Kuvitellaan että porataan 100 mm reikä kallioon niin syvälle että poran terä alkaa jo sulamaan. Sitten työnnetään tähän reikään kuparitanko niin että se tunkeutuu jo sulaan kiviainekseen. Kysymys on että olisiko tämän tanko kallion pinnalla yhtään lämpimämpi kuin kallion pinta yleensä.
Kuparitanko maan ytimeen
hotspotti
732315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Periaatteessa kyllä, kun lämpö nyt ensin ehtii maan pintaan.
Eli kallioon muodostuu kartion muotoinen lämpimämpi alue jonka keskellä on tämä tanko.
Kivi on kyllä suhteellisen huono lämmönjohde, joten en oikein usko minkään lämpökartion ainakaan äkilliseen muodostumiseen. Kuparitangon lämpeneminen ja lämpövuo syvyyksistä pinnalle tietysti olisi laskettavissa Tästä voisi varmaan joku laskea senkin, että miten tangon ylös johtama lämpö vaikuttaisi ympäröivään kallioperään koko matkalla.
Noissa spekseissä tosin on epäselvyys: aloittaja puhuu syvyydestä jolla poranterä alkaisi sulaa, mutta olisi laskemassa kuparitankoa kivisulan syvyyteen. Poranterän sulaminen (mikäli tarkoitetaan sen sulamista ympäristön lämpötilan eikä kitkan takia) riippuisi tietenkin käytetystä materiaalista sekä valitusta porauspaikasta.
Esim. volframikarbiditerä sulaisi jossain vaille 2800 celciusasteessa kun taas kivisulaa esiintyy 0-100 km syvyydessä ~ 1300 celsiusasteen lämpötilassa riippuen siitä, ollaanko valtameren keskiselänteellä tai tulivuorella, vai keskellä paksua kratonisoitunutta ja suhteellisen viileää mantereista kuorta.
En ole peräkammarifyysikkoa kummempi amatööri, mutta uskoisin tarkempia tietoja vaadittavan, jotta voitaisiin arvioida häviäisikö kuparimassan johtama lämpö kallion taustakohinaan, vai olisiko siitä mitattavissa mitään ja minkä muotoinen siitä ympäröivän kallion lämmenneestä alueesta tarkalleen tulisi.
Tarkekennetaan että reikä porataan muutamaan sataan kilometriin jossa kupari sulaa. Myöskään reiän ja tangon väliin ei jää merkittävää ilmaväliä ja liika tanko katkaistaan avokallion tasalta poikki.
Kuten olen jo esittänyt, riippuu aivan porauspaikasta, että tarvitseeko porata kilometriäkään vai tarvitseeko porata useista kymmenistä sataankin kilsaan, koska geoterminen gradientti vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä mereinen vai mantereinen kuori, litosfäärilaattojen reuna tai vaikkapa tulivuoren hotspotti. Sen kuparitangon massa ja pinta-alakin pitäisi mielestäni kai selvittää, jotta voisi edes teoriassa laskea kuinka paljon sen lämpövuo vuotaisi ympäröivään kiveen, ja mitä siitä jäisi jäljelle pintamittauksen tulokseksi.
Jos se sinun vastauksesi antaminen jäi kiinni noista seikoista niin: Poraus suoritetaan tyypilliseltä kotimaiselta avokalliolta, ja täsmälleen 100 km syvyyteen, jossa sattuu oleman 1100 celsiusasteen lämpötila. Jos joitain lähtöarvoja jäi vielä puuttumaan, ne voit määritellä itse vaapaasti esimerkinomaisesti.
En minä ole väittänyt pystyväni itse antamaan mitään numeerista vastausta. Kunhan olen huvikseni spekuloinut näillä annetuilla määreillä ja niiden suhteella toimintaympäristöön. Yllähän olen ylipäätään epäillyt, että asia lienee laskettavissa, mutta tulos hukkunee kohinaan.
Tulos riippuu aivan siitä, mikä on kuparin ja kallion rajapinnan ylimenolämpövastus sekä mikä on kallion lämpöjakauma.
Äärituloksina voi pitää kahta tapausta: Ensin sitä, että rajapinta ei johda lämpöä jolloin kuparitangon yläpää asettuu aikaa myöten hieman ympäristön lämpötilaa korkeampaan lämpötilaan. Toiseksi sitä, että rajapinnan lämmönjohtavuus on suuri, jolloin tanko saavuttaa vähitellen saman lämpöjakauman kuin kallio (kallion lämpökapasiteetti valtavasti suurempi kuin kuparitangon). Kallion lämmönjohtavuuden erot vaikuttavat suunnilleen samoin kuin rajapinnan.
Reaalitilanne asettuu sitten näiden kahden tapauksen väliin. Laskematta en osaa sanoa, olisiko lämpötilan nousu edes varmuudella mitattavissa.
No sieltähän se omista tiedoistani ainakin puuttuva käsite (ylimenolämpövastus) tuli. Kiitän selvityksestä.
Tuossa keihäänheiton välissä laskin "hotspotin" antamilla arvoilla (1100 °C, 100 km) "Että_näin" ekatapauksen eli tanko on eristetty ympäristöstään. Kuparin lämmönjohtavuus on 400 W/(m K), tangon pään konvektiokerroin 10 W/(m² K) sekä ympäristön lämpötila 0 °C.
