Moottoritiellä saa ajaa 120 km/h. Kannattaako matkanopeutta pudottaa vaikkapa talvinopeuteen 100 km/h polttoaineen ja sitä kautta rahan ja ympäristön säästämiseksi.
Kannattaako hidastella
hjk6le
32355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Riippuu kumpaa pidät tärkeämpänä; ajan säästöä vai polttoaineen ja ympäristön säästöä.
Nykyiset henkilöautot on optimoitu juuri tuohon 120 km/h vauhtiin se kun on yksi päästö ja kulutusmittausten arvo.
Vanhemmilla ja / tai isommilla autoilla säästö voi olla huomattava ajokista riippuen.
Ilmanvastusksen kasvua nopeuden funktiona ei juuri voi optimoida. Kyllä se suuri nopeus nykyautoillakin kuluttaa enemmän.
No optimoida voidaan kuluttamaan mahdollisimman vähän juuri tuossa nopeudessa, mutta se optimointi ei kuitenkaan mitenkään riitä noin rajun vastuksen kasvun eliminoimiseen.
Noin litra satasella siinä säästyy. Mutta aikakin on rahaa.
Verottajan kannalta ainakin huono juttu.
Mitä kauemmin maantiellä, sitä suurempi riski.
Kun ajaa kahtasataa, niin riski pienenee?
Turvallisinta on olla 200 km/h ajavassa autossa, jota ohjaa 90 v. mummo. Tällaisia kuolonkolareita ei tiedetä tapahtuneen Suomessa ainuttakaan.
Turvallisinta on moottoritielläkin ajaa samaa nopeutta kuin muutkin eli reilut 120 km/h.
Tuntipalkaksi tulee noin 5 litraa bensaa. Se vastaa noin 11 euron bruttotuntipalkkaa.
Verottajan tappio tuossa on 8 e/tunti, jos joku haluaa viettää aikaansa autossa istumalla.
Ja parasta olla tien päällä. Kotiinsa on moni kuollut!
Ja parasta olla kotona. Tien päälle on moni kuollut!
Itse juurikin haluankin kuolla, kun aika on, juurikin kotona ennemmin kuin jonkin männyn kylkeen valuen kuiviin!
Totesin pari-kolmekymmentä vuotta sitten, että liikennekäyttäymisestä päätellen turvallisin auto on ruosteinen Ford Taunus, jossa on korotettu perä, karvanopat ja autoa kalliimmat stereot. Pitäisi vissiin päivittää havainnot ajan tasalle.
>Turvallisinta on moottoritielläkin ajaa samaa nopeutta kuin muutkin
>eli reilut 120 km/h.
Olet oikeassa siinä, että turvallisinta on ajaa muun liikennevirran nopeudella.
Olet väärässä moottorritienopeuden suhteen. Henkilö- ja pakettiautojen keskinopeus kesäkaudella vuosina 2010–2012 moottoritiellä 120 km/h nopeusrajoituksen alaisena on vuosittain ollut 114,0, 114,3 ja 113,6 km/h. Näistä yli 120,0 km/h ajavia on noin kolmannes. Talvikaudella moottoritiellä ylinopeuksien (> 100 km/h) osuus on suurempi. Liikenteen keskinopeus vaihtelee kelin mukaan, kuivalla moottoritiellä nopeudet ovat keskiarvoja suuremmat. Tämä myös selittää talvirajoituksen rikkomista, sillä rajoitus asetetaan kalenterin mukaan, ja Etelä-Suomessa moottoriteillä on usein kesäkeli.
Aloittajan kysymykseen vastaan, että aja muun liikennevirran mukana. Siitä eroavalla nopeudella riskit kasvavat, ja ympäristön kannalta oma polttoaineensäästösi kuluu muiden tienkäyttäjien nopeudensäätötoimiin.
Mutta MINÄ säästän ja MINÄ ehdin. Se riittää.
Mun autossa menee enmmän polttoainetta jos ajan 100, kun että ajan 120-140 km/h.
Näen sen mittarissa. Ehkä olisi viisaampaa, että ajamme kaikki 140km/h.
Opettele se mittarin luku. Kirjoita sitten.
