja on julkaistu jippii.fi -
Forum - Usko ja Elämä palstalla ennen joulua ...
OUDOIMMISTA OUDOIN HELIKOPTERILENTO I .
Helikopterimme on jo odottanut lähes kaksi viikkoa pimeän yön päättymistä. Vihdoinkin itäi-
nen taivaanranta saa purppuranpunaisen ja sinipunaisen sävytyksen. Odotamme vielä kaksi Maapallon päivää näkyvyyden selkenemistä ennen starttia.
Ohjaajanamme on parhaalla tekoälyllä varustettu tietokoneisto. Helikopterillamme on näkyvän valon lisäksi joukko infrapunaa , mikroaaltoja ja tutka-aaltoja käyttäviä sensoreita. Operaattorithan ovat kaukaisella Maapallolla. Kaikki helikopteriamme koskevat suuret yleisohjeet ja lennon havainnot radioidaan tätä jäistä metaanimaailmaamme kiertävälle tekokuulle. Sieltä data releoidaan Maahan. Sanomien lentoaika on 1,5 tunnin suuruusluokkaa aina yhteen suuntaansa.
14 vrk kestäneen yön aikana ovat helikopterimme isotooppigeneraattorit ladanneet lentomoottorien akut 2 - 3 tunnin pyrähdystä varten. Sitten taas laskeudutaan uutta latausta ja havaintojaksoa varten.
Radallaan oleva releointitekokuu antaa viimehetkessä säävaroituksen. Lykkäämme lähtöämme - päätöksen tekee helikopterimme tekoäly. Taivas tummenee oranssin , purppuran ja sinivihreän sävyihin ja alkaa tuulla leppoisasti. ja sitten tulee sade.
Suurten pingis - ja pesäpallojen kokoiset kirkkaan sinivalkoiset nestekuulat alkavat leijua pilvipeitteestä hitaammin kuin uuden lumen isot ensi hiutaleet Maapallollamme. Suuret kauniit nestekuulat läpsähtelevät verkalleen kivikovaan lumivalkoiseen maankamaraan - sensoriemme mukaan se on lähes puhdasta vesijäätä.
Lopulta tämä ihmeen kaunis ja verkkainen suurten etaani-propaani-kuulien pehmyt pommitus päättyy ja kopterimme starttaa. Taivas on kirkastunut niin paljon , että himmeä tummanpunakeltainen Auringon kuumotus erottuu utuisena pallona taivaalta. Vastapäätä häämöttää aavemaisena liki neljäsosaa taivaasta peittävä jättimäinen pallo renkaineen - se on Saturnus. Kolme isoa kuuta häämöttää sen lähistöllä. Ne ovat ilmneisesti Rhea , Dione ja Tethys.
Koska ilmakehämme on 2,5 kertaa niin tiheä kuin Maapallolla ja koska painovoiman g - arvo on vain noin yksi kolmasosa Maan arvosta , niin helikoppterimme roottorit pyörivät hyvin verkalleen. Kaikki ohjausliikkeet ovat kuin hidastetusta filmistä verrattuna maanpäälisiin lentoihin. Jos tulee blackout tai konerikko , niin hätälaskeutuminen autorotaatiolla on erittäin helppoa näissä leppeissä painovoima ja tuuliolosuhteissa.
Maisema on uskomatonta. Värejä löytyy laidasta laitaan koko sateenkaaren alueelta ja vieläpä laaja joukko infrapunavalon vääriä värejä. Topografia poikkeaa täysin kiviplaneetoille luonteenomaisesta. Sillä mikään aikaisemmin opittu geologian geomorfologian taikka maantieteen perusdogmi ei merkitse täällä yhtään mitään.
Ainoa yhteensopiva piirre Aurinkokuntamme sisäosien kiviplaneettojen , kuiden ja asteroidien maailmojen kanssa ovat keskisuuret ja tosi suuret jättimäiset kraatterit.
Ne ovat puhtaasti kivimeteoriittien , hiilikondriittien ja komeettojen iskemiä arpia tässä jäiden ja hiilivetyjen eksoottisessa maailmassa.
Pienet kraatterit sen sijaan ovat järkyttävä yllätys. Niinpä helikopterimme on ohjeistettu kaikin keinoin kiertämään kaukaa nämä pienkraatterit. Lentäessämme näemme kaukaa aktiivisen pienen kraatterin. Valtava pylväs purkautuvaa nestettä suihkuaa liki parin kilometrin korkeuteen. Nestettä ympäröi tuuhea höyrypilvi. Ympäröivän typpi - metaani - ilmakehän kylmyydessä = - 160 astetta C - tämä höyry tiivistyy valkoiseksi pulveriksi joka leijailee kuin lumimyrsky alas monenkirjavaan hiilivetymaisemaan. Spetrometrimme mukaan tämä purkaus oli geysiri , joka syöksi kiehuvaa vettä lähes kaksi kilometriä korkean pylvään. Vesipylväs höyrystyi ja satoi alas lumena.
Kohta horisonttiimme ilmestyy rannaton tasanne. Se on täynnään laakeita vuoria. Spektrometrimme analysoivat tasanteen hiilivetykoktaileista sekoitetuksi mereksi. Vuoret ovat kymmenien metrien korkuisia aaltoja , jotka liikkuvat aavemaisen hitaasti tällä jäisen kauneuden ja kylmyyden merellä.
Lennonvalvonta sanoo paristojen uuden latauksen olevan tarpeen. Ohjataan helikopteri riittävän turvavälin päähän tästä merestä. Miksi monen kilometrin päähän kiehtovasta rannasta - sen kertonen seuraavalla kerralla. Varovaisuus kun kannattaa aina - varsinkin täällä Titan - kuun supereksoottisessa jäiden , hiilivetyjen , kaasujen ja supertiheän typpi - ilmakehän maailmassa !!!
25.09.2004 KELLO 18.45 Matti Keränen , Salla.
OUDOIMMISTA OUDOIN HELIKOPTERILENTO - OSA II
Roottorit käynnistyvät verkkaiseen pyörintäänsä ja kopterimme
alkaa kohota aavemaisen hiljaisesti. Vaikka olemmekin rannattoman
laajan valtameren lähistöllä , eivät mitkään näkymät ole verrattavissa
Maapallon merimaisemiin.
Voimakasta tuulta ei tunnu , pilvipeite taivaalla on läpitunkematon.
Vain joskus vilahtaa ohuemmasta pilvikerroksesta läpi oranssin pu-
naiseksi suodattunut Auringon kajo ja samalla kuumottaa toiselta
suunnalta aavemaisen kookas , liikkumaton Saturnuksen hahmo pil-
vien takaa.
Maailmamme Titanhan pyörähtää akselinsa ympäri tavattoman
hitaasti - noin 16 Maan vuorokauden ajassa. Aurinko siis liikkuu
hyvin verkalleen taivaalla tuntien ja Maapallon vuorokausien mit-
taan , mutta planeetta Saturnuspa pysyykin paikoillaan. Se roik-
kuu kuin pelottava pallomainen renkaiden ympäröimä haamu tai-
vaallamme kaiken aikaa samassa kohdassa.
Noin puolen tunnin kuluttua alkaa edestämme kohota lumival-
kean raidoituksen saanut oranssin, veren ja punaruskean värin
kirjavoima vuori. Oikeastaan se on tasalakinen laaja pöytävuo-
rimainen ylätasanko, jonka meren puoleinen rinne viettää jyr-
kästi mitä kauneimpaan rantalaguuniin.
Tämän pöytävuoren tasainen lakiosa on ruskean , vihertävän ,
harmaan ja punertavan sävyisten pilvien peitossa. Vuoren ylä-
tasanteelta ryöppyää useita kauniita vuoristoputoúksia alas
kauniiseen laguuniin. Jokainen puron on kaivertanut pienen
jyrkkäreunaisen lasku-uoman jyrkänteemme rinteelle.
Jokaisen lasku-uoman pohja on kirkkaan valkoinen ja uo-
massa ryöppyävä neste vaihtelee ruskean , sinertävän , kel-
taisen verenpunaisen väreissä. Samalla alasryöppyävien
purojen " vesi " höyryilee kovasti ikäänkuin se olisi kiehu-
maisillaan. Laguunimme " vesi " on vieläkin uskomattomam-
paa. Väreille ei löydy mitään maallisia vastineita.
Lennonjohtomme antaa meille äkkiä hälytyksen : " Nopeasti
lisää korkeutta yksi kilometri ja pois laguunimme lähistöltä ! "
Seuraavalla kerralla kerron mikä aiheutti tämän vaaratilanteen ...
Täällä superoudon kemian , fysiikan ja meteorologian maailmassa
kun eivät mitkään Maapallolla opitut lainalaisuudet ole sellaisinaan
käyttökelpoisia !!!
01.02.2005 kello 17.55 Matti Keränen , Salla
KUIDEN LUKUMÄÄRISTÄ JA LINKEISTÄ :
Planeetta Saturnuksella on uusimpien varmennettujen tietojeni mukaan 33 kuuta. Lisäksimuutamia löytynee lisää , kunhan
Cassini - luotain siirtyy tutkimusretkensä loppupuolella kohtisuoraan renkaiden tasoa vastaan olevalle radalla ja keskittyy
jatkuvaan renkaiden lähiseurantaan.
Nythän Cassinin tavoitteena ovat yli 70 kuitten ja yli 40 Titanin lähiohitusta sekä Saturnusta ympäröivien säteily- , hiukkas- ja magneettivyöhykkeiden tutkimus.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/features/saturn-story/moons.cfm
Jupiterilla sitä vastoin on kuita lähes tuplaten. Uusimpien varmennettujen tietojeni mukaan niitä on tarkalleen 61 kappaletta. Varmasti lähitulevaisuuden uudet lennot Jupiter - järjestelmään tulevat lisäämään tätäkin lukumäärää.
Nythän on tulossa tämän vuosikymmene lopussa Jupiterin jäisiin kuihin keskittyvä jättiläisluotain. Jupiter Icy Moons Orbiter , jonka tärkein tukimus on kartoittaa Europan , Ganymedeen ja Calliston jääkuoren alla piileviä koko kuun laajuisia pimeitä valtameriä.Merten syvyydet lienevät sadan kilometrin luokkaa ja näissä merissä saattaa piillämeille tuntematonta eksoottista elämää , joka on sidottu samaan orgaaniseen kemiaan kuin omakin elämämme.
http://www.jpl.nasa.gov/solar_system/index.cfm
http://www2.jpl.nasa.gov/galileo/moons/moons.html
http://www.jpl.nasa.gov/solar_system/planets/jupiter_index.html
Uuranuksella on kuita lähes kolmekymmentä kappaletta. Näidenkin lukumäärä tullee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Kaikki nämä kuut tunnetut ja löydettävät ovat pieniä tai korkeintaan Saturnuksen keskikokoisten kuiden luokkaa. Yhtään Titania taikka Ganymedestä ei Uuranuksella liene koskaan ollutkaan.
http://www.jpl.nasa.gov/solar_system/planets/uranus_index.html
Neptunuksellakin lienee lähes 20 kuuta. Joista vielä useat odottavat löytäjäänsä. Kaikki muut kuut ovat pieniä paitsi jättimäinen Triton.
Lukuisien epätavanomaisuuksiensa vuoksi Triton lienee kaapattu kauempaa Kuiperin vyöhykkeeltä. Tritonin kemia ja geologia vievät sen Pluton ja Charonin tapaisten Kuiperin vyöhykkeen jääasteroidien joukkoon.
http://www.jpl.nasa.gov/solar_system/planets/neptune_index.html
Muista planeetoista Maapallo ja Pluto ovat yhden kuun omistajia. Molempien kuut ovat emokappaleeseensa verrattuina niin valtavia ,
että parit Maapallo - Kuu sekä Pluto - Charon ovat kaksoisplaneettoja.
Mars - planeetalla on kaksi kuuta Phobos ja Deimos , jotka ovat molemmat asteroidien kokoluokkaa ja kiertävät hyvin läheisillä
radoilla emoplaneettaansa.
Kiitos, Matti mielenkiintoisista tiedoista. Todellinen kuun maisema Cassinilla on. Olisi Mika Waltarilla kirjan aihetta (Kuun maisema II). Avaruus ja tähtitiede saa minut omasta navastani katselemaan noita napoja jotka tuolla atmosfäärissä ovat. Ja että sieltä tulee meille todellista tietoa! Pidäpä Matti meitä ajan tasalla. Hyviä härkäviikkoja toivotellen
Ute, Elias
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen 14:54
03.02.2005 kello 15.15 Matti Keränen ,Salla.
SUURTEN PLANEETTOJEN KUISTA - OSA II
Seuraavassa eräitä hienoja linkkejä Jupiterin
tunnettujen kuiden nykyiseen statistiikkaan.
http://www.ifa.hawaii.edu/~sheppard/satellites/orbits.html
http://www.ifa.hawaii.edu/~sheppard/satellites/jup.html
http://www.ifa.hawaii.edu/~jewitt/jmoons/jmoons.html
http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/headline_universe/solar_system/stories_2003/jupiter_saturn_moons_april_2003.html
http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/saturn/saturn.html&edu=elem
Allaolevassa linkissä on pieniä asiavirheitä Jupiterin ja Saturnuksen osalta. Koska uusia , pieniä , epäsäännöllisillä radoilla , renkaissa piileksiviä taikka muuten epänormaaleja kuita löytyy vuosittain suurimmilta planeetoilta , niin täydennetäänpä tietoja.
Jupiterilla on ainakin 61 kuuta ja Saturnuksella ainakin 33 kuuta. Nämä
viimeisimmät Saturnuksen kuut löysi Cassini - Huyghens - alus Saturnuksen renkaista viime kesänä tehdessään SOI - operaation ensimmäisellä Saturnuksen likeisellä ohilennollaan. Silloin se leikkasi planeetan rengastason miltei hipoen F - renkaan ulkoreunaa.
http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/our_solar_system/moons_table.html&edu=elem
http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/saturn/moons/large_medium_moons.html&edu=elem
http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/saturn/moons/medium_moons.html&edu=elem
http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/saturn/moons/large_medium_moons.html&edu=elem
Matti Keränen Salla
Matti_Keränen kirjoitti 27.9 7:55
27.09.2004 kello 07.45 Matti Keränen , Salla.
OUDOIMMISTA OUDOIN HELIKOPTERILENTO - OSA III
Syynä äkilliseen nousukehoitukseen oli omituinen
ilmiö. Koko rannaton , hitaasti vyöryvien vuorien monenkirjava tasannemaasto - Titanin hiivetynesteiden meri - alkoi uhkaavasti kohota. Syynä olikin aivan erikoinen tulvavuoksi.
Titanin ratahan on melkoisen epäkeskinen. Niinpä
painovoimakentän vaihtelut Saturnus-planeetan ym-
päri kiertoradalla vaihtelevat melkoisesti. Välillä Saturnus venyttää Titania gravitaatiokenttänsä vuorovesivaikutuksella kuin elastista palloa ja kiertoradan apogeumiupisteessä taas venytys höllenee ja Titan - raukka pääsee takaisin lähemmäksi pallomaista muotoa.