Tuloksena oli, että tangon pää olisi 0,44 astetta ympäristöään lämpimämpi. Tämä tarkoittaa, että kun sallitaan lämmönsiirto tangon kyljen ja kallion välillä, niin ei saada käytännössä mitattavaa lämpötilaeroa. Laskennallisesti tosin saadaan tällöinkin n:nnessä desimaalissa havaittava lämpötilan nousu tangon päässä. En sitten tiedä, tulkitaanko tämä "yhtään" lämpimämmäksi.
Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!
Ensimmäinen jota ei häirinnyt, esim. se ettei noin pitkää kuparitankoa pysty kukaan hankkimaan...
Lähestyy rajatta...
Taas tiedeuskovan tyhmä keskustelun aloitus. Kupariterällä ei voida suorittaa tuollaista porausta.
Kun riittävän syvälle mennään siellä vastassa on sula tai puolisula plastinen kerros eli siinä syvyydessä leikkaavalla poranterällä ei tee enää yhtään mitään.
Sulaa materiaalia ei porata. Poraustoimi perustuu useimmin leikkaavaan särmään. (muitakin "poraus" tapoja tietysti tunnetaan kuten konepajoissa käytetään kipinätyöstöä joihinkin materiaaleihin joita ei voida porata leikkaavalla terällä)
Tiedeuskova ei näytä tajuavan mitä se poraus edes on. Lävistys, stanssaus ei ole poraamista vaikka siinäkin on leikkaava terä. Sulaan massaan tuotetaan reikiä ja onteloita keernoilla. Ja plastista massaa voidaan pursottaa muotin läpi.
Tehkää käsitteet ensin selviksi itsellenne ennenkuin teette keskustelu aloituksia.
Itse en ole käyttänyt täyskuparisia poranteriä missään työssä. Kiviseiniä poratessa joudutaan käyttämään kovametallipaloilla varustettuja poranteriä.
»Taas tiedeuskovan tyhmä keskustelun aloitus. Kupariterällä ei voida suorittaa tuollaista porausta.»
Aloituksessa ei ehdotettukaan, että itse poraus tehtäisiin kupariterällä, vaan väitteesi perustuu mielikuvitukseesi. Kuten aloituksesta voi lukemisen taitava ja luettua ymmärtävä huomata, niin poranterän materiaalia ei sanallakaan mainita, vaikka myöhemmin reikään sijoitettavan kuparitangon materiaali mainitaan.
»Kun riittävän syvälle mennään siellä vastassa on sula tai puolisula plastinen kerros eli siinä syvyydessä leikkaavalla poranterällä ei tee enää yhtään mitään.»
Itse asiassa mitään sulaa tai puolisulaakaan kerrosta ei tule vastaan kuin vasta Maan ulkoytimen kohdalla ~ 3000 km syvyydessä. Kuoren alla ylävaippaan kuuluvassa astenosfäärissä on sulaverkostoa, mutta kuten seismisten aaltojen kulusta voimme todeta, niin pääasiassa se on riittävän kiinteää porattavaksikin.
»Sulaa materiaalia ei porata.»
Ei tarvitsekaan porata, kun sitä suhteessa tehtävän joka tapauksessa vaatimaan porausmatkaan lienee korkeintaan linssi- tai pisaramaisina esiintyminä siellä täällä. Siitä voisi vain työntää sen poranterän läpi. On tyystin toinen asia, että olisiko tällainen mieletön porausoperaatio muutenkaan yhtään mitenkään mahdollinen, mutta sehän ei ole tämän ketjun pointti.
»Tiedeuskova ei näytä tajuavan mitä se poraus edes on.»
Ei vaan tässä kävi nyt niin, että Peltiseppä yritti taas päteä ulottamalla väenväkisin duunarioppejaan asioihin, joista ei tiedä riittävästi.
»Tehkää käsitteet ensin selviksi itsellenne ennenkuin teette keskustelu aloituksia.»
Älä viitsi höpöttää. Lapsikin tajuaa tämän aloituksen olevan lähinnä spekulatiivinen, koska siihen liittyy valtavasti epämääräisyyksiä, jotka olisi annetun tehtävän eksaktin ratkaisun vuoksi ensin selvitettävä. Lieneekin kaikille yhtä selvää, mihin voit porausoppisi terineen tunkea.
"Ei vaan tässä kävi nyt niin, että Peltiseppä yritti taas päteä ulottamalla väenväkisin duunarioppejaan asioihin, joista ei tiedä riittävästi."
Et siis ymmärtänyt lukemaasi? Tuossahan puhuttiin poraamisesta, stanssaamisesta, leikkaamisesta terällä (lävistämisestä) ja kipinätyöstöstä.
Eikä se kuparinen poranteräkään ollut harha-ajatus. Aloittaja puhui tosin "kuparitangosta".
Sinä "peltisepän" kritisoijana et varmaan ole kuullutkaan koskaan kuparisista nauloista. Nämä ovat "tankomaisia" sinä missä rautanaulatkin !!! Näitä kalliita kuparisia nauloja käytetään moniin tarkoituksiin kuten mm. saunan panelointiin kun halutaan näyttävä pinta.
Tässä tapauksessa kuparinen naula toimii puuhun työntyvänä "tankona". Kyllä kuparisessa naulassa voi olla myös kierrettä, vaikka tavallisin muoto taitaa olla suora naula. Kyllä se kuparinen naula tekee puuhun reikää. Tutki tämä ilmiö ja lyö kuparinaula puuhun ja vedä se pois niin kyllä siinä on se naulan reikä. On olemassa myös kupariniittejä mutta se on jo oma juttunsa.
Tajunne ei edes riitä reaalitodellisuuteen. Toki spekulatiivisia ajatuksia voi esittää, mutta oikea paikka näille olisi rajatiedon palsta eikä fysiikan palsta.