Nopeuden kasvaessa ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä ja tehontarve nopeuden kuutiossa. Vierintävastus kasvaa suunnilleen samassa suhteessa kuin nopeus. Tästä saadaan teoreettinen tehontarve joka nopeudelle.
Moottorin ominaiskulutus vaihtelee hyvinkin paljon sen kuormituksen ja pyörimisnopeuden funktiona. Lisäksi kokonaisvälitys moottorilta vetäviin pyöriin on jokaisessa automallissa eri.
Näistä saadaankin soppa, minkä hämmentämisessä teinipojat loistavat. Tietämättömyydellään.
Tuossa esimerkkitapauksessa nopeuksien 100 ja 120 suhde on 1,2 ja se kolmanteen potenssiin on noin 1,7. Ei se kulutus noin paljoa kuitenkaan kasva, koska moottorin kuormitus siirtyy pienemmän ominaiskulutuksen alueelle ja välityssuhteittenkin valinnassa on käytetty järkeä ja paljon rahaa. Ja kaikki ajovastuksethan eivät ole ilmanvastusta. Suuntaa-antavana spekulaationa tätä voi kuitenkin käyttää.
Nykyään+autojen+ilmanvastuksen+osuus+on+n.+1/2+kokonaisvastuksesta+tuossa+100+km/h+vauhdissa.
Ajan tasaista 90 kmh moottoritiellä. Silloin mielestäni kulutus/matka-aika on parhaassa suhteessa. Tästä nopeuden nostaminen alkaa kasvattaa kulutusta melko jyrkästi, eikä vaikutus matka-aikaan ole kun minuutteja/100km
Ladan ilmanvastuskerroin lienee suurehko.
Satasen+nopeudessa+nykyautojen+kulutuksesta+noin+puolet+aiheutuu+vierintävastuksen+voittamisesta+ja+toinen+puoli+ilmanvastuksesta.
On kommentoitava, että suurella tasanopeudella kuljettaessa ei kohtuullisella massan lisäyksellä ole paljoakaan vaikutusta kulutukseen. Tarkoittaen kohtuullisella sitä, että esim. vaikka työmatkalla ruuhkattomalla moottoritiellä se on melkein sama onko kuljettaja autossa yksin vai onko vielä kaksi henkilöä kyydissä.
Massan kiihdyttely se sitten sitä polttoainetta syökin, eli nopeatempoisessa kaupunkiajossa jatkuvine kiihdytyksineen ja jarrutuksineen vie pienenkin ylimääräisen painon mukana raahaaminen reilusti enemmän polttoainetta.
Anekdoottina kerrottakoon, että kun (muistaakseni) Tekniikan Maailma kauan kauan sitten koeajoi Opel Rekord farmaria testaajat ihmettelivät sitä, että nopeassa maantieajossa ooppeli vei reilusti vähemmän bensaa rekisteriotteen mukaisesti täyteen kuormattuna kuin pelkän kuljettajan kanssa.
Lähemmässä tarkastelussa ilmeni ooppelin olevan tyhjänä reilusti keula alhaalla ja perä pystyssä, aiheuttaen autolle suuren otsapinta-alan, joka lisää ilmanvastusta. Täydellä kuormalla auto "ui" suorana, jolloin ilmanvastus jäi paljon pienemmäksi.
Kyllähän massan kasvattaminen sinänsä lisää vierintävastusta tasaisellakin nopeudella. Mutta sitten voi olla noita kompensoivia efektejä, kuten toteat. Hyvä huomio.
Sivuhuomautuksena muuten sellainen, että nyt juhannusreissulle lähdettäessä auto kuormattuna koko suvulla, viikon kaljalastilla ja puolella kesämökin irtaimistosta, kannattaa ehdottomasti tarkistaa auton rengaspaineet ja jopa lisätä paineita valmistajan suosittelemalle paineelle täydellä kuormalla. Ajovakaus, turvallisuus ja polttoainetalous paranevat kertaheitolla.
Tämä juhannusviikon vinkkinä: oikeat rengaspaineet ovat sekä talous- että turvallisuustekijä.
Kannattaa pitää tolkku päässä kun liikkuu erilaisilla teillä ja poluilla.
Kannattaako todella pitää tolkku päässä? Onhan toisille näytettävä miten bemari tai muu "loistoauto" kulkee eli ohi on mentävä missä tahansa ja milloin vain.