Tämänkertainen tulvavuoksi syntyi Titanin perigeumpisteessä , kun vuorovesivoimavaikutus venytti Titanin valtamerta ja samalla syntyi kuunjäristys graniitinkovassa Titanin jäisessä kuoressa. Pelkkä vuorovesiaalto olisi nostanut meren pintaa vain vajaat sata metriä , mutta
kuunjäristyksen synnyttämä tsunami sysäsi satoja metrejä korkean hyökyaallon.
Kaunis laguunimme peittyi kuohuvaan , höyryävään , kirjavia savuhuntuja pöllyttävään nesteaaltoon. Laguunin aiempi , liki purppuran punainen bensiinikerros sekottui ja katosi valtamerten hiilivetykoktailiin. Muutamassa tunnissa tämä kuohuileva höyryjen , värien ,
utujen ja pilvien kaaos tyyntyi. Tulvavuoksi alkoi perääntyä takaisin salaperäiseen mereensä.
Helikopterin roottorit vispasivat laiskanlaisen hitaasti melkoisen tyynessä säässä. Navigointia helpotti toisinaan näkyvä Auringon ruskotus ja valtava aavemainen Saturnuksen haamu. Mutta nytpä tuo haamu olikin hiukan liikahtanut. Niiden tuntien aikana , jolloin Titan
sivuutti perigeum - pisteensä , olikin Saturnus hieman siirtynyt taivaalla.
Kyseessä oli normaali libraatioilmiö. Aina lähellä apogeumia ja perigeumia liikahtaa tuo muuten taivaalla paikoillaan jököttävä emoplaneetta huomattavan matkan.
Mutta libraatioliike on vain edestakaista. Ainoastaan Saturnuksen kuilla Phoebe ja Hyperion koetaan oikeita Saturnuksen nousuja ja laskuja. Esimerkiksi Titanilla paistaa Aurinko noin 8 päivää ja yö samoin kestää 8 päivää. Samalla kaiken aikaa roikkuu tuo uskollinen Saturnuksen kuvajainen lähes paikoillaan.
Arvannette kait , että vain Titanin Saturnuksen puoleisella pallonpuoliskolla näkyy tämä näytelmä. Vuorovesiä , kuunjäristyksiä ja vettä suihkuttavia tulivuoria on sen sijaan kaikkialla Titanissa.
Maisemat ovat kauniita. Bensiininpunertavia järviä , laguuneja, vettä ja höyryä suihkuttavia pikku kraattereita sekä kaikenkokoisia isompia rengasvuoria. Näkyypä paikoitellen aivan oikeita vuoristojakin.
Valitettavasti vain geologit eivät vieläkään tiedä tarkalleen niiden syntymekanismia. Maapallon kaltaista laattatektoniikkaa täältä ei löydy , mutta jäistä , ammoniakin ja hiilivetyjen seoksesta koostuva planeetanko-
koisen kuun kuori on aktiivinen. Syvällä Titanin keskellä on ainakin kivinen ydin.
Saturnuksen voimakas gravitaatiokenttä muovailee
ja ravistelee Titania voimakkaasti sen epäkeskisellä kiertoradalla ja tuottaa melkoisesti vulkaanista lämpöä.
Titan ei siis ole geologisesti kuollut kappale. Seuraavalla kerralla tarkastellaan kuun pintamateriaalia...
04.03.2005 kello 13.00 Matti Keränen , Salla.
TAMMIKUUN KUU YNNÄ MUUTA INFOA.
Referoidaanpa seuraavia uutisia Saturnuksesta :
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Tammikuun kuumme onkin kuu nimeltä Janus.
Se kruisailee tässä kuvassa noin 11000 km:n päässä uloimmasta F - renkaasta , joka näkyy keskellä tätä kuvaa. Itse kuva on otettu yli 2,5 milj. km:n päästä, joten perspektiivi on oikaissut renkaat liki viivasuoriksi.
Janus - kuu kiertää yhdessä Epimetheuksen kanssa liki samaa rataa - oikeastaan ikäänkuin ratapihan viereisillä raiteilla. Kun kuut lähestyvät toisiaan , ne vaihtavat raiteita taivaallisen gravitaatioresonanssin toimiessa
vaihdemiehenä. Raiteiden väli on vain noin 50 km.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1338
Tässä kuvassa onkin Rhea - kuun jättöpuoli liki
täydessä auringonvalossa. Rhea on Saturnuksen toiseksi suurin kuu , mutta eroaa selvästi meidän Kuustamme jo yksistään pinnankoostumuksensa erilaisen kemian vuoksi. Rhea - kuu onkin samaa jäämaailmoiden sukupuuta kuin ovat Titan , Japetus ja Foebe ynnä monet muut kuut
Saturnus - järjestelmässä.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1336
Tässä on kuvattuna Saturnuksen pohjoista pallonpuoliskoa utuverhoa muistuttavan C - renkaan suodattamassa valossa.
Kaarevat viirit planeetan kaasukehässä ovat nauhamaisten C - renkaan alirenkaiden eripaksuisia varjoja. Tumma pyöreä
silhuetti edessä on Mimas - kuu. Katsokaa kokosuhteita !
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1335
Lähi - infrapunalla otettu kuva Saturnuksen kaasukehän loputtomista myrskyistä ja pyörteistä. Näkyvällä valolla kuva olisi haaleahko vailla
yksityiskohtia , koska ylimmän kaasukehän metaani - ja ammoniakki - sumut hämärtävät näkyvyyden. Juuri sama ongelmahan on Titan -
kuussakin. Ensimmäiset oikeat näkyvän valon kuvat ja värit saatiinkin Titanista vasta Huyghens - laskeutujan onnistuttua ottamaan lähes 700 kuvaa Titanin alailmakehästä sekä pinnalta. Kuvissa käytettyjen suodinten avulla pystyttiin näistä syntetisoimaan hienoja värikuvia.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1337
Tosella kaunis kuva harmaan vivahteineen. Sellaisenaan kuin parhain grafiikkatyö!!!
07.02.2005 kello 10.00 Matti Keränen , Salla.
TOSI HANKALAA KOMEETTAJAHTIA
SALLAN SÄÄT LEIKKIVÄT KISSAA JA
HIIRTÄ TÄHTIEN SEURANNASSA.
Tämän talven hienoin komeetta on epäile-
mättä Machholz. Se löydettiin viime syksynä
Kalifornian taivaan alla. Aluksi komeetta näkyi
taivaanpaööon eteläisellä puoliskolla , mutta
jo joulukuusta alkaen se alkoi näkyä Suomessa.
Koska tämän komeetan rata kulkee jyrkässä
kulmassa Maapallon kiertoradan tasoon nähden ,
se tulee näkymään loppukevään aina valoisiin
kesän öihin saakka meillä. Sen sijaan olikin ihme
tarina tämän komeetan löytyminen.
Komeetta keksittiin aivan normaalilla amatöörien käyttämällä 15 cm:n peiliteleskoopilla , jonka polttoväli on noin 100 cm eikä moderneja CCD - kennoja digitaalikameroineen ollut varusteina.
Vain Kalifornian seudun huippuirkkaat , pimeät
ja koko vuoden lauhat havaintokelit selittävät
tämän onnistumisen.
Tammikuun 14. iltana oli ensimmäinen hyvä
tähtikeli Sallassa. Komeetta näkyikin samassa
prismakiikarin näkökentässa Perseuksen Algolin
kanssa. Viikkoa myöhemmin sattui taas oikein
kirkas keskiyön tunti. Silloin komeetta olikin jo
Perseuksentähdistön pohjoisimmassa reunassa.
Sittenpä jo tullaankin viime yöhön 06. - 07.02.
Alkoikin oikein etsintöjen yö kaikkine hassuine
seikkailuineen. Minulla on tietokoneessani peräti
kaksi astronomista tähtitaivaan simulaattoreja.
Kumpaankin näistä tulee vielä lisäetuina kahden -
neljän viikon välein netistä saapuvat päivitykset
asteroideille , komeetoille , tekokuille yms. epä-
säännöllisille tähtitaivaan ilmiöille.
Näiden simulaattoreiden sekä Ursa Ry:n komeettasivustoilta lataamieni etsintäkarttojen mukaan tämän talven kuumin komeetta on nyt Cassiopeijan ja Kirahvin tähdistöjen rajamaastoissa - suoraan Cassiopeijan viimeisen sakaran jatkeelta Kirahvin alfaan ja gammaan.
Kello 19.30 alkaa tähän aikaan jo kelvollinen iltahämärä päättyäkseen aamulla noin kello 06.30 täällä Sallassa. Suuntasin pienemmän kiikarini taivaalle. Koko Cassiopeijan tähdistö oli ikäänkuin harsossa. Noin 5,1 - magnitudin
utupallomaista komeettaa ei näkynyt , vaikka edellisenä aamuna se näkyi aamun vaalenevalla taivaalla oikein hienosti.
Uuden yrityksen teinkin sitten pari tuntia myöhemmin. Koko zeniittitaivas pohjoista horisonttia myöten leiskui utupilvien tehostamissa revontulissa. Suuttuneena laitoin
herätyskellon aamuviideksi soimaan. Komeettahan oli koko illan horisontissa. Aamulla olivat revontulet sammuneet ja pilvetr kaikonneet. Kello viideltä olivat vielä Sallan kekustan
katuvalotkin sammuksissa.
Nyt se näkyikin vihdoin ja viimein vailla katuvalojen ynnä muiden häiritsijöiden sotkuja. Alhaalla pohjoisella taivaalla yhdessä Cassiopeijan , Kirahvin ja Perseuksen kanssa.
Verrattuna muihin sumumaisiin kohteisiin vastasi Machholzin komeetta melko hyvin Herkuleksen joukkoa M13. Tosin M13 oli komeettaa pienempi pinta-alaltaan. Ajokoirien M3 hävisi ja
Käärmeen Pään M5 ylti tasoihin kirkkaudessaan. Praesepe oli valitettavasti horisontin alla , joten täytyy verrata siihen toiste.
Ja tietenkin vajaan puolen tunnin kuluttua leimahtivat utuiset revontulten valoesiriput taivaalle täydessä loistossaan sotkemaan
hienoa aamuyötä ! Koska pilvet ja katuvalot vielä puuttuivat , näkyi komeetta lähitähtineen hyvin revontulien lävitsekin !
Vasta kello kuudelta syttyivät katuvalot ja sotkivat shovn lopullisesti. Piti lähteä aamukahveille lämmittelemään kylmän ahdistelemia sormiani. Pakkanenkin oli laskenut - 22 asteeseen , vaikka etelämpänä lupailtiinkin vesikelejä ...
Tässäpä seuraa vielä joukko hyviä , käyttökelpoisia etsintäkarttoja selvällä suomenkielellä Ursa Ry:n Komeettajaoston sivustoilta ...
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/komeetat/c2004q2/rata0101-1801.gif
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/komeetat/c2004q2/rata1801-2502.gif
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/komeetat/c2004q2/rata2202-2005.gif
08.02.2005 kello 13.15 Matti Keränen , Salla.
Tämä kertomuksenihan syntyi Zakopanessa kesälomamatkallani heinäkuussa viime kesänä.
Tässä nyt on esitettynä tämän kertomussarjan jo neljättä osaa. Kolme on ollut aiemmin ja vielä kaksi osaa olisi tulossa ...
Ihme vaan , ettei juttuni ole herättänyt sen kummempaa kommentointia ... Olisikohan syytä jättääkin koko sarjani kesken. SILLÄ KAIKENLAISTA PALAUTETTA OLISIKIN TARVITTU JA SE PUUTTUU TYYSTIN !
04.10.2004 kello 11.26 Matti Keränen , Salla.
OUDOIMMISTA OUDOIN HELIKOPTERILENTO IV
Lennämme vaihtelevaa kukkulamaastoa, jossa vuorottelevat alanteet, notkot , kumpareet sekä kaikki mahdolliset oudot maaston värit. Löydämme edestämme tasanteen , joka ei voi olla järvi täynnään vettä, sillä täällähän on normaali päivälämpötila noin - 160 astetta. Harjanteet ,
notkelmat ja epäsäännölliset kumpareet vuorottelevat. Kaukana hohtaa epätodellisen värinen vuoren seinämä. Jyrkänteet katoavat ylös utuhöyryiseen typpi - ilmakehään. Ilmakehän utuisuutta ruokkivat etaani - , propaani - , butaani - hiilivetyketjut. Alas jäiselle kuunpinnalle tunkeva Auringon UV - säteily yhdessä Saturnuksen voimakkaiden säteily-
vöiden tehostamana tuottaa jatkuvasti fotokemiallista savusumua - smog - aivan Maapallon malliin.
Keksimme melkoisen pienen kraatterin. Vaikka lento-ohjelmamme on ohjeistettu välttämään näitä , niin teemme nyt poikkeuksen. Kraatterihan on nesteen täyttämää - nesteen , joka ei voi olla vettä täällä liki - 160 asteen lämmössä.
Spektrianalysaattorimme kertoo nesteen olevan suunnilleen bensiinin luokkaa notkeudeltaan. Täm pyöreä järvi lainehtii lievässä tuulessa pikku vihureilla. Mutta tämä vihuriaallokko
välkkyy ruosteen , tiilenpunen ja verenpunan väreissä.
Mutta varoituksen sananen lienee paikallaan. Nesteessä on sekoittuneena suoloja , rikkivety-yhdisteitä , ammoniakaalisia ja syaanivty-yhdisteitä. Itseasiassa järvemme neste olsi kuolet
tavan myrkyllistä ja kaasuuntuisi nopeasti maanpäällisessä ympäristösssä syövyttäväksi ja räjähtäväksi höyryksi.
Laskeutumispaikan etsiminen tuottaa vain suuria vaikeuksia. Pinnanmuodothan nähdään näkyvällä' valolla , infrapunalla ja tutka-aalloilla. Mutta emme osaa tulkita oikein pinnan ominaisuuksia. Ensimmäinen laskeutumisyritys päättyy Titanin suohon. Onneksi sensorimme huomaavat ajoissa lentolaitteemme vajoavan hitaasti alustaansa ja antavat pikaisen nousukäskyn.
Kuinka voikaan ylipäätään olla suota noin - 160 astetta Celsiusta lämpötiloissa ? Vesihän on täällä kuun pinnalla aivan graniitin veroista kivimineraalia - vieläpä pääaineksena Titanin kuoressa. Helikopterilentoamme ennen ovat pinnalle laskeutuneet seismiset luotaimet mitanneet Titanin kuunjäristyksistäö, että syvemmällä piilee paksu nestekerros. Tämä
nestekerros on sulaa vettä - Titanini maailman magmaa - jota täkäläiset " tulivuoret " elikkä meikäläisittäin geysirit syöksevät ajoittain ilmoille.
No aikansa lennettyämmme antaa ennnonjohtotietoko-neet ehdottoman laskeutumiskäskyn suunnistaa alas ennen lentoakkujemme ehtymistä ! Vaikka Plutonium - 238 - Uranium - 235 - Isotooppi - generaattorimme jaksaa tuottaa lämpösähkömuuntimineen lämpöä ja sähköä vuo-
sikymmeniksi, niin kyky hetkellisiin suuriin lentomme vaatimiiin sähkövirtoihin saavutetaan vain ladattavilla alkaliakkujen muunnoksilla. Näiden lentoakkujen ladattavuus säilyy kymmenien lentovuorojen aikana.
