Mihin joutuvat?

Olen alkanut siivoilla paikkoja huushollistani, on tuota joutavaakin tavaraa kertynyt. Ns. tavalliset tavarat menevät niille varattuihin keräyspisteisiin, mutta mihinkä laitat henk. koht. paperit, valokuvat, ym. sellaiset mitä en voi/halua yleiseen kierrätykseen laittaa, eikä haluaisi perikuntaa rasittaa näillä?

12

219

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näinminä

      Ei valokuvat rasita , päinvastoin. Polta muut tai osta silppuri jolla tuhoat ne, joita et halua perillisten näkevän .

    • Samaa siivousta tuntuu riittävän, vaikka vuosi sitten hävitinkin
      paljn muuton yhteydessä.

      Valokuvia on kertynyt vuosikymmenien aikana niin paljon että
      albumeista täyttyi yksi komero. Digitaaliset kuvat on poltettu
      CD-levyille. Pojan tehtäväksi jää tehdä lopullinen hävitystyö.

      Muut paperit ja henkilökohtaiset muistot ovatkin sitten asia
      erikseen. Järki sanoo, että ei muuta kuin roskasäkkeihin vaan,
      mutta toisaalta tuntuu että monet noista vähäpätöisistä
      asioista liittyvät muistiin ja muistoihin ja eikös ole niin että
      muistin säilymistä pitäisi vaalia?
      Taidan laittaa ne omaan laatikkoon ja päälle lapun:
      "Dekadenttia sisältöä. Ainoastaan laatikon omistaja saa sen
      avata. Muuten laatikko hävitetään avaamattomana."

      Tärkeätä omasta mielestäni on, että laskut ym. tilityksiin
      kuuluvat paperit ovat järjestyksessä, eikä niitä tarvitse löytyä
      sieltä täältä.

      Kuullostaa aivan "kuolinsiivoukselta", vaikka en aiokaan ikinä kuolla,
      jos vaan suinkin hengissä pysyn! :)

    • MISSÄ_VOI_POLTTAA_

      Missä on yleinen paikka jossa voi polttaa vanhoja papereita,
      rivitalossa, kerrostaloasunnossa ja harvoin nykyään omakotitalossakkaa on piakka missä voi poltaa vanhaa roskaa joista jo haluu päästä eroon,
      roskalaatikkoon ei voi henkilökohtaista vanhaa paperia viedä,
      ei voi polttaa mitään, muuten koko talo syttyy tuleen,

      • Silppuri ei paljon maksa, parikymppiä ehkä. Hidasta sen kanssa hävitystyö on, mutta työksihän se siivous muuttuu, jos sen tosissaan ottaa. Siihen vain viereen ne vanhat dokumentit, kirjeet, valokuvat ja muut. Ja töihin!
        Itse olen muka hyvin päättäväisesti alkanut hävittää kaikkea säästettyä, ja huomaan sitten, että ei tuota kuitenkaan, entäs tämä, VOI, onko tämäkin tallessa, ja Berttatädin rippikuva...muistanpa kun 40 v. sitten... keitäs nämä ihmiset ovatkaan, pitääpä kysyä veljeltä...
        Tämä siivoustyö jää useinmiten jälkikasvulle. kaikista hyvistä yrityksistä huolimatta.


      • Siinäpä se, jätänkö vielä tuon ja tämän...Minulla on sellainen "jos vielä joskus tarviais varasto". Mitähän sen kanssa tekis...


      • Makriina kirjoitti:

        Silppuri ei paljon maksa, parikymppiä ehkä. Hidasta sen kanssa hävitystyö on, mutta työksihän se siivous muuttuu, jos sen tosissaan ottaa. Siihen vain viereen ne vanhat dokumentit, kirjeet, valokuvat ja muut. Ja töihin!
        Itse olen muka hyvin päättäväisesti alkanut hävittää kaikkea säästettyä, ja huomaan sitten, että ei tuota kuitenkaan, entäs tämä, VOI, onko tämäkin tallessa, ja Berttatädin rippikuva...muistanpa kun 40 v. sitten... keitäs nämä ihmiset ovatkaan, pitääpä kysyä veljeltä...
        Tämä siivoustyö jää useinmiten jälkikasvulle. kaikista hyvistä yrityksistä huolimatta.

        "Tämä siivoustyö jää useinmiten jälkikasvulle".

        Osuvasti kirjoitit tuon "jahkailun", kuten itsekkin sen koen. Suosiolla olen luopunut hienosti arkistoiduista lasku mapeista paperinkeräykseen, koska nyt on kaikki "arkistoitu" tähän ihanaan nettimaailmaan.

        Mutta, mutta, minun monivuotiset päiväkirjani, joita olen "ajatellut" lukea ja joskus lukenutkin, että onko ne niin tärkeitä? Lukemiseni loppuu lyhyeen, kun muistoja pukkaa vuosien takaa.

        Noinko ajattelin silloin ja mitä sitten tapahtuikaan? Tätä en olisi muistanut enää näin? Ja sitten muistikuvat palautuvat "aikaan menneeseen"???

        Ei niitä voi hävittää, ainakaan vielä? Kuinka voisin jonkun tapahtuman todistaa sisaruksilleni, jos minulla ei olisi "todisteita" päiväkirjoissani, koska kaikki he muistavat väärin!:)


      • Vuosi sitten muuton yhteydessä järkeistin melko rankalla kädellä mistä luovun ja mitä mukaan!

        Mieheni oli melkoinen valokuvaaja, pilapiirtäjä ja lehtimies kun oli. Tauluaiheita maisemamaalaukseen oli laatikoittain, samoin etelän matkoistamme, aina monta kuvaa samasta kohteesta.
        Annoin laatikoittain mennä loppukerääjien kuormaan, enkä ole katunut, muutamat säästin :D

        Lapsilla on omat matkakuvansa, eivät he kaipaa hirmuisia määriä paperikuvia.

