Aiheeseen liittyvä luentomoniste:
https://noppa.lut.fi/noppa/opintojakso/bl20a0100/luennot/luento_7.pdf
Lainaus em. monisteesta:
"Sähkökoneen käämityksen lämpötilannousu kasvattaa käämityksen resistanssia. 50°C lämpötilannousu kasvattaa resistanssia 20 % ja 135°C lämpötilannousu 53 %. Mikäli koneen virta säilyy samana, kasvavat kuparihäviöt vastaavasti."
Kun lause luentomonisteessa erikseen mainitsee "kuparihäviöt", viittaa tämä siihen, että sähkökoneen (esim. sähkömoottori) käämimateriaali on kupari, joka toki on muutenkin yleisin käämimateriaali.
MAOL taulukkokirja ilmoittaa kuparin sähköiset arvot seuraavasti:
Resistiivisyys: 1.678E-8 Ωm
Resistiivisyyden lämpötilakerroin: 6.8E-3 / K
Wikipedia taas tietää kertoa: ( lainaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisvastus )
"Aineiden resistanssi riippuu lämpötilasta.[3] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa."
Jos kerran metallien, kuten kuparin, lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, niin eikö tuon pitäisi tarkoittaa seuraavaa:
Jos kuparijohtimen resistanssi 20 °C lämpötilassa on 1 Ω, niin 70°C lämpötilassa:
6.8E-3 / K (MAOL taulukossa nimellä kerroin, mutta ilmeisesti kerroin resistanssin muutokselle, ei itse resistanssille), eli
RESISTANSSIN kerroin jokaista kelviniä kohti: 1.0068 = 1 (6.8E-3 / K).
1.0068 potenssiin 50 = 1.4033317264 (70 ja 20 erotus = 50 K )
Eli tuolla kertoimella 6.8E-3 / K laskettuna niin 70°C lämpötilassa resistanssin pitäisi olla noin 1.4 -kertainen 20 °C lämpötilaan verrattuna.
Eli jos resistanssi 20 °C lämpötilassa on 1 ohmi, niin 70°C lämpötilassa resistanssin pitäisi olla noin 1.4 ohmia.
em.
moniste kutenkin väittää, että 50°C lämpötilannousu kasvattaa resistanssia 20 %.
1 ohmi 20% on vasta 1.2 ohmia, ei 1.4 ohmia kuten lämpötilakerrointa käyttämällä saadaan.
Mikäs tässä meni pieleen, ja kumpi on luotettavampi tietolähde:
MAOL -taulukkokirja vuodelta 2005 vai em. PDF -muodossa oleva luentomoniste ?
https://noppa.lut.fi/noppa/opintojakso/bl20a0100/luennot/luento_7.pdf
Lainaus em. monisteesta:
"Sähkökoneen käämityksen lämpötilannousu kasvattaa käämityksen resistanssia. 50°C lämpötilannousu kasvattaa resistanssia 20 % ja 135°C lämpötilannousu 53 %. Mikäli koneen virta säilyy samana, kasvavat kuparihäviöt vastaavasti."
Kun lause luentomonisteessa erikseen mainitsee "kuparihäviöt", viittaa tämä siihen, että sähkökoneen (esim. sähkömoottori) käämimateriaali on kupari, joka toki on muutenkin yleisin käämimateriaali.
MAOL taulukkokirja ilmoittaa kuparin sähköiset arvot seuraavasti:
Resistiivisyys: 1.678E-8 Ωm
Resistiivisyyden lämpötilakerroin: 6.8E-3 / K
Wikipedia taas tietää kertoa: ( lainaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisvastus )
"Aineiden resistanssi riippuu lämpötilasta.[3] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa."
Jos kerran metallien, kuten kuparin, lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, niin eikö tuon pitäisi tarkoittaa seuraavaa:
Jos kuparijohtimen resistanssi 20 °C lämpötilassa on 1 Ω, niin 70°C lämpötilassa:
6.8E-3 / K (MAOL taulukossa nimellä kerroin, mutta ilmeisesti kerroin resistanssin muutokselle, ei itse resistanssille), eli
RESISTANSSIN kerroin jokaista kelviniä kohti: 1.0068 = 1 (6.8E-3 / K).
1.0068 potenssiin 50 = 1.4033317264 (70 ja 20 erotus = 50 K )
Eli tuolla kertoimella 6.8E-3 / K laskettuna niin 70°C lämpötilassa resistanssin pitäisi olla noin 1.4 -kertainen 20 °C lämpötilaan verrattuna.