Välttääksemme suomaastot tervoineen , upottavine syövereineen ja lentokojettamme rasittavia korroosioita suuntaammekin ylös vuorelle. Pujottelemme utu- , pilvi - ja tihkusadehöyryjen läpi ylemmäksi ja ylemmäksi. Lopulta
saavutammekin tasanteen. Se on väriltään lihanpunertavasta sinivalkoiseen jota juovittavat puhtaan valkeat kuopat ja ojat. Kuopissa ja ojissa lainehtii vastasataneiden hiilivety-
sateiden lätäköt. Pienet punertavalta bensiiniltä välkkyvät puroset ryöppyävät kiivaasti höyryillen kohti suurempia ja alavampia puroja. Kaikkien purojen ja lätäköiden pohjat hohtavat puhtaan valkoisina.
Spektrianalysaattorimme kertoo purojen ja lätäköiden sisältävän etaania , propaania , butaania , bentseeniä , rikkivetyjä , syaanivetyjä ynnä muita kuolettavankin myr-
kyllisiä kevyitä nesteitä aina ammoniakkia ja fosforivetyjä myöten. Purojen pohjat ja koko vuoristomaasto ovatkin sitten puolestaan puhdasta vesijäätä.
Helikopterimme lepuutetaan tänne kolmeksi päiväksi odottamaan alkabvaa Titanin iltapäivää. Silloin noin 4 - 5 päivbän kuluttua Aurinko vaeltaa laskuunsa ja valtava Saturnuksern haamu roikkuu miltei paikoillaan - mitä nyt välillä hiukan liikahtaa Titanin libraatioiden huojuttamana.
Pilvikerrokset ovat täällä useiden kilometrien korkeudella jopa sen verran ohuita , että suurimmat Saturnuksen kuutkin vilahtavat silloin tällöin taivaalla. Tämä meidän vuoremme taitaakin olla oikeastaan jäävuori - sillä sehän " kelluu " itseasiassa allaan olevien vesi - ja hiili-
vetynesteiden kerrosten päällä. Vain jäänkova kuori ankkuroi vuoremme paikoilleen - mutta vapaasti purjehtivia jäävuoriakin saattaa löytyä Titanin hiilivetyvaltameristä.
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 22:56
09.02.2005 kello 22.45 Matti Keränen , Salla..
UUSINTA KUVASATOA SATURNUKSESTA SININEN VÄRI DOMINOI YLIVOIMAISESTI.
JUMALA NÄYTTÄÄKIN OLEVAN ANTROPOMORFINEN TOIMIJA
RAKENTAESSAAN UUSIA , OUTOJA , EKSOOTTISELLE KEMIALLE PERUSTUVIA MAAILMOJA.
SUKULAISPLANEETAT OVAT Maa , Mars ja Titan !
Kerran aiemmin vitsailin teille , että Saturnus -
planeetalla on aivan ilmeisestikin juutalainen
uskonto , koska sen pohjoinavan päällä on komea
kalotti - Kipa.
Tässä on tästä kalotista otettu lähikuva oikein aidoissa luonnonväreissä. Kalotin piirteistä ei liene mitään epäilyä. Mutta kalotti on kaikkine ympyröineen kovin sinisen värin sävyttämä.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1350
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Toisaalta kun katsotaan Saturnuksen päiväntasaaja - seudulta pohjoiseen olevia leveysasteita , niin nähdään tavaton joukko liki yhdensuuntaisia ja taaskin sinisen värin sävyttämiä viivastoja.
Sekä napaseudun että lauhkeiden leveysasteiden viivastot ovat renkaiden varjoja kaasukehän ylimmissä läpikuultavissa kaasukerroksissa. Pohjoisen pallonpuoliskon talven kylmyys
on pakottanut yläilmakehän pilvikerrokset laskeutumaan alemmaksi. Kaasun sironta pakottaa enimmäkseen sinisen valon heijastumaan avaruuteen. Punaiset valon värit pääsevät
helpommin syvemmälle kaasukehään , jonne ne imeytyvät.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1349
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=538
Tammikuun 15. otettu väärävärikuva Enceladus - kuusta. Kuvassa on käytetty valon polarisaatiotekniikkaa pinnanmuotojen erotteluun.
Geologialtaan tämä piskuinen maailma lienee lähes yhtä aktiivinen kuin jättiläismäinen Titan - kuukin.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1343
Titaniin tehdyn Huyghens - laskeutujan lennon tärkein opetus lienee tämä : Jos vain planeetalla on tiivis atmosfääri , sopivasti neste - , höyry - ja jääolomuodoissa oleva yleinen yhdiste , niin
planeetan maisemat , vuoret , mäet , laaksot , järvi - ja merialtaat pyrkivät hyvin Maapallomaisiin muotoihin. Pinnan kemialla , neste - olomuodossa olevalla yhdisteellä sekä kaasukehän koostumuksella ei ole tässä paljoakaan väliä.
Siis Luojamme osoittautuu tässäkin oikein tosi paljolti antropomorfiseksi toimijaksi. Maailman kemia voi olla miltei kuinka outoa ja eksoottista tahansa , mutta siltikin on tämän kemian tuottama
maailma hyvin paljon kotoplaneettamme tuntuinen - näinhän ovat asiat Marsissa ja Titanissa meidän tietääksemme.
Miksi Jumala loi avaruuden kaasupilvet?
Matti-Keranen kirjoitti 15:50
10.02.2005 kello 16.00 Matti Keränen , Salla.
Linnunradastamme kyllä sinkoutuu karkuun joitakin nopeita tähtiä ja jopa eräs pallonmuotoinen tähtijoukkokin.
Tämä pallonmuotoinen tähtijoukko on saanut oikein hienon nimenkin - nimittäin Galaksien Välinen Kulkuri - Intergalactic Tramp.
Sen virallinen notaatio on NGC 2419 ja tämä orpo pallonmuotoinen tähtijoukko näkyy Ilveksen ( Lynx ) tähdistössä himmeänä noin
10. magnitudin utupallerona. Siinä pallerossa matkustaa kymmeniätuhansia ikivanhoja keltaisia, punaisia , valkoisia ja ruskeita kääpiöitä karkuun pois Linnunradastamme.
Jo nyt tämä joukko on yhtä etäällä kuin Iso ja Pieni Magellanin Pilvi eli noin 200 000 valovuoden päässä ja kiito jatkuu poispäin hurjaa vauhtia.
http://www.astrosurf.com/jwisn/ngc2419.htm
Tässä on toinen kuva ja kaavakuva miten kaukana se on:
http://schmidling.netfirms.com/ngc2419.htm
Matti Keränen Salla
Matti_Keränen kirjoitti 10.10 16:53 ilmianna asiaton viesti
vastaa
14.02.2005 kello 13.25 Matti Keränen , Salla.
OUDOIMMISTA OUDOIN HELIKOPTERILENTO V
Helikopterimme odottaessa lihanpunertavasta lumenvalkeaan värejään vuorottelevan jäävuoren huipputasanteella lentoakkujensa lataantumista laskeutuu aiemmalle helikopterimme laskeu-
tumispaikalle näytteidennoutoalus.
Viimeinen varsinainen lentotehtävämme on paluulento näytteidenottoalukselle ja vielä uusimpien maaperänäytteiden noukkiminen kotiin Maapallolle vietäväksi. Parin päivän kuluttua kopterimme pumppaa näytteidenottoampulleihin vuorenlaen hiilivetylätäköistä ja hiilivetypuroista hienoja nestenäytteitä. Sitten seuraakin jämnnitys näytelmä. On palattava lentomatkanmme varrella kohdatulle suolle ja otettava sieltä näytteitä roottorit käyden sekä
laskeutumistelineet suonpintaa hipoen.
Paluulento onkin joutuisampaa , sillä lentoreitti karttoineen on kopterin tietokoneilla. Lisäksi näytteidenottomoduuli lähettää omaa radiosuuntimaansa. Suunnistamme ensiksi tuolle oudolle suolle. Maapallon soista poiketen sen pinnanmuodot ovat mäkisiä ja hyvinkin rikkonaisia.
Selvitys tähän on se että nesteiden - kuten veden Maapallolla - osuus on vähäinen tässä suossa. Sehän koosttu pikemmin erilaisista tervoista , vahoista , pikimäisistä aineista ja keveistä PAH - yhdisteistä , jotka Maapallolla muodostavat suurkaupunkien ilmaan saastesumuja ruuhkapäivinä.
Helikopterimme varoo päästämästä laskutelineitään syvemmälle pintaan , jossa ahnaat tervaliejut imaisisivat ne heti lopulliseen liimaotteeseensa. Noin varttitunnissa on kauhottu erilaisia vahoja, 'tervoja , hartseja ja ties mitä yhdisteitä. Spektrometrimme ylikyllästyy analyy-
seihinsä ja tukkeutuu. Eipä ihmekään , koska suurin osa tuon oudon suon kemiasta on meille Maapallolla tystin tuntematonta. Polymeerit
joissa syaanivety - , isosyaani - , fosforivety - ja rikkivetymolekyylejä saattaa esiintyä jopa kymmenenkin molekyylin ketjuina ovat superyllätys
kaikille Maapallon kemiaan tottuneille. Mutta täällähän eivät ole elämä , mikro-organismit eikä ennenkaikkea vapaat happi - ja otsonikaasut
päässeet tuhoamaan näitä ainutkertaisia jo komeetoissa esiintyviä orgaanisten aineiden hapettomia muotoja.
Lopuksi vielä laskeudumme jo tulolennollamme näkemäämme kauniin laguunin rannalle. Nyt on valtava , hitaiden vuorien lakeus - Titanin hiilivetyvaltameri - tyyntynyt. Laguunin " pintavesiin " on alkanut uudelleen kerrostua viini - , veren - , purppuran - ja violetin-
punaiset kerrokset vuoristopurojen tuomia bensiininomaisia nestekerroksia. Kaikki välkehtii suunnattoman kauniina iltapäivän ruskea - kullan - punaisen - vihertävän - mustan kirjavien pilvien alla. Pilvikerrokset ovat hieman ohentuneet paksuuntuakseen uudelleen Titanin illan ja yön tultua.
Kun näytteet on kerätty , niin hakeutuu lentolaitteemme näytteidennoutomoduulin luokse. Muutamassa tunissa on korvaamattoman arvokkaat näytteet Titanin erilaisista puroista , pikkujärvistä , valtameren laguunista ja suosta siirretty paluumoduliin. Lisäksi moduuli on itsekin pumpannut edustavia kaasunäytteitä ilmakehästä koko laskeutumisensa ajan. Mutta helikopterimme ottamat näytteet on koottu laakjemmalta alalta liki koko Titanin päivän - 8 vrk - ajalta.
Kertomus jatkuu vielä ainakin yhtenä jaksona joskus ensi viikolla...
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 20:07
14.02.2005 Kello 20.00 MATTI KERÄNEN , SALLA.
UUSI TITAN - KUUN LÄHIOHITUS HUOMENNA.
Cassini - alus hipaisee kolmannen kerran Titanin jäistä maailmaa juuri hiukan sen kaasukehän yläpuolitse.
Missä on Cassini - alus nyt suhteessa Saturnukseen ja sen järjestelmän kuihin ? Allaolevasta linkistä näkyvät tämänpäi-
väiset maisemat - vai pitäisikö sanoa kuisemat ?
http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/present-position.cfm
Tässä on tietenkin linkki Cassini - Huyghens - lennon kotisivustoon sekä erikoisesti tehtävänsä jo lopettaneeseen Huyghens - laskeutujaan.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Seuraavassa linkissämme on koko Cassini - aluksen lento-ohjelma tälle vuodelle 2005. Huomattakoon erikoisesti Titan - kuun tutkimuksen tärkeys. Peräti 8 kpl Titanin lähi-
ohituksia , joista yksi jo toteutui 14.01.2005 samalla kun Huyghens - laskeutuja suoritti ylivoimaisen hienosti onnistuneesti
laskeutumisensa Titanille. Laskeutuja toimi itse laskeutumisvaiheessa noin 2 h 15 min ja vielä Titanin kamarallakin lähes 2 h .
Laskeutuja ylitti siis hienosti odotuksensa. Pieniä ongelmia tosin oli radiotekniikan kanssa. Niiden mahdollisuudestahan minä jo
varoitin teitä viime syksynä. Huyghensin kuvadatasta menetettiin radio-ongelmien vuoksi noin yksi neljäsosa. Mutta tärkein rajoitus oli laskeutumisen ratageometriassa. Lentoalus Cassini loittoni näet 2h 20 min kuluessa laskeutumispaikan horisontin taakse , joten se rajoitti laskeutujan toiminta-aikaa ratkaisevasti.
http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/saturn-tour-dates-05.cfm
15.02.2005 kello 12.00 Matti Keränen , Salla.
NELJÄS TITAN - KUUN LÄHIOHITUS
Allaoleva linkki viittaa Titanin pinnasta tehtyyn karkean erottelukyvyn Mercatorin projektiona kuvattuun karttaan. Titanin päiväntasaajavyöhyke kulkee keskellä leveysasteella 0 merkittynä vaaka-
linjana.
Värilliset käyrät kuvaavat eri resoluutioilla tehtäviä kartoituksia. Sisimmät käyrät kaikkein tarkimmilla. Kaksi keltaista pistettä saavat osakseen kapeakulmakameran supertarkat suurennoskuvat sekä tutkakeilauksen.
Viime tammikuun 15. päivän laskeutumispaikka on laajimman sinisen käyrän sisällä melkoisesti länteen tarkimmista tämän kerran tutkimuskohteista. Nyt pyritään kartoittamaan Titanista uusia alueita sekä seuraamaan valikoituja vanhempia kohteita.
Tämä siksi että Titan on osoittautunut geologisesti aivan Maapallon veroiseksi aktiivisuudeltaan. Sen pintahan on uusiutunut jatkuvasti. Siksi on kaikkien vanhempien meteorien ja komeettojen iskemät kraatteritkin kuluneet pois. Kulutukseen ovat syynä jatkuvasti satavat nestemäiset hiilivetyjen kuurot , jotka huuhtovat jäistä " peruskalliota " ja kuluttavat kuisemaa aivan kuten vesieroosio jauhaa meidän maisemaa...
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1360
http://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA06178
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/images.cfm?categoryID=4
17.02.2005 kello 11.30 Matti Keränen, Salla.
TITANIN NELJÄS LÄHIOHITUS TUOTTI HIENOJA
TULOKSIA.
Päälinkkihän on tutusti tämä tässä :
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Cassini lensi 16.02.2005 noin 1577 km:n päästä Titanin ohi. Koska nyt ei ollut laskeutuja-aluksen tuottamia ylimääräisiä ohjelmia , voitiin nyt keskittyä päinvastoin kuin kuukausi sitten - 14.01.2005 - tutkakartoituksiin ja tarkkoihin
lähimittauksiin ohitettavasta maastosta.