Unohditko paalun junttaamisen maahan? Näitä paalujahan on eriaineisia; muun muassa puuta, betonia ja terästä. Rautakangellakin voi lyödä maahan reikää.
Ei se poraus tai paalun junttaus niin paljoa eroa toisistaan, kyllä se reikä syntyy molemmilla tavoilla. Et ilmeisest iole koksaan nähnyt miten puisia heinäseipäitä pannaan maahan pystyyn?
Taidat olla ihan aito sekopää. Et ymmärrä mistä puhutaan, mutta aina vaan pitää jotain sönköttää vaikka kuparinauloista, kun muusta ei tajua.
Aloitus koski puhtaasti teoreettista lämmön siirtymisongelmaa, jossa käytännön toteutus on sivuseikka. Olet kuin apina, jolle osoitetaan kuuta ja joka katsoo sormea. Jos kykysi ymmärtää tekstistä oleellinen on noin vajaa, niin tiedepalstoille kirjoittelu kannattaisi lopettaa.
Höpö höpö. Kyllä kuparinaula on myös lyhyt kuparitanko. Kun tälläisen kuparinaulan lyö puuhun niin kyllä siihen puuhun reikä syntyy samaan tapaan kuin rauta- tai teräsnaulalla.
Naulan lyöminen on fysikaalisesti naulan työntymistä puuhun. Ei tämä eroa junttaamisesta, siinäkin paalua tai tankoa tai seivästä lyödään maahan.
Mitä ihmeen tekemistä tuollakin oli aloittajan kysymyksen kanssa? Etkö lainkaan ymmärrä, mistä ketjussa on kyse?
" Mitä ihmeen tekemistä tuollakin oli aloittajan kysymyksen kanssa? Etkö lainkaan ymmärrä, mistä ketjussa on kyse? "
Kyllä on ymmärretty. Aloittajan aloitus on täysin järjetön. Lueppas aloittajan teksti uudelleen:
"Kuvitellaan että porataan 100 mm reikä kallioon niin syvälle että poran terä alkaa jo sulamaan. Sitten työnnetään tähän reikään kuparitanko niin että se tunkeutuu jo sulaan kiviainekseen. Kysymys on että olisiko tämän tanko kallion pinnalla yhtään lämpimämpi kuin kallion pinta yleensä."
Tuohan alkaa sanalla "kuvitellaan" poraustoimi. Etkö ymmärrä mielikuvitusta? Ja sitten reikään "työnnetään" kuparitanko. Onko tuossa yhtään järkeä?
Voihan kuparitangon lämmönjohtavuutta tukia maanpinnallakin. Kuparitangon toiseen päähän riittävä lämmön lähde ja toisesta päästä mitataan johtumalla tuleva lämpötila. Kuparin lämmönjohtavuus tunnetaan varsin hyvin.
Fysikaaliset koejärjestelyt pitää tehdä järjellä eikä hörhöilemällä. Kuinka paljon luulet 100 millisen kuparitangon painavan jos pituuden pitäisi ulottua sulaan laavakerrokseen poraamalla eikä tulivuorten laavaan koskettamalla ?
"Kyllä on ymmärretty. Aloittajan aloitus on täysin järjetön. Lueppas aloittajan teksti uudelleen:"
Ei sinun tehtäväsi ole miettiä miten koejärjestely on tehty, vaan vastata kysymykseen lämmön siirtymisessä kuparissa ja kivessä. Ei tarvitse keksiä mitään lisätekijöitä mukaan, mitä ei ole erikseen annettu, sillä tehtävä on tarpeeksi haastava ilmankin.
"Kuinka paljon luulet 100 millisen kuparitangon painavan jos pituuden pitäisi ulottua sulaan laavakerrokseen poraamalla eikä tulivuorten laavaan koskettamalla ?"
Eli taas alat saivarrella kokeen teknisistä ongelmista. Kyse on periaatteesta, ei teknisestä toteutuksesta. Miten sen ymmärtäminen voi olla niin vaikeaa?
Kun sinä peltisepänpelle et nyt vain tapasi mukaan tajua sönkkääväsi taas ihan asian vierestä. Yllä selitettiinkin jo mistä tässä ketjussa on kyse. Ihan samaa "tiedeuskovat... reaalitodellisuus..." -mussutusta mitä esität joka paikassa ja aina ohi aiheen. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, kopioit kohta jotain tässä ketjussa esitettyä oikeaakin asiaa juttusi joukkoon sopivan sekavasti sekoitettuna, ja alat sitä sitten esittämään täällä ikään kuin olisit siitä ensimmäisenä kertomassa.
"Kysymys on että olisiko tämän tanko kallion pinnalla yhtään lämpimämpi kuin kallion pinta yleensä."
Et siis ole kuulutkaan lämmön johtumisesta mitään? Olisiko aika tutustua fysiikan lämpöopin siihen osaan jossa kerrotaan lämmön siirtymisestä?
Kyllä näistä lämmön siirtymisistä on julkaistu matemaatisia kaavoja.
Kirjoitit näin : "Kuvitellaan että porataan ....".
Voisiko nyt edes kuvitella, että ottaisit käteesi fysiikan oppikirjan ja lukisit sitä lämpöopin kohdalta?
Eikö sinun olisi ollut helpompi sanoa, en tiedä...
Tangon pää ei ole juurikaan ympäröivää kalliota lämpimämpi koska tangon pituus on niin suuri verrattuna sen halkaisijaan, että lämpötila tangon ja kallion välillä ehtii tasoittua ennen maanpintaa.