Suomalainen ei ole oppinut ajamaan jonossa. Eihän suomalaiset osaa edes jonottaa kunnolla leipäjonossakaan kun niitä etuilijoita aina tuppaa väliin.
Pankeissa ja terveyskekuksissa lattiaan on pantu keltainen viiva merkitsemään "odota tämän takana" mutta suomalainen ei tätäkään ymmärrä vaan on oltava toisen niskan takana hengittämässä.
Suomalaisen elämä on jatkuvaa taistelua jonon kärkipaikoista. SSS-hallituskin puhuu aina omista "kärkihankkeista" vaikka peitsikin on jo hukattu.
Kyllä oikealla ajotavallakin nopeudesta riippumatta säästää aika paljon, olen oppinut kantapään kautta: nelivetoisella automaatilla matka-ajossa kevyesti sellaisen toista litraa satasella. Ei kannata vedättää koko aikaa , vaan antaa rullata, kun on tilaisuus. Opin tämän ajotavan alkee jo -80-luvun alussa vapaakytkimisellä Saab 96:lla, mutta vaati mieleenpalautusta.
Varsinkin kaupunkiajossa kannattaa automaattivaihteistolla vähän löysätä kaasua, kun pääsyt liikkeelle, että saa vaihteen isommalle, ihan kuin vaihtaa sillä tavalla manuaalista vaihteistoa vastaavasti.
No kun olet kantapään kautta oppinut ja ilmeisen tietävä ja taitava kuljettaja, niin voinet samalla vastata myös kysymykseen että kannattaako moottoritiellä pudottaa matkanopeutta tuon 20 km/h ?
Automaatilla kiihdyttelyt ym eivät taida liittyä tähän , mutta voithan avata uuden keskustelun aiheesta jos katsot tarpeelliseksi opettaa tyhmempiäsi.
Aja siellä moottoritiellä kuorma-auton imussa niin säästät vielä enemmän.
Kokeilinpa huvikseni, kun autossa tietokone ilmoittaa haluttaessa osamatkatiedot kulutuksineen. Ajoin välin Österdundomin P-paikka - Koskenkylä (n . 60 km, hitto kun en katsonut ihan tarkkaa km-määrää) mahdollisimman samalla tavoin kummallakin nopeudella. Liikenteessäkään ei eroja ollut. Satasen nopeudella kulutus oli tuolla välillä 0,11 litrraa pienempi 120:een verrattuna. Yllättävän suuri mielestäni.
Vaikka tämä ei ollui mikään tieteellisen tarkka koe, uskon, että isompi vauhti vie enemmän polttoainetta samalla autolla kaikilla ilmanvastuksilla (esim. esim. korin malli ja kattokuorma) ja samalla ajotavoilla. Tai sitten täytyy uusia fysiikan lait.
Tavallisimmin se on kyllä toisin päin. Iso raskas rekka-auto kulkee henkilöauton takapuskurissa melkein kiinni.
Perustelu: rekka-auto ajaa aina sallittua nopeutta ja henkilöautot edessä vain hidastelevat epätarkkojen nopeusmittarien vuoksi.
Moni rekka-auton kuski ei taida edes tietää mikä on "turvallisuusväli" eli todellinen jarrutusmatka 80 - 120 km/h nopeuksissa eri sääolosuhteissa. Rekka-auton kuski ajaa aina sen pakollisen piirturin mukaan välittämättä sääoloista mitään. (tietää, että henkilöauto aina häviää törmäyksessä)
Jos nopeusrajoitus on 80 tai enemmän, ajavat rekkakuskit "rajoittimeen nojaten", joka käytännössä tarkoittaa menoa rajoittimen tehdasasetusten mukaisesti 84 km/h - 89 km/h.
En muista mikä kuorma-automerkki sai tässä muutama vuosia sitten ei-julkista kilpailuetua, kun sen rajoitin oli säädetty tarkkaan juuri tuolle ylärajalle 89 km/h.
Kahdeksankympin alueella se on siinä ja siinä, ettei tule rikesakkoa, mutta ajaminen 5 km/h nopeammin kuin muut liikennöitsijät toisella kalustolla tuottaa pidemmän päälle kyllä kilpailuetua.