Kohdehan oli hieman idempänä Titanin ekvaattorin maastossa kuin kuukausi sitten.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=543
Circus Maximus on jo annettu ainakin epäviralliseksi nimeksi tälle valtavalle 440 km:n läpimittaiselle meteoriitin iskemälle kraatterille Titanin pinnalla. Iskeneen meteoriitin ja / tai komeetan on täytynyt olla läpimitaltaankin useita kymmeniä kilometrejä , muuten ei olisi syntynyt näinkin mahtavaa jälkeä.
Lisäksi Titanin paksu ilmakehä olisi jarruttanut pienemmästä törmääjästä energiat pois ja räjäyttänyt sen ilmassa pirstaleiksi ja pölyksi.
Tämän suunnattoman rengasvuoren täytyy olla melkoisen nuori ja sen koko ylittää moninkertaisesti meidän maamme Lappajärven rengasvallin. Lappajärvemme ikähän on noin
75 milj. vuotta. Eroosion nopeutta ja geologisten mullistusten rytmiähän emme vielä tunne Titanilla , joten kraatterin ikä jää
vielä toistaiseksi arvoitukseksi. Koska Titan on kuitenkin meidän Maapalloamme pienempi , kylmempi ja rauta-nikkeliytimeltään pienempi , voimme olettaa ainakin geotermisen - uraanin , toriumin , kaliumin ,ym. radioisotooppien - lämmöntuoton olevan vähäiusempää kuin Maapallollamme. Sen sijaan Titanin rata Saturnuksen voimakkaassa gravitaatiokentässä on selvästi elliptinen.
Täten radan elliptisyys ja gravitaatioresonanssit lähimpien isojen kuiden kanssa - Tethys , Dione , Rhea ,Hyperion - voisivat olla jopa merkittäviä vuorovesienergiasta tulevan geotermisen lämmön tuottajia.
Tällainen gravitaatiovuorovesienergiahan syöttää lämpöä Jupiterin kahdelle isolle kuulle - Io ja Europa - tehden Io-kuusta aurinkokuntamme
vulkaanisimman planeetan. Titanillakin tämä energiantuottotapa esiintyy , kuinka intensiivisesti se muovaa itse planeettaa , on vielä epäselvää.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1372
Kiitos monista mielenkiintoisista tiedoista. Hyvää kevättalven jatkoa toivottaa Ute, Elias
21.02.2005 kello 10.00 Matti Keränen , Salla.
KISSAN KYNSIEN RAAPAISUJÄLKIÄ ?
Otsikon vertaus pitää hienosti paikkansa. Tosin tutkakuvan ylä - ja alalaitojen välimatka on noin 168 km. Ja kuvahan skannattiin
Titanin pinnasta " mantereen " nimeltä Xanadu koillisnurkasta 16.02.2005.
Tutkaskannauksen " värit " eivät ole missään suhteessa optisiin väreihin. Tosin Titanin tummat värit lienevät metaanisateiden ja metaanitulvien liettämiä orgaanisia yhdisteitä , jotka kertyvät jokien , purojen sekä tulva - altaiden pohjille. Myöskin tutkakuvissa nämä optisesti tummat alueet näkyvät eritavoin tummahkoina koska ne imevät herkästi tutkasäteilyä itseensä.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1371
Ylipäänsäkin on Titan osoittautumassa kaikin tavoin yllättäväksi , haastavaksi ja monipuoliseksi maailmaksi täynnään ihmeellisiä
arvoituksia. Varmasti näemme tulevaisuudessa siellä tapahtuvia kauko-ohjattuja helikopteri - , ilmapallo - ja mönkijäretkiä.
PS. Kiitokset kommenteistanne " Ute, Elias " !
Aurngonpilkut muistuttavat tuota kuvaa, jossa pilkun keskusta on peittynyt ja reunoilla on havaittavissa miten sula on virrannut kohti pilkun keskustaa.
Vaan oiskohan voinut jäähtyä niin nopeasti, että ois jäänyt kyseinen jälki?
:) ;) :)
Matti Keränen Salla
Matti_Keränen kirjoitti 21.02.2005 klo 12:45
15.10.2004 kello 23.00 Matti Keränen , Salla.
OUDOIMMISTA OUDOIN HELIKOPTERILENTO VI
Kun näytteidennoutomoduuli on startannut Titanin hiilivetyjä , rikkivetyjä , ammoniakki- ja fosforiyhdisteitä höyryilevästä atmosfääristä läpi pilvien kuuta kiertävälle pysäköinti-
radalleen aloittaa helikopterimme viimeisen ja vaikeimman lento – osuutensa.
Kiertoradalla kiertävä lennonjohtotekokuu on keksinyt hyiseltä hiilivetyjä kuohuvalta valtamereltä jäävuoria. Helikopterimme on lennettävä tutkimaan niitä. Jäävuoret ovat vain muutaman kilometrin päässä rannikolta. No kaikista pinta- ja kaasunäytteistään keventynyt kopterimme starttaa seuraavalle lennolleen. Lento on varmasti riskaabeli , sillä se suunnataan oudolle valtamerelle.
Kiertoradalla olevan johtotekokuun ja releointiaseman avustuksella löytyykin suuntima tuohon outoon jäävuorijoukkoon. Samalla on pysäköintiradalleen onnistuneesti päässyt näyttei-dennoutomoduuli siirtänyt Maapallole palaavan kärkiosansa Paluu – Maahan - alukseen. Se aloittaa lähtövalmistelunsa.
Helikopterimme lentää nyt Titanin iltapäivän valaistuksessa kohti muutaman kilometrin päässä merellä killuvaa jäävuorijoukkoa. Vaikka valtameri aaltoileekin hyvin hitaasti ja hyvin
korkeilla vuorimaisilla laineilla , eivät jäävuoret juurikaan liiku eteenpäin , sillä vaakasuoraan työntävä tuulen paine on
hyvin heikko Maan ja jopa Marsin tuuliin verrattuna.
Valitsemme automaattisesti suurimman jäävuoren ja saavumme sen lähituntumaan. Vuoren laelta löytyy melkoinen tasanne , koska jäävuori on oikeastaan kymmenien hehtaarien laajuinen laatta kuten Antarktiksen Rossin meren shelfijäät.
Kopterimme etsii laelta sopivan notkelman ja laskeutuu tasanteelle notkelmaan. Notkelman kuopissa lainehtii punertavan ruskeita hiilivetylätäköitä , joita sadekuurot muodostavat
niihin. Suurimmista lätäköistä johtaa pieniä puroja alas jäävuoren jyrkkää rinnettä kohti valtameren hitaasti kohoilevaa monenkirjavaa huuruista pintaa.
Lentomme suunnitelmana on ankkuroida loppuunpalvel
lut helikopteri liikkuvaksi jääasemaksi. Kun typpi-ilmakehän verkkaiset tuulet ajasvat jäävuorta pitkin Titanin valtamerta ,
niin helikopteri on paikoillaan pysyvänä , ankkuroituna säähavintoasemana lopun elinikäänsä. Lentoon siitä ei oikein enää ole. Korroosion merkit alkavat jo näkyä. Kopterimme ehti palvella Titanilla vain runsaan Titanin vuorokauden –
noin 16 Maan vuorokautta. Mutta voimakkaasti pelkistävä ilmakehä ammonia - , fosfori – ja rikkiyhdisteineen on aiheuttanut vakavia korroosion alkuja helikopterin mekaniikkaan.
Lennonjohto ei halua riskeerata muuten toimintakuntoista havaintolaitteistoa epävarmemmiksi käyvillä lentoretkillä.
Niinpä kopterimme telakoiodaankin lopullisesti jääasemansa huipputasanteelle. Sinne se jää kommunikoimaan releointitekokuun ja Maapallon kanssa. Titanin päivän hämärtyessä iltaan seuraavien Maan vuorokausien aikana lipuu jäävuori havaintoasemineen valtameren aavalle ja katoaa usviin.
Epilogi : Näytteiden palautusmoduli kiertää muutaman päivän pysäköintiradallaan Titania. Alus hakeutuu tarkkaan laukaisusuuntaan ja starttaa odotetulla hetkellään. Lähes 5 vuotta kestävä paluulento Maapalloa kiertävälle avaruus-
asemalle alkaa. … Kun se 5 vuotta myöhemmin siepataan Maata kiertävän avaruusaseman tutkimuslaitokselle , niin alkaakin koko helikopterilentomme ratkaisevin vaihe.
Titanin eksoottiseen ilmakehän , kuunpinnan ja nestekehän outoihin kemioihin saadaan vihdoinkin selvyyttä.
Helikopterimme on jo ehtinyt vaieta lopullisesti valtameren syövyttävien sateiden ja hiilivetymyrskyjen korroosion
seurauksena. Mutta tutkimuslaboratoriossa aletaan purkaa näytteiden palautusaluksen outoja ampulleja. Silloin se tapahtuu !!! Eräässä ampullissa on vuoto. Titanin herkästi räjähtäviä neste- ja kaasunäytteitä pääsee laboratorion sisä- ilmaan. Seuraa valtava räjähdys. Sillä räjähtävä ampulli rikkoo toisia ja katastrofi on valmis. Itse räjähdys vain rikkoo laboratorion sisätiloja sekä herkkiä kojeita. Tutkijat paikalla vain loukkaantuvat eritavoin – MUTTA…
Näyteampulleissa on joukko supermyrkyllisiä syaani
vetyjen , fosforivetyjen , rikkivetyjen , PAH – yhdisteiden ja elottomien pitkälle kehittyneiden orgaanisten yhdisteiden molekyylejä. Koko laboratorion henkilökunta kuolee sekunneissa. Laboratoriossa alkanut pieni tulipalo
leviää koko avaruusasemalle. Joukko räjähdyksiä särkee aseman sisätilojen eristykset. Titanin supermyrkyt leviävät jokapaikkaan ja räjäyttelevät siellä olevia hengitysilmavarantoja.
Muutamassa tunnissa koko asema on turhan kuolin-
kamppailun tuhoama. Ainoa tieto , joka saadaan varmuudella Titanista on se että se on kuolemanvaarallinen myrkkyjen ja syövyttävien aineiden jääkylmä helvetti. Sinne on
asiaa vain elottomilla automaateilla ja tutkimusroboteilla. Titanin biosfääri – joskus hamassa tulevaisuudessa – tulee olemaan ikuisesti suljettu kemiallisin keinoin ihmisen vaikutukselta ja manipulaatiolta.
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 21:50
24.02.2005 kello 21.50 Matti Keränen , Salla.
SATURNUSTIETOJEN UUSIA PÄIVITYKSIÄ
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Salaperäinen supermyrsky nimeltään Dragon Storm ( Lohikäärmemyrsky ) näkyy tässä väärävärikuvassa kuvan keskipisteestä oikealle ylös kello 14.00 - suuntaan.
Myrsky muodostuu monihaaraisesta kämmenkuviosta keskellä Saturnuksen eteläisiä keskileveyksiä. Myrskyä on seurattu jo vuodesta 2004 alkaen. Myrsky on kestotyyppiä kuten Jupiterin Suuri Punainen Täplä. Myrskyn keskus on tuhansia kilometrejä syvällä alemmassa kaasukehässä. Vain
sen ylimmät pyörteet näkyvät tässä metaanin spektriviivoille herkistetyssä infrapunakuvassa.
Punaiset ja ruskeat vyöhykkeet ovat runsaasti metaania sisältäviä alueita , vaalean harmaat alueet niukalti ja siniset alueet eivät
ollenkaan metaania sisältäviä alueita. Siksipä planeetan renkaat näkyvät helakan sinisinä.
Lohikäärmemyrskyyn liittyy vielä oikein mutkikas salamoinnin ja ukkosmyrskyjen ilmiösarja. Salamoinnit ovat aktiivisia öiseen aikaan ja myrskykeskuksen pyörähtäessä auringonvaloon lakkaa salamointi.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1399
Viime kesäkuussa skannattu Phoebe - kuu on nyt vihdoinkin saamassa nimistön hienoille maisemilleen. Cassinihan ohitti tämän 400 km - läpimittaisen kuun viime kesänä juuri ennen asettumistaan Saturnuksen kiertoradalle. Ohitus oli ainutkertainen , sillä kuupienokainen on noin 13 milj. km:n päässä planeetasta. Cassini ei tule koskaan toista kertaa tekemään lähiohitusta näin kauaksi planeetasta.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1396
Tässä on vielä toinen hieno kuvasarja tästä kuupienokaisesta. Vahinko vaan ettei toista lähiohitusta nyt voida tehdä. Phoebe näyttää olevan aurinkokuntamme kaikkein vanhimpia kappaleita.
Se onkin oikea ikiaikainen planetesimaali , joka on säilynyt Kuiperin jääasteroidien vyöhykkeessä Neptunuksen radan takana. Sieltä se on sitten jonkin häiriön sysäämänä ajelehtinut Saturnuksen lähistölle ja joutunut tämän jättiläisplaneetan sieppaamaksi uloimmaksi kuuksi.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1397
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 10:23
01.03.2005 kello 10.30 Matti Keränen , Salla.
VANHAA KUVAA SATURNUKSESTA.
Tämä otos on 23.01.2005 otettu lähi-infrapunaisella valolla , jonka aallonpituus on
noin 728 nanometriä. Cassini oli kuvaushetkellä noin 2,8 milj. km:n päässä planeetasta.
Infrapunaotokset päästävät läpi ylimmän kaasukehän sumujen alemmaksi säätieteellisesti aktiivisiin , kiinnostaviin planeetan kaasukehän kerroksiin.
Sama tilannehan on Titanin kaasukehän kanssa. Sopivilla lähi-infrapunan kaistoilla päästään tunkeutumaan aina kuun pintaan saakka. Tosin otokset ovat silloin väärän värisiä.
Cassinin toiminnassa on kaksi päämoodia.
Lähellä kiinnostavaa kuuta tai renkaita otetaan sekä laajakulma - että kapeakulmakuvia kaikilla aallonpituuksilla.
Käytetäänpä tutkaakin kapeakulmakeilauksiin.
Kaukana Saturnuksesta tai Titanista otetaan kapeakulmakuvia etupäässä infrapunalla.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1405
Kaikkein paras portretti itse planeetasta ja sen renkaista onkin alla. Kuva on kooste kymmenistä kapeakulmakameralla otetuista korkean erottelukyvyn kuvista.
Kuva otettiin 06.10.2004 noin 6,3 milj. km:n etäisyydestä. Tämä on kaikkein paras ja kattavin kokonaisinformaatiomme planeetasta renkaineen näkyvässä valossa kuvattuna.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1398
01.03.2005 kello 14.30 Matti Keränen , Salla.
USA:LLA JATKUVAT MENESTYKSET MARS -
PLANEETAN TUTKIMUKSESSA. 1 - VUOTIS -
JUHLAT KAKSI KERTAA VASTAKKAISILLA
PUOLILLA PLANEETTAA !