Ei ole tanko sen lämpimampi kuin kallio, miksi olisi? Eniten tankoon vaikuttaa viimeinen kaksimetriä kalliota sen tangon ympärillä, viimeisestä sadasta metristä puhumattakaan :D
Hassua miten tuolla muutamat alkavat pätemään (esim rakentaja XY) miksi reikä olisi mahdoton porata "kupariteällä" :D. mutta jättävät sitten tietämättömyyttään vastaamasta itse kysymykseen. Mutta kupariterän kaivoi jostakin esiin :D
Kupariterälläkin voisi porata, mutta kuluu paljon ja terää joutuisi vaihtamaan koko ajan. Ei ole kerralla porausteriä juurikaan kun puhutaan todella pitkistä reijistä.
Siksi aloittajakin oli valinnut muun materiaalin. RakentajaXY ei :D
"Hassua miten tuolla muutamat alkavat pätemään (esim rakentaja XY) miksi reikä olisi mahdoton porata "kupariteällä". "
Väärin meni. kyse ei ole pätemisen tarpeesta. Normaalijärkiset eivät vaan välitä ajatella mielikuvituksen tuottamia ongelmia. Fysiikan palstalle ei kannattaisi tuoda kaikkein tyhmimpiä aloituksia.
Normaalijärkinen voi ymmärtää sen, että kuparinaula on tavallaan lyhyt kuparitanko joka lyödessä uppoaa puuhun. Normaalijärkinen voi ymmärtää sen, että porakäytössä poranterän on oltava kovempaa kuin se porattava kohde on.
Pehmeää tankoa tai letkua ei voi työntää kovempaan materiaaliin ilman siinä olevaa valmista reikää.
Fysiikan palstalla pitäisi ensin tajuta fysikaaliset perusasiat. Perusasioiden esille tuominen ei ole pätemisen tarvetta.
Johan sinulle peltiseppäpöljälle kerrottii, että tässä ei ole kyse kupariterällä poraamisesta, vaan kuparin käyttö työstömateriaalina on ihan omaa hallusinaatiotasi. Yrität vain olla sellainen ilonpilaaja, kun muut spekuloivat, niin sinun pitää tahria jätöksilläsi seinä kun se ei sinua miellytä etkä osaa muutoin kommunikoida. Kaikki myös näkevät mitä yllä on kirjoitettu, niin sinun on ihan turhaa yrittää esittää itse ihan muuta puhumalla, että koko ketjussa olisi siitä kyse mistä sinä puhut.
Pellisepän mielestä fysiikan laskut, joissa esimerkit puhuvat kimmoisesta tai elastisesta törmäyksestä, eivät ole fysiikkaa, mikäli kyse ei ole molekyyleistä. Myös kaikki ulkoballistiikan laskut ovat höpö-höpöä, koska kaikkia asiaan vaikuttavia tekjiöitä ei kyetä ottamaan huomioon.
Kyvyttömyys ymmärtää käsitteellisiä asioita, kertoo melko paljon ihmisen henkisistä kyvyistä. Kokreettinen ajattelu kehittyy jo selvästi ennen murkkuikää, mutta on ihmisiä, joilla se jämähtääkin sitten siihen.
Mistä luulet tuon kuparitangon ilmestyvän? Ei se tyhjästä ilmesty, kyllä se on jossakin pajassa tuotettava (valmistettava).
Teillä teoreettisten ongelmien pähkäilijöillä ei näytä oleva reaalitajua.
Kyllä x-peltiseppä sentään tajuaa sen verran metallitöitä ettei rupea tuollaisia järjettömiä aloituksia pähkäilemään vaan tuomitsee ne vajakkien hörhöilyksi.
Kyllä fysiikan palstalle kirjoittelevan pitää hallita fysiikan perusasiat.
Jos ei näitä hallitse niin kirjoitelkoon rajatieto palstalle. Te outojen asioiden pähkäilijät olette väärällä palstalla.
PS. Peltisepän töitä tehneenä ollaan käsitelty myös kuparipeltejä. Jo kansakoulun aikana metallityöluokassa tehtiin muutama pieni kupariesinekin (mm. kynttilälyhtyjä). Oppikoulussa (keskikoulu lukio) ei ollut teknistä käsityötä.
Ei siinä ole mitään hävettävää, että jollakin on monipuolisia käden taitojakin vaikka myöhemmin tekeekin "paperitöitä" ja muuta jännää teknologista tutkimustyötä. Naurakaa pois vaan omalle osaamattomuudellenne.
Jos ihminen ei pysty ymmärtämään tuollaista periaatteellista abstraktiota, ryhtymättä ensin miettimään tehtävän kuvauksen käytännön toteutusta, hän ei varmasti tee teknologista tutkimustyötä, jossa ongelman abstrahointi ja pelkistäminen matemaattiseksi kuvaukseksi on useinkin hyvin olennaista.
»Mistä luulet tuon kuparitangon ilmestyvän? Ei se tyhjästä ilmesty, kyllä se on jossakin pajassa tuotettava (valmistettava).»
En mistään. Enkä myöskään luule, että tyhjästä ilmestyminen olisi mikään vaihtoehto millekään, toisin kuin sinä fundamentalistinen kreationisti luulet.
Miksi et ymmärrä, vaikka on monta kertaa selitetty, ettei tämän ketjun pointti ole tarkastella onko tuo koe ylipäätään mahdollinen, ja mistä sen vaatimat materiaalit saataisiin, ja miten niitä käsiteltäisiin? Vastaa tuohon, äläkä jauha lisää paskaa.
