Tuota aikanaan fysiikkaa lukiessani ihmettelin, että mistä oikeastaan tiedetään fysiikan pitävän paikkaansa muuten kuin ihan yksinkertaisissa mekaanisissa tapauksissa. Esim. ihmiskeho lukemattomine lihaksineen ja elekielineen on kamalan monimutkainen tarkistaa, että toimiiko fysiikan mukaan. Sen sijaan fysiikka on luonnollinen ajattelun pettelun vaihe: mitä ensinnä tulisit ajatelleeksi mahdolliseksi, minkä vaihtoehtojen mukaan havaitsemaasi jäsennät, esim. että kappale jatkaa matkaansa suoraan eteenpäin samalla vauhdilla ja että jos se vaihtoi vauhtia tais uuntaa, niin siihen oli jokin syy.
Maalatessa olen huomannut monen asian jäsentyvän paremmin silktä kannalta, millä tavoin ovat näyttäviä ja elämänmakuisia. Osuuko se siis paremmin oikeaan siinä, millaisia etenkään monimutkaiset luonnolliset kokonaisuudet ovat tarkalta rakenteeltaan?
Aina en eri vinkkelistä aloittaen eksy samoja teitä kuin koulufysiikka. Esim. kun päivällä paistoi aurinko kohtisuoraan ikkunaan ja illemmalla sivusta niin, ettei lämmitä enää paljoa mutta vähän kumminkin, niin mitä sanoo fysiikka tästä? Jos nyt esim. 20cm levyinen kaistale lämmittää kymmentä metriä seinää, siis teho on pudonnut 1/50 osaan ja isoin efekti on kai ympäröivän ilman ja maaaaston lämpösäteily ikkunaan. Lämpötila on lämpöenergian määrä, joka muistaakseni oli sama kuin lämpötilan numeerinen arvo jollakin vakiolla kerrottuna, mutta absoluuttiseen nollapisteeseen verrattuna, oliko se -273C eli päivän paahde olisi ehkä 50C 270C =320C ja siitä 1/50 on 6,4C eli paistaako ikkunaan nyt sivulta -266,6C "lämpö" ja tuntuu lämpönä, kun taas ympäröivän ilman reilu 20C tuntuu viileältä?
Maalatessa olen huomannut monen asian jäsentyvän paremmin silktä kannalta, millä tavoin ovat näyttäviä ja elämänmakuisia. Osuuko se siis paremmin oikeaan siinä, millaisia etenkään monimutkaiset luonnolliset kokonaisuudet ovat tarkalta rakenteeltaan?
Aina en eri vinkkelistä aloittaen eksy samoja teitä kuin koulufysiikka. Esim. kun päivällä paistoi aurinko kohtisuoraan ikkunaan ja illemmalla sivusta niin, ettei lämmitä enää paljoa mutta vähän kumminkin, niin mitä sanoo fysiikka tästä? Jos nyt esim. 20cm levyinen kaistale lämmittää kymmentä metriä seinää, siis teho on pudonnut 1/50 osaan ja isoin efekti on kai ympäröivän ilman ja maaaaston lämpösäteily ikkunaan. Lämpötila on lämpöenergian määrä, joka muistaakseni oli sama kuin lämpötilan numeerinen arvo jollakin vakiolla kerrottuna, mutta absoluuttiseen nollapisteeseen verrattuna, oliko se -273C eli päivän paahde olisi ehkä 50C 270C =320C ja siitä 1/50 on 6,4C eli paistaako ikkunaan nyt sivulta -266,6C "lämpö" ja tuntuu lämpönä, kun taas ympäröivän ilman reilu 20C tuntuu viileältä?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Olikohan nin? Vai näin?Vai mitenkä se oli?
Ajattelu päättyy kun eteen avautuu mielikuvituksen äärettömät alueet. Oikeastaan voisi kysyä: oletko ylittänyt terveen ajattelun rajan ja siirtynyt tuolle toiselle puolelle?
" Lämpötila on lämpöenergian määrä, joka muistaakseni oli sama kuin lämpötilan numeerinen arvo jollakin vakiolla kerrottuna..."