Spirit - kulkija on säilynyt elossa ja aktiivisena jo yli yhden Maapallon vuoden Mars - planeetalla paikassa nimeltä Gusev - kraatteri. Laskettuna Marsin vuorokausina se tekee tasan 322 sol:ia. Tässä käytetty ajan yksikköhän on
Marsin vuorokausi elikkä noin 24h 40 min Maapallon aikamitoissa.
Opportunity - kulkija on puolestaan säilynyt samoin elossa ja toimintakuntoisena tasan 302 sol:ia. Tämä laite sijaitsee juuri vastakkaisella puolella Marsia. Mielenkiintoisia ovatkin näiden
laitteiden kellonajat sijaintipaikkakunnilla. Spirit - kulkijalla on kellonaika juuri nyt SOL: 412 Kello 15.12 ja Opportunity - kulkijalla vastaavasti SOL: 392 Kello 03.10.
Suomen virallinen aika kun on juuri nyt 14.27 maaliskuun ensimmäistä päivää. Joskus aiemmin olen valittaen paheksunut kaikille lukijoilleni tuota NASA:n lyhytnäköistä linjaa Marsin
tutkimuksessaan. Linjaa että vain NASA:n ja USA:n tutkijat saavat ensisijaisesti kaiken kovan datan Marsista. Muille tutkijoille jää kuten suurelle yleisöllekin vain katsomisen ilo kauniista Marsin
maisemista , oudoista sääilmiöistä ym. erikoisuuksista.
http://marsrovers.jpl.nasa.gov/home/
Aion vielä palata referoimaan noin yleisellä tasolla Mars - kulkijoiden löytöjä sekä saavutuksia. Saavutuksista hienoin lienee toiminta-ajan moninkertainen ylittyminen. Kulkijoiden kun pelättiin jäätyvän ja rikkou-
tuvan hyytävän kylmässä Marsin talvessa. Onneksi kulkijoiden aurinkoparistot säilyivät pimentävältä pölyltä sen verran puhtaina , että akkujen lataukseen on riittänyt sähkötehoa ( Marsin ) vuoden pimeimpänäkin jaksona. Nyt on kevät tulossa joten lämpöä ja valoa saadaan enenevässä määrässä. Laitteita voidaan alkaa taas käyttää viimesyksyisessä tempossa.
03.03.2005 kello 11.30 Matti Keränen , Salla.
SELVÄSTI SUKULAINEN JUPITERIN
PLANEETTAPERHEEN KANSSA.
Linkissämme näkyy lähi-infrapunaisella valolla
otettu näkymä syvälle Saturnuksen kaasukehään.
Saturnuksen kaasukehän ylimmissä kerroksissahan on samanlaisia aerosoli- , hiilivety- ja vesijäähiukkasten pilviä kuin Titan - kuunkin kasukehässä. Sopivalla lähi -
infrapunan aallonpituudella 727 nanometriä päästään näiden sumukerrosten läpi - esim. Titan - kuun kiinteään pintaan saakka.
Kuvamme on otettu 23.01.2005 noin 2,8 milj. km etäällä Saturnus - planeetasta.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1407
Tässä panoraamassa näkyy renkaiden uloimmat
vyöhykkeet sekä kaksi F - renkaan paimenkuuta.
Kuut ovat vasemmalta lukien Pandora ( 84 km ) , Janus ( 181 km ) ja Prometheus ( 102 km ) läpimittoineen. Janus ei ole paimenkuu ja se näkyykin näistä selvimmin.
Kuva on otettu 29.01.2005 noin 3,4 milj. km:n etäisyydeltä planeetasta. Janus - kuu vaihtaa aina joka neljäs vuosi rataansa 50 km:n etäisyydellä kiertävän Epimetheuksen ( ei näy tässä kuvassa ) kanssa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1406
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 04.03.2005 kello 10:37
04.03.2004 kello 10.45 Matti Keränen , Salla.
CASSININ YKSITYINEN KUUNPIMENNYS - NÄYTÖS, JOSSA DIONE PIMENTÄÄ TAKAA OHITSEEN KULKEVAA RHEA - KUUTA.
Allaolevassa linkissä on kuiden liikettä kuvaava kuvakooste järjestetty pieneksi animaatioksi. Tässä animaatiossahan edessä kiinteästi seurattu Dione - kuu pimentää osittain takaa ohitseen liukuvaa Rhea - kuuta.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Tämä todella hieno kuvasarja valotettiin näkyvällä valolla 20.05.2005 noin 1,5 milj. km:n päästä lähemmästa ja noin 2,3 milj. km:n päästä kauemmasta kuusta. Koko tapahtuma - aika oli luokkaa 17 min.
Kuvasarjastamme on vielä yksityiskohtaisempaa selitystä seuraavassa linkissä alla.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1411
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 14:47
07.03.2005 kello 15.00 Matti Keränen , Salla.
SATURNUKSEN KAASUKEHÄ ON TÄYNNÄÄN
RAUHATTOMUUTTA , AKTIVITEETTIA JA AINA
UUSIA JA UUSIA TAPAHTUMIA.
Kuten alla olevan linkin kuva näyttää , on Saturnuksen laajassa , syvässä , turbulentissä ja runsasenergisessä kaasukehässä alati jatkuvana mylläkkänä myrskyjä ja myrskykeskuksia.
Optisella valolla katsottaessa tämä jättiläisplaneetta näyttää mitä rauhallisimmalta ja piirteettömimmältä paikalta , jonka kaasukehä on ikäänkuin tyynessä levossa.
Kun optisesti läpinäkymättömät ylimmän kaasukehän sumut ja autereet läpäistään lähi - infrapunan valon aallonpituuksilla , tulee vastaan yllättävän myrskyinen todellisuus. Saturnuksella tuulee ja tuulee paljon lujempaa kuin Jupiterilla taikka Uuranuksella. Vain etäisellä Neptunuksella saattavat myrskyt yltyä Saturnustakin kiivaampaan vauhtiin.
Kuva on otettu lähi - infrapunavalolla 750 nanometrin aallonpituutta käyttäen 05.02.2005 noin 3,4 milj. km:n etäisyydeltä planeetasta.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1412
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 13:06
08.03.2005 kello 13.05 Matti Keränen , Salla.
YHTEENVETOJA CASSINI - HUYGHENS - PROJEKTISTA - SEKÄ SAAVUTETUISTA ETTÄ SUUNNITTEILLA OLEVISTA LÄHITULEVAISUUDEN TAVOITTEISTA :
Arvoisat lukijani !
Seuraavassa linkissä on lyhyehkö yhteenveto ja aikataulutus Cassini - Huyghens - lennon kaikista tavoitteista.
Huyghens - laskeutuja on jo toteuttanutkin omat retken tehtävänsä osittain liki 200 - prosenttisesti ja osittain hieman töpeksienkin.
Jo viime kesänä varoitin teitä Huyghensin radiotekniikassa tehdyistä suunnittelumokista.
Niistä tärkein oli se , että alukset Cassini ja Huyghens saavuttavat suuren suhteellisen nopeuseron Huyghensin jarrúttaessa aerodynaamisesti ja laskuvarjoilla ennen pintakontaktia Titanin kanssa.
Tätä nopeuseroa eivät ESA:n ja NASA:n kaikkiviisaat RF-Insinöörit nörttiydessään huolineet oivaltaa , koska heille astronomit ja fyysikot ovat kuin tuhkaa ja ilmaa vain ! Niinpä Huyghensin menestyksellisesti hankkimasta datasta - lähinnä kuvadatasta - menetettiinkin noin yksi neljäsosa radioteknisen suunnittelun töppäyksien vuoksi.
Koska Huyghens kuitenkin toimi tuplasti yli suunnitellun toiminta-ajan Titanin pinnalla , saatiin määrällä korvattua osin se mitä laadussa menetettiin. Kokonaisuudessa siis oli Huyghens - laskeutuja mitä melkoisin menestys.
http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/saturn-tour.cfm
Näistä nörteistä RF - ja Radiotekniikan insinööreistä esitän huomenna vielä toisenkin tosi valaisevan esimerkin käyttämällä esimerkkinä kotoisen Nokiamme kännykkätekniikan totaalista epäonnistumista viime Tapanin Päivänä Kaakkois - Aasian suuren luonnonkatastrofin tiedottamisessa !
Koko kännykkäkultturimme onttous , typeryys ja Nokian vetämä kusetus paljastui silloin kaikessa alastomuudessaan.
TÄSTÄ SUOMALAISTEN SUURKUSETUKSESTA SIIS ENEMMÄLTI SEURAAVALLA KERRALLA !!!
PS. EN OLE OLLUT ENKÄ KOSKAAN AIO EDES TULLAKKAAN NS. " NOKIAN MANNEKIINIKSI " KANTAMALLA KÄNNYKKÄÄ TAIKKA MUUTA LANGATONTA HILAVITKUTINTA SOPIVISSA JA SOPIMATTOMISSAKIN PAIKOISSA !!!
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 12:17
09.03.2005 kello 12.35 Matti Keränen , Salla.
ENCELADUS-KUUN KAIKKEIN LÄHIN LÄHI-OHITUS TULOSSA JUURI TÄNÄÄN...
Allaolevassa linkissä on hiukan väärässä perspektiivissä esitettyä pintapanoraamaa Saturnuksen " elävästä " Enceladus - kuusta.
Sanalla " elävä " tarkoitankin tässä nimenomaan kuun geologista aktiivisuutta. Tämän kuun valinta useiden likekkäisten ohituslentojen maaliksi johtuukin juuri kuun pinnan ilmiselvästä tuoreudesta , uutuudesta , silmiä hivelevästä sileydestä sekä ratamekaniikan mahdollistamasta lämmöntuotosta.
Enceladus - kuu ( samoinkuin suurempi Titan - kuukin ) kiertää sopivassa gravitaatioresonanssissa useiden lähekkäisten suurten kuiden kanssa. Lisäksi radan elliptisyys synnyttää Saturnuksen gravitaatiokenttään voimakkaita vaihteluita.
Gravitaatiovuorovoimat sekä likekkäisten kuiden vetovoimien vatkaus muokkaa Enceladuksen sisuksia ja tuottaa geotermistä lämpoä. Kun lisäksi kuun rakennemateriaalina ovat vesi - , ammoniakki - ja metaanijäät sopivina sekoituksina , syntyy eutektisiä vesi - ammoniakki - jää - seoksia , jotka juoksevat ja liikkuvat elastisesti jo - 100 Celsiusastetta olevissa lämpötiloissa. Lisäksi kuun sisäosien suuri paine lisää jään juoksevuutta.
Samanlaiset gravitaatioperäiset ja jääseosten juoksevuuden lisäykset tuottavat geologista aktiviteettia esim. kuille Europa , Ganymedes , Callisto Jupiterin järjestelmässä sekä ennenkaikkea suurelle Titan - kuulle Saturnus - järjestelmässä. Tämä Enceladushan on ilmiselvästikin näiden neljän suuren kuun pikkuveli !!!
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1419
11.03.2005 kello 21.00 Matti Keränen , Salla.
UUSIMPIA TUTKIMUSTULOKSIA CASSININ
JA HUYGHENSIN TEKEMINÄ SATURNUS -
JÄRJESTELMÄSTÄ RENKAINEEN JA KUINEEN
Tietenkin esitetään ensiksi linkki koko Cassini - Huyghens - ohjelman kotisivuille. Allaolevassa linkissä ovat uusimmat
pääteemat , joita referoin ja tarkennan lisälinkeillä :
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Kaikkein uusin , tarkin ja kattavin panoraamakuva Enceladus - kuun pinnasta katsottuna vain 500 km:n päästä alla :
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1425
Yllämainittu ohilento suoritettiin 09.03.2005 ja siitä saatava kuva - ja data - aineisto on vielä prosessoitavana. Tulee varmasti kohta
sivustoillemme...
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/enceladus1/index.cfm
Allaoleva linkki esittää laajaa panoraamakuvaa Titan - kuun eteläisestä pallonpuoliskosta. Kuvaan on sovitettu Titanin leveys - ja pituuspiirit. Pituuspiirien leikkauskohdassa kuvan alaosassa on Titanin etelänapa. Valkoiset laikut navalla ovat metaani - etaani -
jäähiukkasten ja lumen muodostamia pilviä. Etelänavalla vallitsee ainakin navan kesän aikana pilvinen sää ja metaani - etaani - sateita
valuu lumena ja nesteenä navalle jatkuvasti.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1423
Tammikuun 26. päivänä 2005 otettu kuva uloimmista renkaista. Kirkkaimmat ovat A - ja B - rengas sekä himmeänä nauhana niiden ulkopuolella pujottelee solmuilla oleva F - rengas. Kirkas pikkukuu kauempana on
Janus. Kuvan alaosassa renkaat ovat planeetan varjossa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1418
Alimmassa linkissä on upea väärävärikuva. Metaani ja hiilivedyt erottuvat upeina punaruskeina pilvinä. Helakan siniset ovat tyystin vailla hiilivetyjä.
Esimerkiksi planeetan renkaat koostuvat kivistä ja jäistä. Hiilivetykaasut leijailevat planeetan kaasukehässä. Planeetan keskileveyksillä leijailee aavemaisen muotoinen Lohikäärmemyrsky , joka on kestänyt siellä vuosikausia.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1399
Viimeiseksi vielä linkki lehdistökuviin. Näiksi kuviksi valitaan raakakuvista onnistuneimmat , edustavimmat ja kaiken kaikkiaan kiinnostavimmat.
Cassini - luotainhan on ennenkaikkea lentävä , ydinkäyttöinen , pitkälle automatisoitu digitaalikamerajärjestelmä. Järjestelmän oheislaitteina on sitten esimerkiksi korkeus - ja skannaustutka , erilaisia spektrometrejä sekä
digitaalikamerohin liitettyjä suotimia ja aputeleskooppeja. Unohtaa ei sovi luotaimen ajoainesäliöitä , ohjaus - ja työntömoottoreita sekä monipuolista radiotekniikkaa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/index.cfm
15.03.2005 kello 21.00 Matti Keränen , Salla.
MARSISSAKO UMPEENJÄÄTYNYT MERI OIKEINE AHTOJÄÄKENTTINEEN ??? '¨
EUROOPPA ALKAA MENNÄ OHITSE USA:N JO LAAJALLA TIETEEN RINTAMALLA. VASTA EKA EUROOPAN LUOTAIN MARSISSA TOISSA JOULUNA JA TULOKSET JO YLITTÄVÄT USA:N SAAVUTUKSET MENNEN JA TULLEN !!!
Lukekaahan innolla kaikki USA - Peelot tätä
seuraavaa juttuani ...
Euroopan Avaruusjärjestön ESA:n toissa jouluna Marsin kiertoradalle lähettämä luotain Mars Express on nyt kuluneen kevään helmikuussa napannut joukon sensaatiomaisia kuvia Marsin päiväntasaajan seuduilta.