Kukaan ei siis luule, että nuo objektit ja materiaalit ylipäätään ilmeistyisivät yhtään mistään, koska kuten tästä ketjusta näkyy, niin sekoiluasi lukuunottamatta pointtina ei ole noiden materiaalien saatavuus. Tämähän tosiaan on sinulle jo kerrottu, joten vaihtoehdoiksi jää, että olet yksinkertaisesti niin tyhmä, että:
a) vastailet kenelle sattuu mitä sattuu lukematta mitä on kirjoitettu.
b) olet niin tyhmä tai aineissa tai molemmat, että et pysty ymmärtämään yksinkertaisia virkkeitä.
c) vaihtoehdot a, b ja c yhdessä pätevät.
»Teillä teoreettisten ongelmien pähkäilijöillä ei näytä oleva reaalitajua.»
Olet ilmeisesti vain niin yksinkertainen, että et ymmärrä olevan inhimillinen piirre esittää abstraktioita sellaisistakin projekteista, jotka eivät jostakin syystä ole fyysisesti toteutettavissa. Ei yksinkertaisesti ole mitään tämän ilmiön vastaista sääntöä ja maailmankaikkeuden ominaisuutta olemassa; tässäkin on osoitus siitä, että halukkaat voivat tällaisia pohtia. Mikä vittu sinä olet siihen puuttumaan?
»Kyllä x-peltiseppä sentään tajuaa sen verran metallitöitä ettei rupea tuollaisia järjettömiä aloituksia pähkäilemään vaan tuomitsee ne vajakkien hörhöilyksi.»
Metallitöiden tekeminen ei mitenkään määrittele sitä mitä kukin saa abstrahoida tai ei saa. Ei yksinkertaisesti ole mitään sellaista tekijää, joka abstrahointia rajoittaisi paitsi tietysti typeryys, ja sitähän sinä siinä jatkuvasti esittelet.
»Kyllä fysiikan palstalle kirjoittelevan pitää hallita fysiikan perusasiat.»
Eihän pidä. Tämä palsta koskee fysiikkaa aiheena, ja tänne saa tulla kuka tahansa esittämään kommenttejaan. Sitä paitsi sinä itse et ainakaan geofysiikan perusasioista tiennyt yllä paljon mitään kun aloit luennoimaan niitä sulia koskevia asioita ihan päin vittua. Eli jos haluat omaa oppiasi noudattaa, niin painuhan muualle tältä palstalta ja sassiin.
»Jos ei näitä hallitse niin kirjoitelkoon rajatieto palstalle. Te outojen asioiden pähkäilijät olette väärällä palstalla.»
Olet niin lukemattomia kertoja osoittanut, että et tiedä vireillä olevan keskustelun aiheesta yhtään mitään, etkä ymmärrä mitä muut siitä kirjoittavat, mutta tulet silti kernaasti suoltamaan paikalle jotain "tiedeusko... reaalimaailma" -sanahelinää. Eikös olisi parempi, että painuisit itse sinne rajatietopalstalle sekoilemaan?
»Ei siinä ole mitään hävettävää, että jollakin on monipuolisia käden taitojakin vaikka myöhemmin tekeekin "paperitöitä" ja muuta jännää teknologista tutkimustyötä. Naurakaa pois vaan omalle osaamattomuudellenne.»
Joku nyt myötähäpeän nimissä saattaa sinuakin täällä hävetä kyllä, mutta emmeköhän me kaikki lähinnä sinulle tässä naura ihan tuon jatkuvan pöljäilysi takia. Paperityösi varmaan ovat tosi mielenkiintoisia, kun olet osoittanut että et osaa lukea tai ymmärrä luettua.
Mikä kumma itkupotku raivo sinulle taas tuli. Taidat häiriintyä kaikesta mikä ei sinun ajatteluusi mahdu.
Et taida edes erottaa käsitteitä "teoreettinen fysiikka" ja "sovellettu fysiikka".
Tämä aloittajan ajatusmalli liittyi selvästi sovellettuun fysiikkaan koska hän kirjoitti porareijästä ja kuparitangosta.
Jos kyseeessä olisi ollut vain teoreettinen pohdiskelu niin tehtävän asettelu olisi ollut toisenlainen. Teoreettisessa ajattelussa lähtökohtana olisi ollut lämmönjohtumiseen liittyvät seikat eikä konkreettiset työtoimet eli reijän poraaminen ja kuparitangon työntäminen reikään.
Lämmönjohtumista voidaan tarkastella pelkkänä teorianakin tai matemaattisena yhtälönä koska kuparin lämmönjohtavuus tunnetaan. Teoriassakin on kuparitangon toisen pään lämpötila tunnettava tai asetettava jokin oletusarvo.
Nyt tehtävässä ei ollut tietoa mikä lämpötila siellä syvällä reijässä olisi ei edes oletusarvoa annettu.
Näillä aloittajan antamilla tiedoilla teoreettista päättelyä eikä laskentaa voida edes suorittaa. Jotkin alkuarvot on oltava tiedossa, matematiikassakin alkuarvoista voidaan jonkin yhtälön ratkaisun myötä löytää arvo tuntemattomalle x:lle.
Nyt ei ilmoitettu kuparitangon toisen pään (kuuman pään) lämpötilaa eikä kuparitangon pituutta ilmoitettu. (onhan sillä lämmönjohtavuudella ero 100 metrin, 1000 metrin, 10 000 metrin tai 100 000 metrin välillä)
Puhtaan kuparin sulamislämpötila tunnetaan, mutta niitä lämpötiloja ei tunneta mikä on 20 - 200 tai muussa kilometrien syvyydessä.