No ei todellakaan ole. Et ole tainnut aikanasi lukea fysiikkaa peruskouluopintoja enempää.
Luettuani kirjoituksesi voin lämpimästi suositella pysymistä siinä maalaamisessa. Ei millään pahalla. Maalatessa voit improvisoida ja huiskia sitä pensseliä ailahetelevienkin mielentilojen mukaan. Mutta jos tahdot ymmärtää tieteitä, vaatii se raudanlujan perusosaamisen, ja siitä eteenpäin se on vieläkin kovempaa opettelua. Sellainen taiteellinen ajatusvirta mitä tuo avaus oli, ei oikein hyvin sovi tieteilijälle. Varsinkin vielä kun lisätään tämä (yleinen?) taiteilijoiden omahyväisyys jossa omia virheitä ei tunnusteta vaan pusketaan sitä yhtä ainoaa ajatusta läpi niin ei se tieteeseen sovi.
Kyllä luonnontieteen ovat aivan korrektia. Egyptiläiset sanovat, että maailmassa tulee olemaan 36525 pyhää kirjoitusta, joista 2000 kertoo maailman rakenteen.
Vielä ei kaikkia rakenteita ole täysin selvitetty, mutta ehkä jo muutaman kymmenen vuoden sisällä ollaan taas lähempänä täydellistä tietoa.
Mistä lähtien pyhät kirjoitukset ovat kertoneet jotain maailman rakenteesta?
Hourupäiden mielestä aina. En vaan ihan äkkiä saa päähäni ainuttakaan fysiikan teoriaa, joka perustuisi pyhiin kirjoituksiin. Eikä muunkaan luonnontieteen alalta tule mitään sellaista mieleen, eikä edes kunnollisia sovellutuksia.
Ette tainneet tajuta yksinkertaista sanomaa: On 2000 pyhää kirjoitusta, jotka osoittavat sen millainen maailman rakenne on. Se merkitsee, että esim. S. Hawkingin: Ajan lyhyt historia on pyhä kirja. Samoin esim. Newtonin: Principia Mathematica on pyhä kirja. Lähes raamatun veroinen siis.
Uskoisin, että pyhäksi kirjaksi voidaan joissain olosuhteissa lukea jopa kirjasarja tai aikakausilehti. Niinpä voidaan sanoa, että Ensyklopediat tai tietosanakirjat ovat pyhiä teoksia. Myös esim. tanskalainen Tieteen Kuvalehti saattaa olla pyhä julkaisu.
Ei tämän nyt pitänyt niin vaikeata olla.
Unohdit listauksestasi Aku Ankan.
Hawkingin Ajan lyhyt historia on "Lie to children" tyylinen populaari kirja, jolla on tieteen kanssa vain pintapuolisesti tekemistä. On se omassakin kirjahyllyssäni, mutta ei se tiedettä ole.
Mitä Tieteen Kuvalehteen tulee, se taitaa olla kaikkein köppäsin Suomessa ilmestyvistä yleisölle suunnatuista tiedettä käsittelevistä lehdistä. Varsinaiset tiedejulkaisut ovat aivan kokonaan toinen juttu.
Alkemistit ja tiedeuskovat skientistit eivät tunne fysiikan rajoja.
Toisin on teillä hihhuleilla. Teillä on yksi oikea vastaus kaikkeen: GDI (god did it)!
Kyllä tieteeseen uskovat tuntevat myös tieteen rajat, toisin kuin kreationistipellet. Alkemisteja nykyään ei taida enää olla, mutta paimentolaisten uskonnolliset tarinat pitävät pintansa viimeisten mohikaanien vääristyneessä maailmankuvassa.
Oliko alkemistit väärässä kun tiesivät lyijyä olevan mahdollista tehdä kultaa .
Heillä oli "sokea kana" syndrooma. Tiesivät aiheesta suunnilleen yhtä paljon kuin Leukippos ja Demokritos ydinfysiikasta.
