Jossain kirjassa sanotaan, että Inari oli
aikoinaan Jäämeren vuono.
Onko maa noussut noin paljon vai meri laskenut?
Eikö tuo nykyinen korkeusero 119m, ole Suomen
maakamaran huimimpia?
aikoinaan Jäämeren vuono.
Onko maa noussut noin paljon vai meri laskenut?
Eikö tuo nykyinen korkeusero 119m, ole Suomen
maakamaran huimimpia?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei tainnu olla Jäämeren vaan silloisen Jäätikkömeren vuono. Ja maan nousustahan se johtuu, yhä vieläkin aika nopeaa pohjoisimmissa osissa. Jäätikkömeri tais erota siinä suhteessa että jää esti yhteyden pohjoiseen (siis pato) mutta siitä sulava vesi tulvi etelään. Uusimaahan on vesijättömaata koko seutu siltä ajalta
Ylin ranta erottaa vedenkoskemattoman eli supra-akvaattisen maan vedenkoskemasta eli subakvaattisesta alueesta
Etelä-Suomessa ylin ranta on syntynyt Baltian jääjärven tasoon. Sen korkeus vaihtelee Etelä-Suomessa noin sadasta metristä noin 160 metriin nykyisen vedenpinnan yläpuolella. Salpausselkien sisäpuolella korkeimman rannan muodosti seuraavassa vaiheessa Yoldiameri aina Keski-Suomen reunamuodostumalle asti, suunnilleen linjalle Pori-Jyväskylä-Kajaani. Tässä vyöhykkeessä korkeus vaihtelee noin 120m-185m.
Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa korkeimmat rannat ovat Ancylysjärvivaiheen aikaisia. Suomen korkeimmalla oleva muinaisrantataso on 220 metriä merenpinnan yläpuolella ja se sijaitsee Rovaniemen eteläpuolella Vammavaaran rinteellä.
rantaviiva näkynee muuallakin Pohjois-Suomessa
220-metrissä, vai??
kai noin maantieteellisesti. Ymmärretty.
Vaan etelässä maa oli jo noussut jään sulaessa(ja jo ohetessa). Pohjanmaalla taas jäämassa suli noin kaksi tuhatta vuotta myöhemmin. Siksipä siellä veden merkit ovat korkeimmalla. Lapissa ja Itä-Suomessa on aluetta, johon vesi ei jään poistuessa koskaan päässyt vaikuttamaan.
Kysehän oli siis Pohjois-Suomesta. Anteeksi. Siltikin ei näy koko Pohjois-Suomessa, johtuen korkeudesta.
Tai karttapiirroksista.Mm. Maaningan
Korkeakoskella on infoa, joka kertoo että
Suur Saimaan vedet virtasi oliko se Kalajoen /.
Mistä näistä Ancylysjärvi, Yoldia, litorina
allasvaiheista taa kirjatietoa tai netistäkin?
Tuolla selitettiinkin ettei Inarinjärvi sentään
Jäämeren lahti ollut.Kiitti tiedoista.
Juuri aloittavana nettikäyttäjänä löysinkin infoa
Itämeren alueen syntyvaiheista.
Syntyi Baltian jääjärven purkautuessa. Lasku-uoma oli alussa Pyhäjärvellä. Sen jälkeen yhteinen lasku-uoma varhaispäijänteen kanssa Pihtiputaalla, josta vedet laskivat Haapajärven kautta Kalajoen laaksoon. Päijänteen lasku-uoma muuttui kun kynnys Pihtiputaalla nousi nopeammin kuin eteläinen osa ja noin 6500v sitten vedet mursivat Heinolan harjun ja laskivat nykyiseen Kymijoen uomaan. Saimaa myös laski Kymijokeen ja noin 5000v sitten Vuokseen. Pielinen laski Oulunjärveen, mutta epätasaisen maankohoamisen vuoksi mursi läpi Uimaharjun laskien Pyhäselkään.
Opuksia löytää kirjastosta. Eräs,tosin varsin niukka, kirja on Käytännön maaperägeologia(Salonen,Eronen, Saarnisto). Netissä taitaa tiedot olla aika kiven alla...
>Eikö tuo nykyinen korkeusero 119m,
>ole Suomen maakamaran huimimpia?
Olen syntyisin Oulujoen vesistön varrelta. Veneilyni olen aloittanut noin 139 metrin korkeudella merenpinnasta. Vesistön suurimman altaan Oulujärven keskikorkeudeksi muistelen karttoihin merkityn 126 m.
Mökkeilen nykyisin harvakseltaan saman vesistön varrella vieläkin ylempänä. Näin ilman karttaa väittäisin, että mökkijärveni korkeus merenpinnasta on luokkaa 169 m.
Oulujoen vesistön latvavedet löytyvät yli 200 metrin korkeudelta.
Vuoksen vesistön Suur-Saimaa taitaa olla keskimäärin n. 76 metrissä ja Kymijoen vesistön Päijänne likimain samoissa (olikohan se 79 m?). Vedet lirisevät näihinkin altaisiin pitkälle yli sadasta metristä. Ainakin Vuoksen vesistön ylimmät latvavedet ovat jopa reilusti yli 150 metrin korkeudella.
Kokemäenjoen vesistö:
Pyhäjärvi (Tre) 77 m
Näsijärvi (Tre) 95 m
Toisvesi (Virrat) 98 m
Ähtärinjärvi 154 m
Niinkin alavalta kuulostava paikka kuin Kuivasjärvi Alavudella on lähes Inarinjärven (119 m) korkeudella: 114 metrissä. Minne päin sitten virranneekin?
Kymijoen vesistö:
Päijänne 78 m
Vuoksen vesistö:
Suur-Saimaa 76 m
Pielinen 94 m
Koitere 143 m
Oulujoen vesistö:
Oulujärvi 122 m (tämän muistin monta metriä väärin!)
Änätti 183 m
Vedenjakaja-alueelta Sotkamon ja Sonkajärven rajamailta löytyvät mm. Älänne (204 m) ja Tiilikkajärvi (187 m). Otapa sitten selvää, mistä noistakin vedet virtaavat Ouluun ja mistä Laatokkaan päin!
Pohjois-Suomi:
Sallasta löytyy Onkamojärvi 290 metristä. Lokan tekojärven korkeusvaihteluksi ilmoitetaan 240-245 m ja Porttipahdan 234-245 m. Kuusamossa on useita järviä yli 250 metrissä. Kitkajärvien (Kuusamo/Posio) vesi on 240 metrin korkeudella.
Inarissa kiinnosti vaan virheellinen tieto, että
se aikoinaan olis ollu Jäämeren vuono.
Tuolla ketjussa oikaistiin; vain jääkauden
aikaisen makean veden altaan lahti.
Ylä-Lapissa Vetsijärvi tai sinne päin yli 270m.
Ne on vaan altaita ilman suuria ex allasyhteyksiä. Hyvin mielenkiintoisia aiheita.
Eihän minua tietenkään tänne kivimiesten keskusteluihin kaivattu vetistelemään!
Aloituksessa kun oli noista korkeuseroista puhetta, niin karkasi mopo käsistä...
Kilkutelkaa kaikin mokomen niitä kvartsi-, gneissi- ja graniittikiviä keskenänne ja pitäkää palstanne hyvänänne!
Taitaa olla niin, että Suomen korkeimmat vedet ovat Posiolla. Suolijärvi esim lienee niitä vesiä. Kitkakin on aika korkealla. Posiolla on vedenjakajamaasto sellainen, että vedet virtaavat pohjoiseen, etelään, itään