Teoreettisessa tehtävässäkin on ilmoitettava jotkin alkuarvot (lähtöarvot). Kuparin sulamislämpötilaksi on ilmoitettu 1083 C-astetta. Ja kupari sulaa myös tätä korkeammissa lämpötiloissa (kuten 1200 - 1500 C-astetta). Ja nyt ei syvän poranreijän lämpötilaa ilmoitettu lainkaan !!!
Ei tätä voi edes laskea teoriassakaan kun lähtöarvot eivät ole edes tiedossa.
Tästä tässä on kysymys. Teoreettinen ajattelukin vaatii joitakin ilmoitettuja lähtöarvoja. Rajatieto palstalla voi pähkäillä näitä outoja täysin epäloogisia tehtävän asetteluja.
"Näillä aloittajan antamilla tiedoilla teoreettista päättelyä eikä laskentaa voida edes suorittaa."
Väärin. Aloituksessa kysyttiin: " Kysymys on että olisiko tämän tanko kallion pinnalla yhtään lämpimämpi kuin kallion pinta yleensä."
Ei tuossa tarkkoja arvoja tarvita, kun kyse on vain siitä, onko sitä lämpötilaeroa vai ei.
"onhan sillä lämmönjohtavuudella ero 100 metrin, 1000 metrin, 10 000 metrin tai 100 000 metrin välillä"
Taas väärin. Aineen lämmönjohtavuus on jokaiselle aineelle vakio W/(K x m)
"Paperityösi varmaan ovat tosi mielenkiintoisia, kun olet osoittanut että et osaa lukea tai ymmärrä luettua. "
Tämän kaverin paperityöt taitavat rajoittua niihin, joita tehdään pienessä huoneessa, jossa käydään yksin.
»Mikä kumma itkupotku raivo sinulle taas tuli. Taidat häiriintyä kaikesta mikä ei sinun ajatteluusi mahdu.» (yms.)
Keskityhän vain pelle vastailemaan siihen saamaasi kritiikkiin äläkä keksi tarpeettomia kysymyksiä, joille ei ole mitään aihetta. Kehitit taas kerran pitkän viestillisen asiaa, mikä ei liity aiheeseen, vaan korkeintaan vähän näyttää siltä.
»Ei tätä voi edes laskea teoriassakaan kun lähtöarvot eivät ole edes tiedossa.»
Sitten sönkkäät ongelmista, jotka on jo ratkaistu sillä aikaa kun sinä olet mussuttanut peltijuttujasi. Johan tässä ketjussa on käyty läpi ne kaikki tarpeelliset tiedot, joiden perusteella voidaan valita mille syvyydelle porattaisiin ja mikä lämpötila siellä olisi vastassa. Sinä häiriintynyt päällepäsmäri et vain osaa lukea tai ymmärrä lukemaasi. Siitä kerroit taas lisää lässyttämällä teoreettisen fysiikan ja sovelletun fysiikan asioista vaikka kukaan ei ole tässä ketjussa tuonut esille tarvetta miettiä sitä, että kuuluuko tällainen ajatusleikki mihin fysiikan osa-alueeseen kokonaan tai joltain osin.
"Et taida edes erottaa käsitteitä "teoreettinen fysiikka" ja "sovellettu fysiikka".
Tämä aloittajan ajatusmalli liittyi selvästi sovellettuun fysiikkaan koska hän kirjoitti porareijästä ja kuparitangosta."
Ei tullut mieleesi että teoreettista tehtävää oli ehkä popularisoitu vähän, että vajakitkin voivat osallistua keskusteluun.
Et tajua lämmönjohtavuudesta mitään. Toki se on vakioarvo, mutta käytännössä pituus vaikuttaa siihen.
Kyllä sillä on eroa onko pituus 100 metriä vai 10 kilometriä. Katsos kun lämmönjohtavuuteen vaikuttaa myös lämpöhäviöt.
Teeppä yksinkertainen koe, hanki yksilankaista kuparijohtoa ja pane se toinen pää vaikka puhalluslampun tai hitsipillin liekkiin ja mittaa sitten lämpötila johdon kylmästä päästä kun mittapituus on 100 metriä ja 10 kilometriä.
Et varmasti saa samaa mittaustulosta siellä johdon kylmässä päässä.
Sinulla teoria ja käytäntö taitaa olla aivan sekaisin.
Ei vittu mitä jankkausta! Johan sinulle vastattiin tuo sama asia, minkä nyt esität täällä kuin olisit sitä ensimmäistä kertaa kaikille kertomassa. Lisäksi vielä olet ristiriitainen, kun sanot, ettei toinen muka tajua lämmönjohtavuudesta mitään, ja sitten seuraava virke alkaa "Toki..." -myöntymisellä! Eli oletko siis sitä mieltä, että et itsekään tajua mitään? Sitä paitsi et vieläkään ole ymmärtänyt aloituksessa esitettyä kysymystä.
*facepalm*
"Teoreettisessa tehtävässäkin on ilmoitettava jotkin alkuarvot (lähtöarvot). Kuparin sulamislämpötilaksi on ilmoitettu 1083 C-astetta. Ja kupari sulaa myös tätä korkeammissa lämpötiloissa (kuten 1200 - 1500 C-astetta). Ja nyt ei syvän poranreijän lämpötilaa ilmoitettu lainkaan !!! "
Mitä ihmettä tämä vajakki höpöttää, eikö se osaa lukea!!! Olisiko jonkun pitänyt käydä supattamassa lähtötiedot suoraan korvaansa???
