Oon pohdiskellut, että jos galaksimme liikkuu toisiin galakseihin suhteen 500 km/s ja galaksiryhmämme liikkuu vielä nopeampaa, niin jos siihen vielä plussataan valon nopeus ja verrataan koko nopeus johonkin toiseen galaksiryhmään, niin eikös se sitten liikkuu nopeammin kuin valon nopeus?
galaksi (nopeus v) valo ( nopeus c)= v > c , siis jos tämä verrataan vaikkapa toisiin galakseihin.
Tuohonpa on kuitenkin varmaan jokin järkevä vastaus.
galaksi (nopeus v) valo ( nopeus c)= v > c , siis jos tämä verrataan vaikkapa toisiin galakseihin.
Tuohonpa on kuitenkin varmaan jokin järkevä vastaus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"jos galaksimme liikkuu toisiin galakseihin suhteen 500 km/s ja galaksiryhmämme liikkuu vielä nopeampaa, niin jos siihen vielä plussataan valon nopeus ja verrataan koko nopeus johonkin toiseen galaksiryhmään, niin eikös se sitten liikkuu nopeammin kuin valon nopeus?"
= = = = = = =
Riippuu tietysti miten asiaa haluaa tulkita/ajatella mutta vallitsevan havaintomateriaalin valossa ja tätä pääteoriaa (suhteellisuusteoria) noudattavassa maailmassa valonnopeus on vakio kaikille havaitsijoille oli havaitsijan oma nopeus mikä tahansa tai mittaili hän tai kuka tahansa sitä suuntaan taikka toiseen. Tästä syystä kaikki suuret nopeudet on laskettava tuon vakionopeuden suhteen.
Eli vaikka intuitiivisesti ajatellen voisi lisäillä nopeuksia plus-laskulla vaikka kuinka paljon niin havaintomateriaali kuitenkin puhuu toista. Eli nopeuden yhdistämisessä käytetätään seuraavaa laskutapaa:
w = (v u)/√(1 ((u×v)/c²))
missä w on yhteenlaskettu nopeus, v on ensimmäisen kappaleen nopeus, u on toisen kappaleen nopeus ja c on valon nopeus.
Sama pätee myös jos massallisen kappaleen nopeutta haluaa jatkuvasti kiihdyttää suhteessa johonkin paikallaan olevaksi määriteltyyn paikkaan lisäämällä energiaa. Tätä voi demota esimerkiksi seuraavasti:
v = √((1-(mc²/(E mc²))²)c²),
missä v on kappaleen saavutettu nopeus m on kappaleen massa kun se ei liiku, c on valonnopeus ja E kuvaa sitä määrää energiaa, joka kappaleelle syötetään, mikä siiten näkyy kappaleen nopeutena v.
Hemmo seisoo esim.lentokoneen katolla joka kulkee valonnopeutta, mutta kun hemmo kävelee koneen katolla koneen kulkusuuntaan päin niin eiks hemmon nopeus ylitä valon nopeuden ?
No moni kai meinaa et kone itsessään kuitenkin saapuu pisteestä A pisteeseen B Hemmo mukanaan kuitenkin aina valon nopeutta noudattaen, mutta entäs jos Hemmo asentaa koneen keulaan vaikka nostosillan jonka hän matkalla laskee alas ja kävelee sen päähän, joka tietysti ylittää koneen keulan menosuunnassa niiiin eikö silloin Hemmo saavu perille ennen konetta?????
Hemmo ja kone ovat muuttuneet valoksi ja ovat todella pitkiä, ei hemmo enää koskaan kävele
Minäkin ihmettelen, että eikös se "Hemmo" sitten kulkee yli valon nopeutta?
Miten on mahdollista väittää että valonnnopeus on maksiminopeus joka voidaan saavuttaa? Nopeus suhteessa mihin`?Valon nopeudella kulkevassa pisteessäA ei ole periaatteessa nopeutta muutakuin suhteessa lähtöpaikkaansa.Valon sijaintipaikkaA voi olla uusi lähtöpaikka joka on vain mittausmahdollisuuden ulkopuolella.
"Valon nopeudella kulkevassa pisteessäA ei ole periaatteessa nopeutta muutakuin suhteessa lähtöpaikkaansa."
Ajattelepa uudestaan!
Jos A liikkuu, on sillä nopeus suhteessa mihin tahansa muuhun pisteeseen, joka ei liiku sen mukana.
Huom. Valonopeus nopeuden maksimina ei ole väite, vaan havaittu fakta.
No kysymys kuuluu, että onko valon nopeus mahdoton ylittää siksi kun ei nopeampaa ole löydetty vai mihin valon nopeuden ylivoimaisuus perustuu ?
PS. Mikä estää, että Hemmo ei voisi kulka valoanopeammin.