Amerikkalaiset alkemistit keksivät että intiaanin otsaan voi tehdä lyijyllä reiän ja varastaa vasta sitten sen maat ja omaisuus.
Lyijy, samoin kuin elohopeakin, tuntuivat kaiketi luonnollisilta arvauksilta kullan mahdollisiksi raaka-aineiksi sen vuoksi, koska kulta on hyvin raskasta eli sillä on suuri tiheys, mutta niin on lyijyllä ja elohopeallakin. Niiden suureen tiheyteen toki vaikuttaa sekin, millä etäisyydellä niiden atomit ovat toisistaan, mutta myös itse atomien massat. Ja ne korreloivat varsin vahvasti alkuaineiden ns. järjestyslukujen kanssa jaksollisessa järjestelmässä. Ja se on kullalla 79, elohopealla 80 ja lyijyllä 82. Jos siis elohopea-atomista saadaan jollakin konstilla poistetuksi yksi protoni tai lyijyatomista kolme, kultaahan siitä tulee. Mutta ydinreaktioilla sitä on onnistuttu valmistamaan vain mitättömän pieniä määriä.
Onhan niitä hyvin raskaita alkuaineita muitakin, esimerkiksi platina, iridium, wolfram ja uraani, mutta niitä ei vielä keskiajalla tunnettu.
Tavallaan oikealla jäljillä alkemistit siis olivat sen suhteen, mitkä heidän tuntemansa aineet ehkä voitaisiin jollakin keinolla muuttaa kullaksi. Eikä siis aivan sattumalta, sillä suuri tiheys oli aika hyvä vihje. Mutta nykyisinhän tiedetään, miksi se ei heidän keinoillaan voinut käydä päinsä. Kemiallisten reaktioiden aikaansaamiseen he kyllä kehittivät monia käyttökelpoisia ja edelleen käytössä olevia menetelmiä, mutta ydinreaktiot ovatkin aivan eri asia, vaikka alkemistit eivät sitä voineet tietää. Mitään nykyisten ydinreaktorien tai hiukkaskiihdyttimien tapaisia laitteita he eivät osanneet kuvitellakaan.
Eihän alkuaineen käsitekään ollut kovin selvä ennen kuin 1700-luvun lopulla, mutta sen jälkeen siihen pitkään liittyi oleellisesti käsitys, että alkuaineen muuttaminen toiseksi ei ole lainkaan mahdollista. Vasta paljon myöhemmin ilmeni, että sellaisiakin ilmiöitä on olemassa, mutta niitä ei voida saada aikaan esimerkiksi liuottimilla.
Hakisit vaikka mieluumiin töitä.
"Teillä on yksi oikea vastaus kaikkeen: GDI (god did it)!"
Taidat olla sanasokea? Tiedeuskovat ateisti-nihilisti skientistit sanovat: tyhjä kvanttifluktuaatio sen teki. Älä edes yritä sekoilla sanoissa.
Teille on monen kertaan näillä surkuhupaisilla palstoilla yritetty selittää aktiivisen toimijan osuutta. Mutta ette vaan ole sitä ymmärtäneet ideologisen pakkomielteenne vuoksi.
Nyt en enää ryhdy tätä selittelemään. Totean vain sen, että olet itse aktiivisesti valinnut tyhmyyden.
"Nyt en enää ryhdy tätä selittelemään. Totean vain sen, että olet itse aktiivisesti valinnut tyhmyyden."
Minulla on sentään siihen valinnanvapaus, toisin kuin sinulla. ;D
et-tunnista-tiedettä
5.7.2016 9:14
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14360380/fysiikan-rajat#comment-85352839
Varsinaiset tiedejulkaisut ovat aivan kokonaan toinen juttu.