Kyllä jaksaa äijät jäkättää mokomasta. Aihehan on teoreettista spekulointia. Muuten kuparinaulojen käyttö saunan sisustuksessa jäi
70-luvulle. ( Perse ja selkä paloi)
Venäläisethän käyttivät laivojen saunoissa alumiinisia lauteita, ku ne ovat niin kevyitä ja halpoja. ;D
Olenpa nähnyt saunassa komeat kuparilauteet. Oudot aloittivat aina lauteille istumisen kevyellä tunnusteluhipaisulla.
Lauteiden juju oli termostaattiohjattu kylmävesikierto.
Tyhmä taidat olla. Minun saunaan kuuluu löylyhuone, pesuhuone ja takkahuone joka toimii myös pukuhuoneena. Omakotitalossa.
Ja ne kuparinaulat ovat lyöty vain takkahuoneen panelointiin. Löylyhuoneessa on käytetty upponaulausta kuumasinkityillä nauloilla eli ne naulanpäät eivät voi polttaa. Pesuhuoneessa on kaakelointi ja katossa on vain puupanelointi kuparinauloilla.
Kun osaa hommat ei peppu pala saunassa. Osaava tietää miten mikäkin tulee rakentaa.
Saunan panelointia ja lauteita voi joutua uusimaan nopeammassa aikataulussa kuin takkahuoneen panelointia.
Ja sinun vinttisi on tyhjä, mutta täynnä pölyä.
Tämä on aivan vitun pöljä tehtävä, eihän tässä ole mitään järkeä
Se on pöljä vain sille, joka ei osaa sitä ratkaista. Ei muuten ole aivan helppo edes vakiotilaisena, vaikka laskisi lineaarisena ja olettaisi reunaehdot mahdollisimman yksinkertaisiksi. Transienttina onkin sitten tosi takkuinen.
Eikä se ole pöljä kaikille niillekään, jotka sitä eivät osaa ratkaista. Minä en ainakaan osaa laskea tuollaisia, koska kukaan ei ole opettanut tarvittavia menetelmiä, enkä ole myöskään tämän tiedostettuanikaan itse osannut tai viitsinyt niitä selvittää. En myöskään luule, että oppisin ne kaikki, vaikka yrittäisin.
On tosiaan huvittavaa, miten jotkut kirjoittelijat eivät täällä ymmärrä spekulaatioilla huvittelun ja jonkin projektin todellisen toteuttamisen eroa. Minusta se kertoo abstraktin ajattelun puuttumisesta. Olen kiitollinen näitä juttuja keksiville. Ei muuta kuin lisää vaan juttuja kehiin. Ei ole noloa olla tietämättä jotain, ei ole noloa olla osaamatta soveltaa tietoa oikein, eikä ole noloa mennä kompaan.
On noloa rykäistä kuin ripulipaskat palstalle joku väite, että "tämä tehtävä on ihan perseestä" tai suhtautua tehtävään kuin joku asiayhteyksiä ymmärtämätön sählääjä (kuten Peltiseppä), ja niillä avuin moittia tehtävää tai sen miettijöitä.
Olen samaa mieltä. Jos joku kysyy asiaa rehellisesti, pitäisi kysymykseen vastata asiallisesti, vaikka kysymys ei olisikaan oppikirjamuotoon muotoiltu. Mielestäni tästäkin aloituksesta kävi aloittajan tarkoitus aivan hyvin esiin, kun merkityksettömät lillukanvarret jätti pois.
Itse en osaa laskea tulosta, mutta H&S menetelmällä tehty sivistynyt arvaus on, että tanko olisi ympäröivää kalliota lämpimämpi.
"Taas väärin. Aineen lämmönjohtavuus on jokaiselle aineelle vakio W/(K x m) "
Jatkuvasti menee väärin. Tiedeuskova ei nyt tajua edes antamaansa kaavaa. Tuossa kaavassa m merkitsee metriä eli mittapituutta.
Lämmönjohtavuuteen vaikuttaa mittapituus. Tuo (m) voi olla 1 metri, se voi olla 10 metriä tai se voi olla ihan mikä pituus tahansa vaikka 10 kilometriä.
Lämmönjohtavuudessa on otettava huomioon myös lämpöhäviöt (eristyksen vahvuus ja mittapituus)
Aloittaja ei kirjoittanut mitään mahdollisesta häviöttömästä suprajohtavuudesta.
Painu jo vittuun täältä!
Kun kyse on aineen lämmönjohtavuudesta, se ei samalla aineella vaihtele, vaan on vakio. Itse väitit ihan jotain muuta, kun et hallitse edes terminologiaa, jota käytät.
Luehan tuosta: "Lämmönjohtavuus kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä. Lämmönjohtavuus ilmoittaa siirtyvän lämpötehon P poikkipinta-alaa A ja tiettyä materiaalissa vallitsevaa lämpötilagradienttia dT/dx kohti. "
"Aloittaja ei kirjoittanut mitään mahdollisesta häviöttömästä suprajohtavuudesta. "
Suprajohtavuus koskee sähkönjohtavuutta peelo, eikä kuparilla ole havaittu suprajohtavuutta edes sähkölle. Aloittaja ei kirjoittanut myöskään Vietnamin sikataloudesta, koska sekään ei kuulunut aiheeseen.
Porukalta pokemonit vähän hukassa täällä, kirjoituksista päätellen.
Ei teillä kumminkaan ole varaa osta tuollaista kuparitankoa. Turha se on laskeskella teoreettisia laskuja kuparitangosta.