Eli jos resistanssi 20 °C lämpötilassa on 1 ohmi, niin 70°C lämpötilassa resistanssin pitäisi olla noin 1.4 ohmia.
em.
moniste kutenkin väittää, että 50°C lämpötilannousu kasvattaa resistanssia 20 %.
1 ohmi 20% on vasta 1.2 ohmia, ei 1.4 ohmia kuten lämpötilakerrointa käyttämällä saadaan.
Mikäs tässä meni pieleen, ja kumpi on luotettavampi tietolähde:
MAOL -taulukkokirja vuodelta 2005 vai em. PDF -muodossa oleva luentomoniste ?
Vastaukset 41
Vanhimmat
Oppikirjan mukaan kuparin lämpötilakerroin on 0,004 ohmia ja astetta kohti. Siispä yhden ohmin kuparikäämin vastus nousee 50 asteen lämmön nousulla arvoon 1,2 ohmia.
1.+miksi+MAOL+taulukkokirja+sitten+listaa+kuparin+lämpötilakertoimeksi+6.8E-3+eli+0.0068+?
Kaavan muoto ilmaisee sen olevan lineaarinen, eksponenttinen riippuvuus merkitään eri tavalla.
Kysyjä taitaa olla vähän ulkona kuvioista.
Sähköjohdinkuparin lämpötilakerroin on 0,004.
Se ilmoittaa millä ohmimäärällä 1 ohmin vastus muuttuu, kun lämpötila muuttuu 1 asteen.
Jos oikein halutaan fifistellä se on 0,0039
Tarkasti+ottaen+kuparin+resistanssi+riippuu+kuparin+puhtaudesta.++Kupariin+sisältyvä+happi+heikentää+sähkönjohtavuutta+eli+resistanssi+kasvaa.
Kun puhutaan kuparista, tarkoitetaan tietenkin kuparia, ei kuparin ja jonkun muun seosta.
Kultaa saa myydä kultana vaikka mössöstä olisi alle puolet kultaa. Kyllä messinkiä saa myydä kuparina. Ei tuossa ole mitään epäselvää.
Kultapitoisuus pitää kuitenkin ilmoittaa, eikö niin?
Tässä on kyse kuitenkin aivan eri asiasta, eli yhdestä kuparin ominaisuudesta. Ei sen määrittelyssä mitään messinkejä hyväksytä.
Voisiko kyse olla siitä, että puhtaan resistanssin lisäksi vaikuttaisi rinnalla myös toinen ilmiö? Monisteessahan on kyse käytännön sähkömoottorista, eikä puhtaasti kuparin ominaisresistanssin kasvamisesta. Sähkömoottorin (AC) tapauksessa myös johtimen induktion aiheuttama virranahtoilmiö vaikuttaa johtimen efektiiviseen poikkipintaan, mutta en ymmärrä millä mekanismilla se olisi lämpötilasta riippuva.
Äkkiä veikkaisin painovirhepalohaista jomman kumman julkaisun arvossa.
Et+tajua+mikä+on+metalliseos.+Kuparin+99.99+%:n+puhtaus+ja+99.0+%:n+puhtaus+ero+ei+tee+jälkimmäisestä+metalliseosta+kyllä+ne+kummatkin+ovat+kupareita.
Höpö höpö. Muut puhuvat KUPARIN ominaisresistanssin muutoksesta lämpötilan funktiona ja sinä urpo selittelet sulatusuuneista. Oletko oikeasti noin peelo, vai pitääkö sinun oikein heittäytyä idiootiksi?
Kuparin+valmistusprosessin+mukaan+saadaan+sitä+puhdasta+tai+vähemmän+puhdasta+kuparia.+Valmistusprosessi+ratkaisee+onko+kupari+hapetonta+kuparia+vai+ei.+
Kyse on alkuaineen Cu ominaisuudesta ja silloin puhtaus ei kuulu kekskustelun aiheeseen.
Kysymys oli lämpövaikutuksen ristiriidasta eri lähteiden välillä.
Edes kuparin resistanssi ei ollut kysymyksen kohteena, puhumattakaan noista, ilmeisesti esiintymishalun tyydyttämiseksi keksityistä, monisanaisista idiotismeista.