VASTAUS: TÄYSIN OIKEIN KUVAILTU. Hawking on kova kauppamies, oletetaan että brief history of time on myynyt 10 miljoonaa kappaletta kun ihmiset luulevat löytävänsä siitä jumalan ateisti Hawkingin todistamana ja kundi saa puoli puntaa kappaleelta itse niin hän on ansainnut 5 miljoonaa puntaa miinus verot
Tiede-lehti Tieteen kuvalehti ovat myös maallikoille myytävää sumua silmiin ja ansaintalogiikan mukaista tulomuodostusta lehtitaloille
Tiedetoimittaja Risto Varteva (käänsi Hawkingin) oli kyllä erinomainen kaveri ja esti monen kvanttiuskontokirjan tulemisen Suomen markkinoille - esim. verrattuna Ruotsiin - yksinkertaisesti kieltäytymällä kääntämästä niitä
"Tiedetoimittaja Risto Varteva (käänsi Hawkingin) oli kyllä erinomainen kaveri ja esti monen kvanttiuskontokirjan tulemisen Suomen markkinoille - esim. verrattuna Ruotsiin - yksinkertaisesti kieltäytymällä kääntämästä niitä "
Olipas lapsellinen väite. Ja minkä Hawkingeista?
Kyllä Suomessa päteviä kääntäjiä riittää. Esimerkiksi Karttusen Hannu, joka on oikea tiedemies, eikä vain tiedetoimittaja on varmasti pätevä kääntämään ainakin astromoniaa ja varmasti muutakin populaaria fysiikkaa. Erkki Kauhanen käänsi Feynmanin elämänkerran "Kvanttimies" ilman, että olisin kuullut mitään mutinoita käännöksen tasosta. Taitaa olla juuri sitä "kvanttiuskontoasi". Sama kaveri on suomentanut Kraussin teoksen "Kvintesenssi". Vesa-Pekka Ketola taas on kääntänyt Kraussin tuoreen "Universumi tyhjyydestä" (2012). Hawkingin elämänkerran "Stephen Hawking elämä" käänsi taas Markus Hotakainen. Hyllystäni löytyy aihetta sivuavia kirjoja. Pitääkö hakea lisää käntäjiä?
Varteva ei kykenisi estämään yhdenkään tiedekirjan julkaisua Suomeksi, eikä hän varmaan sitä haluaisikaan. Hän sattuu olemaan tiedetoimittaja, eikä tieteenvastainen pelle, kuten sinä.
Uskomuksesi ovat varsin kummallisia. Suomesta löytyy ainakin puolisentusinaa sellaista kääntäjää, jotka kykenevät kääntämään kvanttifysiikan populaareja teoksia suomeksi niin, että he myös ymmärtävät alkuperäisen tekstin.
Karttusen Hannun, Enqvistin Karin tai Maalammen Jukan kaltaiset tieteen ammattilaiset toki vielä erikseen. Olisi toivottavaa, että myös fysiikan alalla asiantuntijat ja etenkin emeritussellaiset seuraisivat Anto Leikolan jalanjälkiä ja myös kääntäisivät alansa hyvää kirjallisuutta tuottamisen lisäksi.
Toki tuottaminenb on meille diletanteille tärkeää. Valste on siitä erinomainen tuore esimerkki ja biologian sektorilta myös Hanna Kokko, Matti Jalasjärvi, Ilkka Hanski (RIP) ja Matti Vuento.
Vuoennon kirjaa vasta odottelen postiluukkuun. On kuulemma kuivahko luenoitsijana, mutta saas katsoa kuinka kirjoittaa.
Ei kukaan kiellä tilaamasta tiedekuvastoja ja ostamasta populaarikirjallisuutta
mutta kun luet vaikka Tapani Perkon monisteita suhteellisuusteoriasta niin johda ne kaavat itse samalla että ymmärrät mitä luet
selittämällä ja lukemalla hawkingismejä joutuu melkein poikkeuksesta madonreikään ja pimeään aineeseen
Olen minä ne kaavat johtanut. Sinä sen sijaan et ole. Sen verran harhainen käsityksesi fysiikasta on.
Mitä ihmeen tiedekuvastoja? En ole sellaisista kuullutkaan. Perkolta (ja Maalammelta) olen lukenut "Lyhyt modernin fysiikkan johdatus". Sen perusteella ne kaavatkin johdin. Ei liene populaarikirjallisuutta.