Halvemmalla pääsette jos annatte kaverinne lyödä kalloonne yhden kuparinaulan. Tämä ei paljoa maksa. Älkää valittako siitä miltä naula päässä tuntuu.
Toivottavasti teillä raha riittää myös siihen vasaraan.
Nyt minä tiedän, keitä ovat kuparivarkaat. Nehän ovat tietysti tuon tangon tekijät. Ei heillä todellakaan ole varaa ostaa tankoa, mutta saahan sen tehtyä varastetusta kuparista.
Tarkoitatko nimimerkilläsi sitä, että tuo tehtävä sopii sinulle hyvin, koska sinullahan ei niitä aivoja ole?
Kaikki eivät ilmeisesti ole vieläkään huomanneet, ettei tehtävänannossa sanottu "määritä kokeellisesti lämpötilan nousu tangon päässä"...
Eivät varmaankaan, mutta miten tuo minuun liittyy???
Yritin olla kanssasi vain samaa mieltä, että hyvin suurelta osalta keskustelijoista on mennyt ohi, että oli kyse teoreettisesta spekulaatiosta, ei käytännön kokeesta.
Jos aloitus alkaa sanalla "kuvitellaan", niin kenellekään ei pitäisi jäädä epäselväksi, onko kysessä käytännön koe vai hypotettinen esimerkki. Mutta niin vaan tuntuu jäävän.
OK, sorry meni vähän ohi multa...
Minun aivoni eivät tuollaisia aloittajan tarkoittamia tehtäviä mietiskele. Osaavalle aivot ovat tarkoitettu parempaan ja tuottavampaan työhön kuin mietiskelyyn täysin älyttömien tehtävien parissa.
Kukin käyttäköön aivojaan aivojensa kykyjen mukaan.
Eipä siltä näytä kun olet täällä mussuttamassa vieläkin.
Millä nopeudella 100km tankoa lämpiää? Jos pää koskettaa sulaa magma 1000ast ja välissä ei ole ainetta joka imisi lämpöä tangosta. Kellään mitään käsitystä nopeudesta millä värähtely etenee tangossa. Tuskin kuitenkaan äänennopeudella tangossa. koska lämpö tekee samalla työtä. Teräksessä se lie noin parikymmentä senttiä minuutissa
Ei taida sukupolvi riittää että tanko olisi useamman mielestä lämmennyt pinnastaan ympäröivää kalliota kuumemmaksi. Minusta se ei edes lämpene koska noin ohut tanko johtaa vain sen pintakallion lämpötilaa ja tangosta tuleva kuumuus häviää paljon ennen kylmiä pintakerroksia pois.
Ajan mukana muuttuvaa lämmönsiirtoa mallinnettaessa käytetään yleensä parabolisia yhtälöitä, joissa lämmöllä on epäfysikaalisesti rajaton etenemisnopeus. Tarkempaan kuvaukseen pyrittäessä on käytettävä hyperbolisia yhtälöitä, ks.
http://ac.els-cdn.com/089571779390220S/1-s2.0-089571779390220S-main.pdf?_tid=e62ac976-65d4-11e6-96f5-00000aacb361&acdnat=1471587755_997ff4e8399d4d0b198c0d4a5fabc0ad
Tarkemmin asiaa on käsitelty mm.:
http://scholarbank.nus.edu.sg/bitstream/handle/10635/13011/EffectivePhononTheory.pdf?sequence=1
Äkkivilkaisulla näyttäisi, että lämmön etenemisnopeus todellakin olisi äänen nopeuden luokkaa. Tässä tapauksessa ensimmäinen lämpövaikutus ehtisi tangon päähän noin 20 sekunnissa.
Hmm, eletroniikkaa harrastavat tietävät että komponentin johdin kuumenee juotettaessa, vasta hetken kuluttua niin kuumaksi ettei sitä sormin pitele. Vai eteneekö lämpö aineessa eri lämpöisinä aaltoina, mutta kuitenkin äänen nopeudella?
Olisiko kyse energian "kasaantumisesta", eli lämpövuon pitää jatkua pitkään, ennen kuin aineen lämpötila (lämpömäärä) on niin suuri, että sormet palaa.
Niin varmaan on kerran lämpö on värähtelyä. mutta vaimenee kuitenkin niin äkkiä että katoaa muutaman sentin matkalla, kun energiaa menee siihen värähtelyn tekoon.
Kysymys on oikeastaan siitä, milloin lämpötila jossakin pisteessä ehtii vähääkään kohota, ei siitä, milloin lämpötila on noussut tiettyyn, tunnettavaan arvoon. Jälkimmäinen riippuu enemmänkin materiaalin termisestä diffusiteetista. Lämpö siirtyy todellakin äänen nopeudella.
Sanotaan että lämpö on aineen hiukkasten värähtelyä. Onko se värähtely tässä tapauksessa syy vai seuraus? Kuinka voimme tuntea sormellamme kappaleessa mellastavat hiukkaset lämpönä?
Kai se värähtely ja sen energia siirtyy siitä kappaleesta sormenpäähän? Hermoimpulssin muodostuminen värähtelystä menee taas niin pahasti biologian puolelle, että siitä en sano yhtään mitään.
Onko sitten minkä tahansa täryyttimen tuottama värinä sama asia kuin lämpö, tuskin.
Kun on kyse molekyylien tai kidehilojen värähtelyistä, niiden taajuudet ovat kertalukuja minkään täryyttimen taajuuksia korkeammalla.
Tosin täryyttimen värähtely muuttuu aineen sisäisen vaimennuksen vuoksi lämmöksi, mutta tämä taas on eri asiaa.