Peltiseppä, kelle puhut, on täysi idiootti. Hänen ainoa mahdollisuutensa koittaa päteä tässä maailmassa on alkaa saivartelemaan asioissa, joissa ei tajua olevan jo selkeästi määritelty kysymys, jossa hänen saivarteluillaan ei ole sijaa. Hänen kanssaan vänkäämisensä johtaa siihen, että hän jauhaa vain lisää paskaa. Odotapa kun hän alkaa tässäkin kertoa skientismistä, evoluutiouskoisuudesta, REAALITODELLISUUDESTA jne.
"Kyse+on+alkuaineen+Cu+ominaisuudesta+ja+silloin+puhtaus+ei+kuulu+kekskustelun+aiheeseen.+"
Olet aivan metsässä, kun alat aina selitämään ummet ja lammet asiaa, josta aloituksessa EI ole kysymys.
Megalomaaninen pätemisentarpeesi on sairasta.
Loikataanpa kuparista suomenkieleen. sähkömies_tietää kirjoitti: "...ei liene edes tiedä ...". Ei ole suomea, oikea muoto on "... ei edes tietäne ...".
Olenko väittänyt osaavani täydellistä suomea? Sanonpa vain tämän: äidinkieleni ei ole suomi. Joten on täysin mahdollista, että kieliopillisesti huonoja ilmaisuja tulee.
Toivottavasti suomen kielen taito kehittyy kirjoittaessani. Vieraskielistä ei pidä heti tyrmätä idiootiksi jos kirjoittaa tai puhuu väärin.
Työssäni tarvitsen suomenkieltä koska lähes kaikki työtoverit ovat suomenkielisiä.
Voihan se ilmaisu kuulua näinkin "ei ehkä edes tiedä".
Suosittelen lukemaan luentomonisteesi nuukaan. Siinä on laskettu kuparilangan vastusta 114 asteessa C, ja lauseketta katsoessa näkyy selvästi ominaisvastuksen lämpötilamuutoksen arvo 4*10^-3 1/K.
"Kuparin resistanssi lämpötilan mukaan ?"
Kuparin sähkönjohtavuus riippuu kuparin puhtaudesta. Hapettoman kuparin sähkönjohtavuus on parempi.
Heittonne "Olet aivan metsässä, kun alat aina selitämään ummet ja lammet asiaa, josta aloituksessa EI ole kysymys" on järjetön.
Lukekaa sähkötekniikan kirjoista mittaustekniikasta ja sen riippuvuudesta mitattavaan aineeseen.
Fysiikassa resistanssin (vastuksen) käänteisarvo on sähkönjohtavuus. Vastusta mitataan ohmeissa ja sähkönjohtavuutta mitataan siemenseissä.
Ettekö hallitse edes fysiikan ja sähköopin perusteita?
Jos haluat loistaa tiedoillasi kuparin sähkönjohtavuudesta, avaa uusi ketju.
Tässä kysyttiin vain syytä kahden ilmoitetun lämpötilakertoimen erosta, muu sekoilusi on p..n tärkeää joutavuutta.
"Kuparin sähkönjohtavuus riippuu kuparin puhtaudesta. Hapettoman kuparin sähkönjohtavuus on parempi."
Missä vaiheessa pääset asiaan josta oli kysymys?
Kumpiko noista lämpötilakertoimista on oikea sähköjohtimelle?
Palaahan nyt ketjun alkuun ja selvitä itsellesi, mikä oli aloittajan kysymys.
Aloittajan+yleistieto+ei+riittänyt+asian+täyteen+ymmärtämiseen.+Kysymyksessä+on+tietynlainen+standardiin+perustuva+mittaustapa.+
Wikipedia+kertoo+tästäkin+seuraavaa:
Olipa kysymys mistä tahansa, et yleensä tiedä mitään mutta koska esiintymisviettisi vaatii osansa, haet internetistä sinnikkäästi edes jotain asiaan liittyvää ja kirjoitat tai kopioit tänne ikään kuin olisit asiantuntija.
Toimintasi haitta vain on siinä että keskustelu ehtii jo melkein päättyä ennen kuin löydät mielestäsi sopivaa kommentoitavaa ja kommenttisi ovat sitten aivan asian vierestä kun et ymmärrä mitä hölotät ja jos artikkelista löytyy vaikka vain muutama samantapainen termi, se riittää halusi tyydytyksen välineeksi.
Tyhmin+sähkömies+jatkaa.+Pyydän+anteeksi+kirjoitusvirhettäni+"kuaprin"+piti+tietenkin+olla+kuparin.+Tuo+johtui+pelkästä+väsymyksestä+eli+univajeesta.