Ensiksi nyt kuitenkin oikein kattavaa yleisesittelyä tästä mainiosta punaisesta planeetasta. Alla onkin tarjolla oikea
linkkien ja sivustojen tulva kiinnostuneille :
http://www.nineplanets.org/mars.html
Toiseksi amerikkalaisten Global Surveyor - luotaimen kuvasatoa Marsista alla :
http://marsweb.jpl.nasa.gov/mgs/msss/camera/images/p3_p7_release/index.html
Kolmanneksi ESA:n Mars Expressin päävalikko ja kuvastoja muine tiedostoineen alla :
http://www.esa.int/SPECIALS/Mars_Express/
Ja viimeiseksi sokerina pohjalla tuo hämmästyttävä ahtojäiden kasautuma jäätyneellä Elysium Planitia - nimisellä pöydän tasaisella tasangolla. Jos kyseessä on jääkenttä , niin se on jäätynyt jo monia aioneja sitten sekä sekaan iskeneet pari meteoriittia ovat tehneet paljon nuoremmat , maljamaiset , eroosiolta välttyneet
iskeymäkraatterit.
Tasanko on ilmeisesti ahtojääkenttä tasaisine kiintojäineen ties kuinka kaukaa planeetan menneisyydestä. Pölymyrskyt ja Marsin vuodenaikojen tuulet ovat peittäneet jäätikön oranssin punertavaan pölyyn ja hiekkaan. Vasta ESA:n luotaimen stereokamerat paljastivat ahtojäitä muistuttavien lohkareitten olevan oikeita kappaleita eikä pelkkää värimosaiikkia.
http://www.esa.int/SPECIALS/Mars_Express/SEMCHPYEM4E_0.html
Ja sitten vielä vihoviimeksi Mars Expressin kattavaan kuvavalikoimaan. Tämä valikoima on parempi kuin yhdenkään USA:n luotaimen Marsista saama kuva - aineisto. Eurooppa alkaa taas pitkästä aikaa työntyä tieteen
kärkeen laajalla rintamalla !!!
http://search.esa.int/queryIG.html?rf=3&searchType=general&tipo=Image&tx0=Image&tx1=&col=mmg&qp=&qs=&qc=&ws=1&nh=12&lk=1&vf=0&ql=a&op0= &fl0=ContentType:&ty0=p&op1= &fl1=category:&ty1=p&op2= &fl2=showcase:&ty2=p&tx2=SEMU775V9ED&showcase=Mars Express
17.03.2005 kello 11.15 Matti Keränen , Salla.
ENCELADUS - KUULLA ON SELVÄSTIKIN ILMA-
KEHÄ JA SIIS GEISIREJÄ JA "TULIVUORIA".
Uusimmat lähiohilennot Enceladuksen vieritse helmikuun 17. maaliskuun 9. päivä tänä keväänä ovat paljastaneet uuden , ilmakehällä varustetun ja geologisesti todella aktiivisen kuun.
Jossakin aiemmassa jutussani ehdinkin jo verrata Enceladusta Jupiterin Europa - kuuhun. Hienona lisänä on nyt löytynyt selvät todisteet jäägeysireistä sekä kryovulkanismista. Näissä toiminnoissa Enceladuksen uumenista purkautuu uutta , tuoretta vesihöyryä , ammoniakkia ja metaania sekä muita kaasuja.
Kuun sileän tuore ja heijastava jääpinta uudistuu kryovulkaanien purkausjätteistä - lumisadetta ja muita jäitä - pysyen näin super-
heijastavana ja puhtoisen puhtaana.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=553
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/enceladus1/index.cfm
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 10:21
18.3.2005 kello 10.30 Matti Keränen , Salla.
VARJOT NÄKYVÄT UPEASTI PLANEETAN ILMA- KEHÄSSÄ ! MUTTA VARJOJEN AIHEUTTAJAT PIILOUTUVAT HÄVELIÄÄSTI !
Saturnuksen pohjoisen pallonpuoliskon ilmakehää koristaa jättimäinen , monirenkainen juutalainen päähine " Kipa " .
Päähineen konstruoinut planeetan rengasjärjestelmä lymyilee piilossa. Ja aivan suotta ! Jos tämä kuva olisi värillinen , olisi koko planeetan pohjoinen ilmakehä koristeltuna sinisen , vihreän ,violetin , punaisen ja ruskean kirjavilla vöillä. Tummimmillaan nuo vyöt olisivat mustia tai mustanruskeita.
Tämä monivöinen kalotti syntyy , koska planeetan pohjoisen puoliskon talvi yhdessä renkaiden varjostuksen kanssa on pimentänyt ilmakehän ja lämpötilan pudotus on tiivistänyt kaikki ammoniakki - ja hiilivetyhöyryt lumeksi ja sateeksi. Kuvio pääsee syvälle ilmakehään ja suodattuu moniväriseksi joulukoristeeksi.
Rengastaso non juuri päin kuvan ottanutta Cassinia ja jäänyt siksi lähes piiloon ...
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1437
20.03.2005 kello 17.25 Matti Keränen , Salla.
HYPERION ON SUURIN SÄÄNNÖTTÖMÄN MUOTOINEN
KUU JA/TAIKKA KAPPALE KOKO AURINKOKUNNASSA.
Lisäksi Hyperionin erikoisuuksiin kuuluu se , ettei siellä ole laisinkaan säännöllistä kellonaikaa , ei säännöllisiä valoisan ja
pimeyden vaihteluja eikäpä edes säännöllistä kalenteria.
Hyperionilla on säännöllistä ainoastaan Hyperionin kiertorata ja kiertoaika Saturnuksen ympäri Titanin ja Japetuksen ratojen välissä.
Samoin tietenkin Hyperion kiertää Aurinkoa säännöllisesti isäntänsä Saturnuksen ja koko Saturnusjärjestelmän mukana.
Ensi syyskuussa Cassini lentää 266 km suuren Hyperionin ohitse noin 990 km:n etäisyydeltä. Kameroihin saadaankin ilmeisesti viime
kesäkuussa v. 2004 kuvatun Phoebe - kuun tapainen jylhä jään , kivien , meteorimurskan , hiilipölyn ja kivimineraalien pölyn sekainen
maisema. Maisema lienee täynnään ikivanhoja ja uudempia iskeytymäkraattereita sekä Hyperioniin muinaisuudessa osuneen jättiläismäisen törmäyksen jälkiä.
Tämä törmäys miltei murskasi koko kuun , pysähdytti sen säännöllisen pyörimisliikkeen ja murjoi koko Hyperion - poloisen muotopuoleksi rammaksi ...
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1440
22.03.2005 kello 10.10 Matti Keränen , Salla.
UUSIMMAT SENSAATIOMAISET ESA:N LUOTAIMEN MARS EXPRESSIN LÖYDÖT ...
...tuntuvat taas lisänneen todennäköisyyttä sille , että Mars - planeetalla saattaa vielä nykyjäänkin olla mikrobitasoista elämää.
Viime helmikuussa sai ESA:n Marsia kiertävä luotain valokuvattua huipputarkoilla stereokameroillaan likellä Marsin päiväntasaajaa olevan jäätyneen ahtojääkentän.
Tämä ahtojääkenttä lienee Maapallomme Pohjanmeren kokoinen , pinnaltaan täysin jäätynyt ja syvyydeltään kymmeniä metrejä oleva melkoisen uusi merikerrostuma. Pääasiasssa se lienee umpeenjäätynyttä jäätä pinnalta pohjaan saakka. Mutta lähellä sijaitseva tulivuori Elysium Mons saattaa aiheuttaa kallioperään merenpohjaan lämpötaskuja tai kuumia , mustia savuttajia.
Tämä ahtojääkenttä sijaitsee Elysium Planitia-tasangolla likellä Marsin päiväntasaajaa. Miksi tätä muodostelmaa ei ole huomattu aikaisemmin johtuu koko jääkentää peittävästä punakeltaisesta pölyn ja soran kerrostumasta. Kerrostumat ovat samalla säilöneet jään ja meren kylmäpakasteeksi. Niinpä ei auringon säteily ole saanut jäätä sulatettua eikä höyrystettyä.
Marsin napa-alueillahan on ilmeisesti aivan samankaltaisia umpeenjäätyneitä veden , jään ja pölyjen kerrostumia. Siis tavallisen orgaanisen elämän löytömahdollisuudet näkyvät selvästi suurentuneen minunkin aikaisemmista arvioinneistani Mars - planeetalla.
http://search.esa.int/queryIG.html?col=mmg&ht=0&qp=&qs=&qc=&pw=100%&ws=1&la=en&si=0&fs=&op0=+&fl0=ContentType:&ty0=p&tx0=Image&op1=+&fl1=category:&ty1=p&tx1=&op2=+&fl2=showcase:&ty2=p&tx2=SEMU775V9ED&qt=&ex=&rq=0&oq=&searchType=general&qm=0&ql=a&tipo=Image&showcase=Mars+Express&st=7&nh=1&lk=2&rf=3
22.03.2005 kello 15.05 Matti Keränen , Salla.
MIMAS PIMENTÄÄ JANUKSEN ...
Tässäpä hieno kuvasarja siitä dynamiikasta ja eloisuudesta , joka vallitsee jättiläisplaneetta Saturnuksen yötaivaalla. Valitettavasti vain
itse planeetan pinta - sikäli kuin sitä edes lienee olemassakaan - lepää tuhansia kilometrejä syvän , myrskyisän ja pilvien täyttämän kaasumeren pohjalla.
Joten Saturnuksen pinnalta emme näkisi avaruuteen kerrassaan millään sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudella.
Kuvasarja oli otettuna 05.03.2005 näkyvällä valolla seuraavin etäisyyksin : Välimatkaa 1,8 milj. km Mimakseen ja 1,9 milj. km Janukseen. Edessä olevassa Mimas - kuussa näkyy suuri , yli 100-kilometrinen Hershel-kraateri.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1442
23.03.2005 kello 18.20 Matti Keränen , Salla.
TAIVAALLISTA TAIDETTA SATURNUKSEN KUU-JÄRJESTELMÄSTÄ - EI KAIVANNE ENEMPIÄ
KOMMENTTEJA !!!
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/images.cfm?categoryID=2
25.03.2005 kello 10.15 Matti Keränen , Salla.
Kaikkein lähimpää otettuja Enceladuksen kuvia.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Maaliskuun 9. päivänä otettiin tämä ohilennon aikainen kuva Enceladus - kuusta näkyvän valon aallonpituuksilla. Kuva on siis väreiltään aito , aivan kuten paljain silmin näkyvä.
Kuvassa ovat ilmansuunnat oikeinpäin elikkä pohjoinen on ylöspäin. Enceladuksen pinta on aivan selvästi jäätä. Jäistä pintaa juovittavat
kahden erilaisen tektonisen tapahtumasarjan tekemät uurteet.
Vanhemmat repeämärotkot - oikeammin kanjonit ovat itä-länsisuuntaisia. Niiden päälle on osunut useita meteori-iskuja. Sitten on tapahtunut uudempi pohjois-eteläsuuntainen tektoninen prosessi. Nämä pystysuuntaiset rotkot
ovat pienempiä , matalampia ja leikkaavat suurimpia kraattereita.
Näin on nähtävissä näiden tapahtumien ikäjärjestyskin. Ennenkaikkea kuun jäinen pinta on geologisesti uutta , nuorta ja täynnään monenikäisien tapahtumien jälkiä. Enceladuksella uskotaankin kryovulkaanisten tulivuorien sekä
vesi-ammoniakkiliuoksia suihkuttavien geysirien olevan edelleenkin toiminnassa. Näiden aiheuttamana on löydetty ohut ilmakehä ja pinnan loistavuus.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1452
Lopuksi vielä kaunis yhteenveto tuosta viimeisimmästä lähiohituksesta alla :
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/enceladus1/index.cfm
Maaliskuun 31. ja huhtikuun 17. päivänä on taas odotettavissa uudet Titanin lähiohitukset. Sillä koko Cassinin lentohan nivottiin Saturnuksen ja Titanin ympärille siten , että Saturnusjärjestelmään ankkuroiduttiin viime
heinäkuun alussa ja Titan - kuu antaa liki joka kierroksella planeetan ympäri gravitaatiopotkun Cassinille. Näillä potkuilla suoritetaan ratamanööverit miltei ilman polttoainetta ja saavutetaan kaikki muut kohteet paitsi etäistä
Phoebe - kuuta.
http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/saturn-tour-dates-05.cfm
26.03.2005 kello 11.20 Matti Keränen , Salla.
Janus - kuu ekakertaa lähikuvassa.
Janus - kuu on 181 km suuri ja epäsäännöllisen muotoinen - ilmeisesti hiekan , soran , kivien ja jäiden muodostama löyhä koostumus. Heikko vetovoima pitää sitä koossa.
Kuva on otettu luonnollisella valolla 18.02.2005 peräti 1,1 milj. km:n päästä ja hieman 90 astetta suuremmalla vaihekulmalla. Koska kuitenkin suurin osa kuusta on valaistuna eikä
pimeänä kuten näin suuri vaihekulma edellyttäisi, on kuun vasen pimeämpi puolisko Saturnuksen valaisemana.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1453
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
27.03.2005 kello 22.35 Matti Keränen , Salla.
MATKALLA MARSIIN à là Helsingin Sanomat ...
Hei Lukijani ! Tässäpä alempana onkin sitten tuo
useinkin tänä keväänä ajankohtaisena ollut linkki Marsiin.
Tekstit löytyvät selväksi suomeksi Hesarin verkkoliitteestä..
http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/avaruus/mars2003/mars2003.html
Kiitos, Matti taas monista mielenkiintoisista tiedoista.
30.03.2005 kello 12.55 Matti Keränen , Salla.
ELÄVÄN KONEEN IDEANAHAN VOISI OLLA ...
Lueskeltuani nuorempana läjäpäin scifi - kirjallisuutta törmäsin useinkin seuraavan kaltaiseen hienoon juonen kehittelyyn.
Ensiksi oli ihmisten , humanoidien , älyllisten meitä muistuttavien olentojen teknis - luonnontieteellinen sivilisaatio. Sivilisaatio saavutti tietyssä kehitysvaiheessa planeettansa resurssien rajat.
Energian , raaka-aineiden, elintilan ja ekspansion ongelmat ratkaistiin kolonialisoimalla asuinplaneetan valtameret , napa-alueet , vuoristot , suurimmat kuut ja lopuksi koko planeettaa ympäröivä aurinkokunta. Näissä fiktioissa ei törmätty sivilisaartion elikkä teknokulttuurin omaan itsetuhoiseen sisällissotaan tyyppiä Harmageddon...
Elintilan valloitus merten syvänteistä ja naapuriplaneetoilta ratkaistiin yhä älykkäämpien ja älykkäämpien koneiden avulla.
Syntyi humanoidien ja koneiden symbioosi. Normaalilla lajin ja kulttuurin evoluutiolla ajauduttiin vähitellen yhä selvempään koneiden ylivaltaan.
Vuosimiljoonien kuluttua biologinen osapuoli rappeutui , turmeltui ja sammui koneiden luomassa yltäkylläisyydessä. Jäljelle jäänyt sivilisaatio militarisoitui , aloitti ekspansion sen itsenä vuoksi ja alkoi tuhota ympäriltään heikompia , vähemmän kehittyneitä ja vähemmän ekspansiivisia humanoidikulttuureja.