        ICloud on mukava tallennusmuoto, tänään tulinkin helteestä sisälle 🎈leikkimään kuvilla🎈koneen ääreen 😍


      • einari5 kirjoitti:

        Siinäpä se, jätänkö vielä tuon ja tämän...Minulla on sellainen "jos vielä joskus tarviais varasto". Mitähän sen kanssa tekis...

        Niinkuin se entinen tarkka rouva, jonka laatikostoissa oli nimilaput sisällöstä. Kuten: "Käytettäväksi liian lyhyitä narunpätkiä."

        Siivosin tänä kevään kesämökin yläkaappeja. Maltoin heittää pois pussikeitot, joiden viimeinen käyttöpäivä oli 5 v. sitten, samoin maustepussit, vierasvarakeksipaketit, kuivahiivat... - Tulipa tilaa, kun luin jokaisen päivämäärän. Mökille kun jokainen tuo tullessaan "kaikenvaralta". Sinne ne sitten jäävät.


      • Löytyi kassillinen ompelukaavoja, muutama BURDA-lehti ja neljä A5-kokoista ompelu-ja neulontaohjekirjaa, ovat 80-luvulta. Nämä kai joutavat jätepaperiin....


      • ex.ompelija

        Ilmoita Tori.fi:llä. On keräilijöitä, jotka haluavat 80-luvun kaavoja ja muotilehtiä.


      • Kristiina23 kirjoitti:

        "Tämä siivoustyö jää useinmiten jälkikasvulle".

        Osuvasti kirjoitit tuon "jahkailun", kuten itsekkin sen koen. Suosiolla olen luopunut hienosti arkistoiduista lasku mapeista paperinkeräykseen, koska nyt on kaikki "arkistoitu" tähän ihanaan nettimaailmaan.

        Mutta, mutta, minun monivuotiset päiväkirjani, joita olen "ajatellut" lukea ja joskus lukenutkin, että onko ne niin tärkeitä? Lukemiseni loppuu lyhyeen, kun muistoja pukkaa vuosien takaa.

        Noinko ajattelin silloin ja mitä sitten tapahtuikaan? Tätä en olisi muistanut enää näin? Ja sitten muistikuvat palautuvat "aikaan menneeseen"???

        Ei niitä voi hävittää, ainakaan vielä? Kuinka voisin jonkun tapahtuman todistaa sisaruksilleni, jos minulla ei olisi "todisteita" päiväkirjoissani, koska kaikki he muistavat väärin!:)

        Sukutukimus on yhtä ongelmallinen kuin vuosia pidetyt päiväkirjat. Tutkimus vie harrastajaltaan vuosia. Tavaraa, muistiinpanoja , sukutauluja, artikkeleita ja erilaista kirjallisuutta kertyy ja kertyy. Minunkin kaappini pullollaan!
        Kerran vuodesa kokoonnutaan sukututkimusmessuille, vaihdetaan tietoja ja innostutaan toisten tutkimuksista,
        Eräs vanha herra oli koko elämänsä ajan tutkinut Suomen ruotusotilaita. Vuodesta toiseen tutkija esitteli tutkimuksiaan messuilla. Hän oli perheetön, ja sanoi minullekin, että kun hänestä aika jättää, ei kukaan kiinostu hänen elämäntyöstään.
        Se tuntui todellakin murheelliselta, sillä hän oli tutkinut näitä sotilaita aina Ruotsia myöden, ja hänellä oli laajat kansiot tutkimuksensa tuloksia. Jossakin vaiheessa hän kertoi, että eräs kaukainen sukulainen on tutustunut tutkimukseen ja alkanut kiinnostua. En tiedä, kuinka tosissaan sukulainen oli, mutta minua liikutti, kun tämä jo iäkäs vanhapoika niin onnellisena kertoi, että hänen tutkimuksensa ehkä sittenkin säilyvät hänen jälkeensä. Vuosiin en ole enää häntä nähnyt messuilla, eikä ruotusotilaita kukaan ole ollut esittelemässä.
        Varmasti moni muukin sukututkimus katoaa jätemyllyyn tutkijan siirryttyä tutkittaviensa pariin.
        Niin käynee minunkin mapeilleni.


      • Olen myös harrastanut sukututkimusta. Käytän Sukujutut -ohjelmaa tietojen arkistointiin. Kuvat ja muistiinpanot siirsin koneelle. Tänään vielä selasin muutamia 50 - vuotta vanhoja sanomalehtiä, mutta ei niistä enää mitään irronnut.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      61
      4298
    2. KALAJOEN UIMAVALVONTA

      https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar
      Kalajoki
      136
      2989
    3. Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin

      Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo
      Tunteet
      45
      2332
    4. Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?

      Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?
      Kalajoki
      44
      2218
    5. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      24
      1873
    6. Hukkuneet pojat kalajoella pakolaisia?

      Eivät osanneet suomea nimittäin.
      Maailman menoa
      91
      1792
    7. Ota nainen yhteyttä ja tee Tikusta asiaa?

      Niin sitten minä teen Takusta asiaa.
      Ikävä
      28
      1586
    8. Joku hukkui Hyrynsalmella?

      Oliko mökkiläinen taas?
      Hyrynsalmi
      22
      1529
    9. Mitä sinä mietit

      Mies?
      Ikävä
      147
      1367
    10. Metsästysmökki

      Metsästyskortti saapui. Lisäksi metsästysmökki varata!
      Kuhmo
      32
      1200
    Aihe