Nyt kun asiasta on taas "länkytetty" lisää, voisiko joku viimein kertoa sen oikean kertoimen ihan numeroina.
Tuossa englannin kielisessä tekstissä annettiin standardin mukainen lukuarvo.
Toistan siitä osan:
"The average resistance of the samples was determined to be 0.15292 ohm at 20 °C for a uniform cross section of copper 1 meter in length with a mass of 1 gram. The notation used for this is 0.15292 ohm (meter, gram) at 20 °C.
Germany proposed a slight modification of this value to 0.15328 ohm (meter, gram) at 20 °C, this modification being equivalent to a conductivity of exactly 58 siemens for a uniform 1 mm2 cross section of copper 1 meter in length at 20 °C. "
Nyt kannattaa katsoa lukuarvoja uusimmista sähkötekniikan kirjoista koska kuparijohdin materiaali on parantunut noista standardin muodostamisen ajoista.
Standardi on todellakin aika iäkäs. Kyllä se MAOL kirjasen arvokin kelpaa käytännön laskutehtäviin.
Muista, että tarkin sähkölaboratoriomittaus tehdään 20 C asteen lämpötilassa. Mittaus on siis tehtävä nopeasti hetkellisarvona koska sähkövirta johtimessa nostaa sitä johtimen lämpötilaa eli lukema ei pysy samana koko mittauksen aikana. (näin siis TARKIN mittaus joka ei onnistu käytännön sähkötöissä kentällä. Huomioi myös mittalaitteiden tarkkuuserot. Tavalliset yleismittarit eivät ole kovin tarkkoja resistanssimittauksissa)
Tuossa kerrotaan mikä on kuparin ominaisvastus, ei sitä miten vastus muuttuu lämpötilan muuttuessa. Sitä kerrointa tässä on takaa-ajettu kuin käärmettä pyssyyn.
Ominaisvastuskin on määritelty vähintäänkin eksoottisesti; vastusarvona mikä on yhden metrin pituisella ja yhden gramman massaisella johtimella.
Fysikaalisen+ominaisvastuksen+mukaan+se+resistanssi+tai+sen+käänteisarvo+sähkönjohtokyky+(ominaisjohtavuus)+määräytyy.+
Miksi jankutat aiheesta, joka ei liity lainkaan aloitukseen.
"En osaa vastata kysymykseen, mutta tiedän Vietnamin sikataloudesta seuraavaa..."
Tämä kirjoittaja pääsee vähän hitaasti aiheeseen ja asiaan. Saattaa kuitekin kohta lämmettyään laukaista esille sen kaivatun lämpötilakertoimen. Tai sitten ei ;)
Kuka käski katsoa Vietnamin sikatalouden tilastoja? Olisit katsonut sähkötekniikan oppikirjojen taulukoita. Kyllä ne näyttää kuparin ominaisvastuksen ja ominaisjohtavuuden numeroarvot.
Oletko kyvytön hankkimaan tietoa?
Turha kysyä sinulta mitään, koska olet todellakin tyhmä. Onneksi tunnistat olotilasi.
Mutta eihän aloittaja niitä edes kysynyt, pöljä. Olet selitellyt jatkuvasti aiheen vierestä aivopierujasi. Kuinka joku voi olla noin avuttoman typerä?
Unohda jo ominaisvastus ja ominaisjohtavuus, ei niitä kysytty. Ala keskittyä vähän kerrassaan siihen ominaisvastuksen tai -johtavuuden _lämpötilakertoimeen_.
Muistelenpa, että Strömbergillä käytettiin 20 C lämpötilassa arvoa 1/276 joskus vuonna 1970. Tuo kerroin muuten johtaa siihen, että resistanssi menee johtimen jäähtyessä negatiiviseksi ennen 0 K lämpötilaa.
Saattaa olla johtimien johtavuus parantunut noista ajoista, mutta mahtaako olla tuo lämpötilakerroin muuttunut. Ainakin kuparikäämeillä varustettujen tasasähkökoneiden koestuksessa tuo riitti aivan hyvin jossain 20...150 C välillä.
Tuo arvo on oikella hehtaarilla, yleensä kerroin on pyöristetty arvoon 0,004. On tietenkin muistettava että kemiallisesti puhtaalle kuparille ja sähköjohdinkuparille on hieman eri arvot ominaisvastukselle ja lämpötilakertoimelle.