Syntyi petomaisten koneiden , valloittajien , kulttuurien murskaajien galaktinen syöpäkulttuuri. Nämä uudet , uljaat , hunnit koneiden johtamine Attiloineen ja soturirobotteineen alkoivat levittää uutta väkivallan ja maailmanlopun aaltoa yli koko oman galaksinsa ...
Siinäpä eräs pelottava perspektiivi älykkäistä koneista , joille ei loppujen lopuksi ole enää mikään mahdotonta ja joita eivät rajoita inhimilliset emootiot taikka moralisoinnit !!!
Lennot Marsiin ja Saturnukseen selvällä suomenkielellä - oikein hienot linkit.
Kirjoittanut: Matti-Keränen 30.03.2005 klo 20.55
27.03.2005 kello 22.35 Matti Keränen , Salla.
MATKALLA MARSIIN JA SATURNUKSEEN à là Helsingin Sanomat ...
Hei Lukijani ! Tässäpä alempana ovatkin sitten nuo useinkin tänä keväänä ajankohtaisina olleet linkit Marsiin ja Saturnukseen sekä erikoisesti superoutoon Titan - kuuhun.
Tekstit löytyvät selväksi suomeksi Hesarin verkkoliitteestä..
http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/avaruus/mars2003 /mars2003.html
http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/avaruus/saturnus2004/saturnus2004.html
http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/avaruus/saturnus2004/saturnus2004.html
01.04.2005 kello 10.50 Matti Keränen , Salla.
TÄMÄ EI OLE APRILLIPILAA , VAAN UUSI
HIENO SELAIN MARSIN KUVIEN HAKUUN
Löysinpä tässä tänään aprillipäivän amurupeamalla tällaisen hienon selaimen kuva-aineiston hakuun Marsista.
Marshan on meidän toiseksi lähin naapuri-planeettamme Venuksen jälkeen. Kuu on lähin ja Merkurius heti Marsin jälkeen kolmannella sijalla.
http://www.esa.int/export/SPECIALS/Mars_Express/SEMVZF77ESD_0.html
Siis tästäpä saatte kaikkein parhaimman laatuisia otoksia Marsin kiertoradalta. Tosin parhaat pintakuvat tulevat NASA:n kahdelta Marsin kulkijalta Spiritiltä ja Opportunityltä.
04.04.2005 kello 16.30 Matti Keränen , Salla.
ODOTETTAVISSA UUTTA HIENOA KUVA-AINEISTOA TITAN - KUUSTA 31.03.2005 TAPHTUNEELTA UUSIMMALTA OHILENNOLTA...
Cassini - Huyghensin lennon suurimmat heikkoudet ja ansiot ovat , että ohilennoilla tavoitetaan joka kierroksella itse planeetta Saturnus ja miltei joka kierroksella lisäksi yksi tai useampikin kuu.
Cassinin hyvästeltyä Huyghens - laskeutujan viime joulukuussa onnistuneesti päättyneelle laskeutumislennolleen Titaniin 14.01.2005 on itse Cassinialuksen ohjailu keventynyt lisäkuormasta vapauduttua.
Lähes jokaiselle ratakierrokselle on voitu ohjelmoida lähiohitus Titanin kanssa. Usein samalla sujahdetaan jonkin Titania paljon pienemmän kuun ohitse.
Titanin lähiohituksiin liittyy se etu , että mitä läheisempi ohitus , niin sitä suurempi Titanin aiheuttama lentoradan käännös , joka ei edes vaadi lisää polttoainetta. Tosin pienien kuiden ohitukseen ei liity tätä etua. Samalla täytyy jokaisen ohilennon rata laskea äärimmäisen tarkoin... Sillä tarkoituksena on tavoittaa optimaalinen määrä muita kuita optimaalisen likeltä ja samalla huolehtia lennon myöhemmistäkin tavoitteista.
Täytyy pitää luku lento-ohjelmaan liittyvistä emoplaneetta Saturnuksen ja sen rengasjärjestelmän lähitutkimuksista myöhempinä vuosina.
Linkissä oleva Titanin kartta on Mercatorprojektio, johon on kuvattu suurin osa eteläistä pallonpuoliskoa sekä pohjoista puoliskoa ainakin leveysasteelle 30 pohj. leveyttä. Titanin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi. Kuun Maapalloa suurempi akselin kallistuma pitää suurta osaa pohjoisesta talvisessa kaamosyön hämärässä.
Kevät koittaa Titanin pohjoiseen vasta noin 7 vuoden kuluttua. Niinpä koko Cassinin lentoajan suurin osa siitä pysyykin hämärässä talviyössä. Nyt on kuvattu Titania viime kertaisia ohituksia idempää. Tarkoituksenahan olisikin saada kattava kartoitus koko kuun päiväntasaajan sekä eteläisen napaseudun alueilta. Varsinkin tutkaskannaukset ulottuvat kerralla ainoastaan pienelle ja kapealle alueelle kuun pinnasta.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/titan4/index.cfm
08.03.2005 kello 10.40 Matti Keränen , Salla.
TITANIN LÄHIOHITUS ONNISTUI -
KUVASATO ANTAA ODOTUTTAA.
Jo aikoja sitten tapahtui Titanin viimeinen lähiohitus onnistuneesti kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. En ole kommentoinut lentoa toistaiseksi vielä puuttuvien kuvasadon ja tutkimusraporttien vuoksi.
Onneksi seuraavassa allaolevassa sivustossa on lennosta kattava yhteenveto :
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=557
31.03.2005 lento meni 2402 km:n etäisyydeltä Titanin ohi aivan suunnitelmien mukaisesti. Erikoisesti kartoitettiin ultraviolettikuvauksilla Titanin kaasukehän sumu- ja pilvikerroksia.
Samalla huomiota kiinnitettiin varjossa olevaan pohjoiseen pallonpuoliskoon. Titanilla kuten Saturnuksellakin on juuri nyt menossa Maapallon pohjoisen pallonpuoliskon keskitalvea vastaava vuodenaika. Niinpä planeetasta ja kuusta on kasapäin havaintoja etelänapaseuduista ja eteläisistä pallonpuoliskoista.
Pimeässä olevia pohjoisia alueita onkin tutkittava tutka- ja infrapunaskannauksilla. Titan - kuuhan onkin Cassini-lennon tärkeimpiä tutkimuskohteita. Siitä pyritään ottamaan kymmenillä lähiohituksilla mahdollisimman kattavat kuvaukset ja mittausaineistot.
19.04.2005 kello 11.35 Matti Keränen , Salla.
VIIMEISIMMÄN TITANIN OHILENNON TULOKSIA
JA / TAI PÄIVITYKSIÄ.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Viimeisin ohilentotapahtui 16.04.2005 elikkä viime lauantaina. Titan ohitettiin noin 1025 km :n korkeudelta.
Tuloksena saatiin joukottain huippuhienoja tutkaskannauksia, väärävärikuvia , infrapuna- , UV- ja mikroaaltodataa aivan uusista Titan - kuun alueista.
Allaolevan linkin mercatorin projektio - kartta kuvaa koko Titan-kuun päiväntasaaja-aluetta sekä eteläistä pallonpuoliskoa.
Kuvan oikealla keskellä oleva Xanadun manner jää nyt länteen. Titanin skannaus keskittyi tästä mantereesta itään.
Aiemmat ohilennothan keskittyivät Xanadun länsi- ja pohjois-puolelle mukaanluettuna Huyghensin pehmeä laskeutuminen 14.01.2005.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/titan5/index.cfm
Allaolevassa linkissä onkin koosteena viimeisimmät kuvasadot Saturnuksesta kuineen ja renkaineen.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/index.cfm
Viimeisimmässä linkissä onkin koosteena - kuvamosaiikkina uudet alueet Titanista. Tummat alueet ovat siis kuin ovatkin Titanin valtameriä.
Tosin niiden nestesisältö lienee ajoittainen sekä syvyys hyvin matalaa verrattuna Maapallon meriin.
Useimmiten nämä tummat tasavat alankomaat ovat lähes kuivillaan , mutta joskus tulee rajuja sadekausia. Alangot täyttyvät nesteillä. Purot , joet , kanjonit ja tulvavedet huuhtovat tummia hiilivety-yhdisteitä , vesijää-lohkareita yms. rojua , eroosiotuotteita ja sedimenttejä näihin tummiin alankoihin. Xanadu onkin ylävää vuori - ja kukkulamaastoa. Sateet ja
metaaninestetulvat ovat huuhtoneet siitä jäljelle jääneen hohtavan vaalean vesijään muodostaman peruskallion ...
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1469
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 12:27
21.04.2005 kello 12.40 Matti Keränen , Salla.
UUSI , IHASTUTTAVA , HELPPO JA HAVAINNOLLINEN ESITTELYSIVU SATURNUS - JÄRJESTELMÄN 34 KUUSTA :
Juuri hiljakkoin on avattu uusi sivu , josta " pääsee " vaivattomasti kaikkiin Saturnuksen kuihin.
Linkki tähän esittelyyn on alla :
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/index.cfm
24.04.2005 kello 14.50 Matti Keränen , Salla.
JAPETUS - KUUSTA KATTAVA KOOSTE UUSINTA TIETOA
SEKÄ OPASTUS KAIKKIIN 34 SATURNUKSEN KUUHUN :
Ensiksi portretti ja lyhyt esitteli kuusta nimeltä Japetus :
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1270
Avataan seuraava linkki ja klikataan Saturnus -
järjestelmän kuvasta Japetus - kuuta :
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/index.cfm
Seuraavassa linkissä onkin syvällisempi selostus Japetuksen astronomisista datoista , löytöhistoriasta ja Cassinin ohilennoista :
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=7
Erikoisesti käy ilmi , että Saturnuksella on nykyjään - 24.05.2005 - tasan 34 tunnettua kuuta. Näistä tosin valtaosa on pieniä , epäsäännöllisillä radoilla ja jopa takaperoisesti
kiertäviä kaapattuja asteroideja. Aivan sama tilannehan onkin myös planeetoilla Jupiter ja Uuranus.
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 12:44
28.04.2005 kello 12.55 Matti Keränen , Salla.
TARJOILENPA TEILLE KERRANKIN KUUTA , JOKA ON TODELLAKIN KUIN SVEITSINJUUSTOA ...
Allaoleva linkki esittää Saturnuksen pientä Epimetheus - kuuta tosi upeassa muotokuvassa. Epimetheushan jakaa kiertoratansa Janus - kuun kanssa siten , että vuoronperään aina toinen kuu 50 km kauempana Saturnuksesta kuin toinen. Sitten kuut ajautuvat lähikontaktiin ja vaihtavat rata - tuurejaan.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Tässäpä on vielä tarkempaa dataa kuusta nimeltä Epimetheus :
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1501
Tässä vielä toinen hyödyllinen linkki :
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=563
Allaolevassa linkissä on yleiskatsaus kaikkiin nyt tänään 28.04.2005 tunnettuihin Saturnuksen kuihin.
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/index.cfm
Ja tässä vielä erikoisesti Epimetheus - kuusta
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=21
Ja tässä vielä Epimetheuksen työpari - Janus - kuu , joka jakaa kiertoradan Epimetheuksen lanssa :
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=8
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 21:21
29.04.2005 kello 21.30 Matti Keränen , Salla.
NOKIAN IHMEPASTORIN IHMEPARANNUKSESTA.
Uusimmassa Apu - lehdessä näin tänään aivan ihmeellisen uutisen ihmepastori Markku Koiviston parantumisesta syövästä !
Tälläkin palstalla on useinkin epäilty ihmeitä Raamatun aikana ja varsinkin nykyaikana.
Mutta tässäpä onkin nyt epäilijöille ja viisastelijoille uutta ihmeellistä pohdintaa. Itse kyllä pidän uskomattomimpiakin Raamatun kertomuksia tosina ja varteenotettavina.
Varsinkaan kun luonnontieteet eivät koskaan pysty tyhjentävästi selittämään ja saavuttamaan kaikkea sitä totuutta , joka on olemassaolomme pohjana ja taustana.
http://www.markkukoivisto.com/
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 10:02
02.05.2005 kello 10.10 Matti Keränen , Salla.
KAIKILLE JUTTUJENI AITOUDEN JA TODENPERÄISYYDEN
EPÄILIJÖILLE !
Terve epäily ja kriittisyys lienevät aina ja kaikkialla paikallaan. Mutta lukekkahan tämän kevään uusimmasta APU - lehdestä Nokian ihmepastorin Markku Koiviston uusimmasta ihmeparanemisesta !
Varmasti APU - lehdellä oli tosi faktat tämän uutisensa
pohjana. Lisäksi annan seuraavassa linkin tähän Nokian
kertomuksen taustoitukseen. Asialla oli silloinkin APU ...
http://www.apu.fi/ihmiset/article116639-1.html
02.05.2005 kello 12.20 Matti Keränen , Salla.
Koska suomi24.fi - portaaliin kirjautumisessani oli kuluneena aamupäivänä ongelmia , toistan nyt
tässä tämän kertomukseni ihmepastori Markku Koivistosta. Käsittääkseni koko juttu on täyttä
totta ... sanokootnyt sitten epäilijät aivan mitä tahansa lystäävätkin tästä kirjoituksestani !
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 10:02
02.05.2005 kello 10.10 Matti Keränen , Salla.
KAIKILLE JUTTUJENI AITOUDEN JA TODENPERÄISYYDEN
EPÄILIJÖILLE !
Terve epäily ja kriittisyys lienevät aina ja kaikkialla paikallaan. Mutta lukekkahan tämän kevään uusimmasta APU - lehdestä Nokian ihmepastorin Markku Koiviston uusimmasta ihmeparanemisesta !
Varmasti APU - lehdellä oli tosi faktat tämän uutisensa pohjana. Lisäksi annan seuraavassa linkin tähän Nokian kertomuksen taustoitukseen. Asialla oli silloinkin APU ...
http://www.apu.fi/ihmiset/article116639-1.html
09.05.2005 kello 22.50 Matti Keränen , Salla.
PHOEBE - KUU ON SAANUT PAIKANNIMISTÖÄ
Viime kesäiset ensiarvailut alkavat vahvistua.
Saturnuksen uloin , oudoin , yksinäisin ja erilaisin kuu suurista 9 kuusta on todellakin outo lintu. Phoebe kiertää rataansa takaperin , pyörii vapaasti akselinsa ympäri ja on
pinnaltaan ylen raskaasti kraatteroitunut.
Nyt on IAU nimennyt Phoeben huomattavimmat 24 kraatteria. Näistä kaikkein suurin on liki 100 km läpimittainen Jason. Tämä Jason - kraatteri näkyy linkissämme olevan Phoebe - kuun ylä-
osassa jättiläismäisenä kuoppana. Kaikki Phoeben uudet nimet valittiin muinaiskreikkalaisesta Argonauttien ja Argo-laivan tarinasikermästä. Jason oli näiden argonauttien päällikkö.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=899
Lisäksi tämä outo kuu on samaa alkuperää kuin Kuiperin vyöhykkeen jääasteroidit Pluto - Charon - planeettaparista alkaen. Katsotaanpa
Neptunuksen suurimman kuun Tritoninkin kuuluvan näihin Kuiperin vyöhykkeen outoihin olioihin.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=568
12.05.2005 kello 16.20 Matti Keränen , Salla .
CASSINI - LUOTAIN KEKSI TAAS UUDEN KUUN A -
RENKAAN ULKOREUNAN NS. KEELERIN JAOSTA.
Allaolevissa linkeissä on lisää infoa uusimmasta kuusta Saturnus-järjestelmässä. Ilmeisesti renkaissa piileskelee vielä joukottain löytymistään odottavia " liivintaskukuita ".
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Pienokainen on saanut koodinimen S / 2005 S1 ja sen läpimitta on noin 7 km. Kuupienokaisen aiheuttamat aaltomaiset gravitaatiohäiriöt Keelerin leikkausta ympäröivissä A - renkaan tiheissä osissa kavalsivat tämän pienokaisen jaetsinnät johtivatkin pian tulokseen.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1522
16.05.2005 kello 13.35 Matti Keränen , Salla.
LÄHES TÄYDELLINEN PANORAAMAKUVA TITAN-KUUSTA MAISEMAA NOIN 20 SEKÄ 3,0 KM :n KORKEUDELTA 14.01.2005 .
Tämän kuun 13. päivänä julkaisivat ESA ja NASA allaolevan linkin viimeisimmän ( ylimmän ) kuvapäivityksensä Titan - kuusta...
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Alempana on suurennos tästä unohtumattomasta kuvasta. Kuvahan on koostettu sadoista Huyghens - laskeutujaluotaimen kameroiden ottamista ns. kuvatripleteistä. Kuvamosaiikki esittää eräänlaisena " Kalansilmä " - linssillä otettua puolipallonmuotoista näkymää 3,0 km alempana olevaan Titanin pintaan.
Koska ESA:n Huyghens - tiimi mokasi seuraavalla jäljempänä esitetyllä tavalla Huyghensin laitteistojen ohjelmoinnin , menetettiin kuvatripleteistä noin yksi kolmasosa sekä kaikki Huyghensin tutkamittausten dopplerilmiöön perustuvat laskeutujan tuulihavainnot.
Kuvamenetykset näkyvät huonolaatuisina korvikekuvinatai suorina kuva-aukkoina muuten unohtumattoman hienossa stereograafisessa
projektiossa. Titanin horisontti on siis reunaympyrässä ja nadir - piste suoraan kuvan keskipisteessä.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1527
Itse kuvien otot aloitettiin jo yli 20 km:n korkeudessa. Sieltä lähtien kun oli alas pinnalle saakka lähes esteetön näkyvyys. Ylempänähän Titanin monisatakilometrisessä kaasukehässä on useita tiheitä , läpinäkymättömiä , aerosolien , höyryjen ja hiilivetypolymeerien muodostamia pilvikerroksia.
Sen sijaan kaasukehän alin osa on läpinäkyvä ja tuuliltaan seesteinen aivan kuten on asiat planeetta Venuksellakin.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/features/feature20050513.cfm
Huyghens - tiimin moka oli siis väärinohjelmoidut laskeutujan radiolaitteita ohjaavat tietokoneet. Täten kahdesta radiokanavasta A ja B ensinmainittu vaikeni. Onneksi kanava B jopa ylitti toiminta-aikansa ja
kompensoi osan A-kanavan menetyksestä. Mosaiikkikuvien aukot aiheutuvat siis tästä mokasta.
Muuten minähän veikkasin ongelmia Huyghensin radiotekniikassa , koska polysteekin elektroniikkajupit eivät liikoja arvostaneet tähtitieteilijöiden kokemuksia ja ennakkovaroituksia. Tässäpä sitten tuo insinöörien ylemmyydentunto kostautuikin katkerasti ... lienee kai tuttua juttua Nokialla-
kin ???
02.06.2005 kello 14.40 Matti Keränen , Salla.
UUSI , SUURI , LIKI 500 KM LAAJA " KUUMA TÄPLÄ "
TITAN-KUUN PINNALLA. VALTAISA KRYOVULKANIS-
MIN VYÖHYKE LÖYDETTY.
Alempana olevassa linkissä on tarkempaa tarinaa uudesta , löydetystä , vulkaanisesta vyöhykkeestä Titan-kuun pinnalla.
Ensiksikin sana vulkaaninen lienee tässä hieman yliampuva ilmaisu. Mutta Titanin pinnan suunnilleen -150 - -160 celsius-astetta lämpimässä ympäristössä se puolustanee paikkansa.
Infrapunailmaisimien mukaan lähes 500 km laaja puoliympyrä lymyilee peräti lähellä veden sulamispistettä - 0 astetta celsiusta olevassa lämpötilassa. Ilmeisestikin Titanin jättimäisestä
jääpanssarin alaisesta valtamerestä vuotaa runsaasti lämpöä jonkin geologisen purkauskanavan kautta pinnalle.
Valtamerihän koostuu sulasta veden , ammoniakin ja hiilivetyjen , ehkä rikkivetyjen ja suolojen muodostamasta liuoksesta. Nesteen lämpötila saattaa olla joitakin kymmeniä asteita nollan alapuolella. Mutta nesteeseen liuenneet suolat ja ammoniakki tekevät siitä eutektisen ja sulan kuten autojen pakkasnesteestä jossakin - 40 asteen pakkasessa Maapallon pinnalla talvipakkasessa.
Löydetty laaja kryovulkanismin keskittymä sijaitsee eksoottisen Xanadun mantereen kaakkoispuolella. Itse Xanaduhan on paljastu-
nut jäisten vuorien , kukkuloiden ja ylänköjen mantereeksi , josta metaanijoet ovat huuhtoneet kaiken tumman orgaanisen aineksen ympäröiville alangoille. Nämä alangot täyttyvät sadekausina
ajoittaisiksi hiilivetynesteitten tulvajärviksi ja meriksi...
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=576
13.07.2005 kello 14.20 Matti Keränen , Paltamo.
VAIN VUOROKAUSI JÄLJELLÄ ENCELADUKSEN HIPAISUUN :
Alempana tarjoankin teille linkit Cassinin lennon uusimpaan ja
täpärimpään lähiohitukseen. Luotain kun ohjataan Saturnuksen
Enceladus - kuun kanssa miltei törmäyskurssille.
Likiohitus tapahtuu vain ja ainoastaan 175 km korkealta. Jos
Enceladuksella olisi Titan - kuun kaltainen supertiheä ja paksu
kaasukehä , jarruuntuisi Cassini aerodynaamisesti ja laskeutuisi
ohjaamattomana kuun pinnalle.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Enceladuksen pinta liki uutta , kiiltävää ja puhdasta vesijäätä.
Kuussa sataakin säännöllisesti. Kryovulkaanitoiminta puhaltaa
pinnan alta valtavia määriä vesihöyryä seostettuna metaanilla ja
ammoniakilla. Niinpä pintalämpötila on noin - 200 astetta Celsiusta.
Siellä on siis paljon kylmempää kuin Titanissa taikka Phoebessä.
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=5
Itse kuu onkin muodoltaan selvästi ovaalinen , ei pallonpyöreä ja
pyörähtää synkronoidusti akselinsa ympäri - sama puoli emopla-
neettaansa päin kuten muutkin " normaalit " kuut noin 32 tunnissa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/enceladus20050802/index.cfm
Siis huomenna ovat jännät paikat. Uskotaan mm:ssa selviävän senkin ,
että onko Enceladuksellakin jääpanssarinsa alla koko planeetan laa-
juinen , ikuisesti pimeä , valtavan syvä valtameri...
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/enceladus20050802/index.cfm
03.05.2005 kello 19.50 Matti Keränen , Salla.
KATSELLAAN SATURNUSTA RENKAIDEN LÄPI...
Kuinka eteeriseltä , kauniilta , hauraalta ja unelmanomaiselta näyttääkään planeetta Saturnus harsomaisten renkaittensa läpi !!!
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1551
Täytyy muistaa , että itse planeetta Saturnuksen pinnalla on lievästikin infernaaliset olosuhteet. Onhan se Jupiterin pikkuveli suhteessa 1 : 3 :een.
Saturnuksen hyytävän kylmässä yläilmakehässä riehuvat aurinkokuntamme rajuimmat tuulet lukuunottamatta itse Aurinkoa. Jopa Jupiterissakin on leppeämmät säät kuin Saturnuksessa. Syvemmällä kaasukehässä kohoavat ilmanpaine ja lämpötila jyrkästi ns. adiabaattisella periaatteella , koska vety-helium-rikas kaasukehä noudattaa pitkälti ideaalikaasujen olotilan yhtälöitä.
Renkaissakin on kooltaan järeitä järkäleitä aina kymmenien metrien kokoisiin saakka. Tosin harsomaisen ohuissa osissa renkaita on rengasosasten paksuus pienempää ja osasten tiheyskin harvempaa. Yllättävää onkin tieto , että renkaat ovat tiheimmissäkin vyöhykkeissä korkeintaan kilometrin luokkaa paksuudeltaan. Jos kaikki tunnettu rengasmateriaali pudotettaisiin yhdeksi kuuksi, niin siitä tulisi suunnilleen Enceladuksen läpimittainen - likimain 500 km - jääpallo , jossa on höysteenä hiili- ja hiekkahitusia.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 13:12
Elämää avaruudessa
Matti-Keranen kirjoitti 13:10
06.06.2005 kello 13.15 Matti Keränen , Salla.
MINUSTA OLISI KÄSITTÄMÄTÖNTÄ , JOS KAIKKI TUNTEMAMME KALATINEN ORGAANINEN ELÄMÄ RAJOITTUISI VAIN JA AINOASTAAN MAAPALLOLLEMME JA SEN ÄÄRELLISEEN BIOSFÄÄRIIN.
Viime helmikuussa löysi ESA:n Marsia kiertävä huipputarkoilla kameroilla varustettu Mars Express - luotain jäätyneestä merestä selvät todisteet.
Ilmeisesti Marsissa on menneisyydessä ollut lämpökausia. jolloin planeettaa ympäröi nykyistä paljoa paksumpi kaasukehä täynnään vesihöyryä ja hiilidioksidia.
Tällaisina lämpökausina saattoi esiintyä nestemäistä vettä huomattaviakin määriä. Nyt nämä Marsin vedet ovat kerrostuneina pölykerrosten alaisiin ja navoilla sijaitseviin jäätiköihin. Tarvitaan uutta lämpökautta näiden huomattavienkin jäämäärien sulattamiseen.
Ainakin bakteeri- ja sinilevätasoinen elämä voisi hyvinkin olla tällöin aktiivista. Nyt sen sijaan Marsin mikrobitasoinen elämä lepää horroksissa taikka bakteeri-itiöinä...
Matti Keränen Salla
Matti-Keranen kirjoitti 09.06.05 10:48
07.06.2005 kello 18.15 Matti Keränen , Salla.
KUUKUULUMISIA SATURNUKSEN YMPÄRILTÄ !
Saturnuksen toiseksi suurin kuu ja suurin ilmakehätön kappale Saturnusjärjestelmässä esiintyy edukseen tässä kuvassa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Rheallahan on läpimittaa noin 1528 km ja se kiertää aivan jättimäisen Titan-kuun radan sisäpuolella lähimpänä Titanin naapurina.
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=14
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=14
Titanin lähimpänänulkopuolisena naapurina esiintyy tuo kosmisen " perunan " arvonimen ansaitseva pikkuruinen Hyperion , josta infoa
lisää alempana ...
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=6
Mitä muuten tulee Saturnuksen kuujärjestelmän kokoon , niin me alamme olla vasta perimmäisten totuuksien kynnyksellä. Kaukaisen Phoebe-kuun tuntumassa noin 10 - 15 milj. km:n päässä planeetasta saattaa lymyillä vielä kymmenittäin pieniä kivisorasta taikka jäistä koostuvia entisiä planetesimaaleja taikka kaapattuja komeettoja.
Itse renkaiden sisällä ja reunoilla voi olla piilossa kymmenittäin pieniä kuita - varsinkin jos kuun ja rengaspartikkelien raja on jatkuva ja häilyvä. Voimme löytää kymmenittäin minikuita taikka tuhansittain kookkaita rengasosasia... Kysymyksessä saattaakin olla
jopa tulkinta- tai määrittelyvaikeuksista !
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/index.cfm
13.06.2005 kello 16.55 MattiKeränen, Salla.
YKSI KUVA , MUTTA KOLME JA PUOLI MAAILMAA
Allaolevassa linkissä näkyy yksi Cassinin ottama kuva Saturnuksen renkaiden ulkoreunasta.Samaan kuvaan on sulloutunut kolmesta muusta maailmasta otokset. Tuo puoli maailmaa tarkoittaa tietenkin Saturnuksesta
näkyviä renkaiden puoliskoja.
Kaukaisin kohde on tietenkin jättiläiskuu Titan. Sitä puolta lähempänä on toinen suuri kuu Tethys. Epimetheus-kuu ja renkaat ovat suunnilleen samalla etäisyydellä , kuin puolimatka Titaniin Cassinista.
http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1561
Tässäpä onkin linkki Tethykseen :
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=15
Tässä taas on linkki Epimetheukseen :
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=21
Ja tässäloppujenlopuksi on linkki itseensä Titaniin :
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=16
Ja tässä koko Cassini - Huyghens - ohjelmaan itsensä planeetta Saturnuksen ja sen kuujärjestelmän ympärillä :
http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/index.cfm
13.07.2005 kello 14.20 Matti Keränen , Paltamo.
VAIN VUOROKAUSI JÄLJELLÄ ENCELADUKSEN HIPAISUUN :
Alempana tarjoankin teille linkit Cassinin lennon uusimpaan ja
täpärimpään lähiohitukseen. Luotain kun ohjataan Saturnuksen
Enceladus - kuun kanssa miltei törmäyskurssille.
Likiohitus tapahtuu vain ja ainoastaan 175 km korkealta. Jos
Enceladuksella olisi Titan - kuun kaltainen supertiheä ja paksu
kaasukehä , jarruuntuisi Cassini aerodynaamisesti ja laskeutuisi
ohjaamattomana kuun pinnalle.
http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm
Enceladuksen pinta liki uutta , kiiltävää ja puhdasta vesijäätä.
Kuussa sataakin säännöllisesti. Kryovulkaanitoiminta puhaltaa
pinnan alta valtavia määriä vesihöyryä seostettuna metaanilla ja
ammoniakilla. Niinpä pintalämpötila on noin - 200 astetta Celsiusta.
Siellä on siis paljon kylmempää kuin Titanissa taikka Phoebessä.
http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=5
Itse kuu onkin muodoltaan selvästi ovaalinen , ei pallonpyöreä ja
pyörähtää synkronoidusti akselinsa ympäri - sama puoli emopla-
neettaansa päin kuten muutkin " normaalit " kuut noin 32 tunnissa.
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/enceladus20050802/index.cfm
Siis huomenna ovat jännät paikat. Uskotaan mm:ssa selviävän senkin ,
että onko Enceladuksellakin jääpanssarinsa alla koko planeetan laa-
juinen , ikuisesti pimeä , valtavan syvä valtameri...
http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/enceladus20050802/index.cfm