Mikä siinä Suomen mitaleiden määrässä oikein jaksaa kiinnostaa? Vingutaan ja vongutaan kun Suomi sai "vain yhden mitalin"... mitä v*ttu sitten? Tuoko se Töppösen tai Möttösen saavuttama olympiapronssi jostain h*lvetin melonnasta tai kouluratsastuksesta jollekulle paremman olon omasta elämästään? Vai onko se kenties jollekulle osoitus siitä, että Suomi on vahva ja voimakas kansakunta, joka sisupäissään peittoaisi sotakentillä muut kansat fyysisellä ylivertaisuudellaan? Onko se jollekulle osoitus siitä, että räkä valuu poskella ja hiki virtaa, mutta sisukas suomalainen se vaan painaa menemään suksillaan umpihangessa kohti Karjalan palauttamista?
Yksittäiset suomalaisurheilijat vaikuttivat jopa pettyneiltä omiin suorituksiinsa, mutta suomalaisurheilijoista suurinta osaa eivät edes itseään mitalit tai sijoitukset kiinnostuneet. Miksi? No siksi, että olympialaisiin ei mennä voittamaan tai tekemään omia parhaita tuloksiaan. Sinne mennää syömään, juomaan ja naimaan veronmaksajien rahoilla. Osa Suomen delegaatiosta ei kuulunut veronmaksajien rahoittamaan porukkaan, ja he kokivat tämänlaisen reissun jopa niin tärkeiksi, että maksoivat sen omasta pussistaan. Suorituksiinsa pettyneet eivät selvästi olleet osanneet ottaa täyttä iloa irtoa tästä olympialaisten todellisesta tarkoituksesta. Sen sijaan esimerkiksi tämä uutisissa tiuhaan pyörinyt brasilialainen uimahyppääjä oli ymmärtänyt homman ytimen ja pitänyt kunnon vanhan ajan seksitalkoot ajaen liian naiivin joukkuekaverinsa pois huoneestaan häiritsemästä. Olympiamatka on aiemmin riittävän hyvän suoritustason veronmaksajien ja/tai Veikkauksen rahoittamalla harjoittelulla saavuttaneelle urheilijalle palkintomatka. Veronmaksajien rahoilla, luonnollisesti. Jos jo itsekin tietää, että mitaleille ei yksinkertaisesti taso riitä, niin turha asiasta on stressata. Syöminen, juominen, naiminen ja rennoin rantein otettu sija 30 on paljon mukavamman reissun tae kuin hikinen ja itkuinen stressaaminen ja puristaminen ja sen ansiosta "saavutettu" esimerkiksi 17. tila kilpailussa, mihin urheilijalla ehkä juuri ja juuri taidot olisivat maksimisuorituksella riittäneet. Kisaorganisaatio jakoi kortongitkin urheilijoille. Tuskinpa tosin 42 kumia ovat näissä karkeloissa ahkerimmille edes riittäneet.
Nationalistisen urheiluhypen aika on Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa jo ohi. Erinäköiset kehitysmaat jaksavat yhä pauhata omiensa olympiamenestyksestä ja palkita siitä urheilijoitaan. Suomalaiset jakavat sisupuukon ja juovat mitalikahvit ja siinäkin on jo aivan tarpeeksi. Eikä Suomen menestyksen tarvitse ketään kiinnostaakaan. Yksittäisten urheilijoiden, sellaisten, jotka menestystä tosissaan tavottelivat, menestyksestä voi tietysti olla iloinen. Se, montako mitalia Suomen valtion lipun alla urheilleet urheilijat saavuttivat tai olivat saavuttamatta on aivan yhdentekevää, samoin kuin meille tulisi olla muidenkin maiden urheilijoiden saavutukset. Vaikka Brasilian lipun alla urheilleet olisivat kahmineet 100 kultamitalia, niin eihän se ko. kehitysmaasta yhtään sen parempaa valtiota tekisi. Itse saattavat niin luulla, mutta oppinut, sivistynyt, ihminen tunnistaa nationalistisen p*skanjauhannan sekunneissa.
Pipoa löysemmälle ja muistakaa syödä, juoda ja naida! Se tekee paljon iloisemmaksi kuin öiden kukkuminen jotain h*elvetin "isänmaallista" mitalisadetta odotellessa! Lukekaa hyvää kirjallisuutta, nauttikaa teatterista, oopperasta tai muusta korkeakulttuurista ja sivistäkää itseänne! Penkkiurheilu ei kehitä ketään tai mitään, vaan aiheuttaa nationalistisia harhakuvia, joiden ei kuuluisi enää elää 2010-luvun maailmassa. Yle-verollekin olisi paljon parempaa käyttöä kuin moisen alempien sosiaaliluokkien "viihteen" näyttäminen televisiossa.
Yksittäiset suomalaisurheilijat vaikuttivat jopa pettyneiltä omiin suorituksiinsa, mutta suomalaisurheilijoista suurinta osaa eivät edes itseään mitalit tai sijoitukset kiinnostuneet. Miksi? No siksi, että olympialaisiin ei mennä voittamaan tai tekemään omia parhaita tuloksiaan. Sinne mennää syömään, juomaan ja naimaan veronmaksajien rahoilla. Osa Suomen delegaatiosta ei kuulunut veronmaksajien rahoittamaan porukkaan, ja he kokivat tämänlaisen reissun jopa niin tärkeiksi, että maksoivat sen omasta pussistaan. Suorituksiinsa pettyneet eivät selvästi olleet osanneet ottaa täyttä iloa irtoa tästä olympialaisten todellisesta tarkoituksesta. Sen sijaan esimerkiksi tämä uutisissa tiuhaan pyörinyt brasilialainen uimahyppääjä oli ymmärtänyt homman ytimen ja pitänyt kunnon vanhan ajan seksitalkoot ajaen liian naiivin joukkuekaverinsa pois huoneestaan häiritsemästä. Olympiamatka on aiemmin riittävän hyvän suoritustason veronmaksajien ja/tai Veikkauksen rahoittamalla harjoittelulla saavuttaneelle urheilijalle palkintomatka. Veronmaksajien rahoilla, luonnollisesti. Jos jo itsekin tietää, että mitaleille ei yksinkertaisesti taso riitä, niin turha asiasta on stressata. Syöminen, juominen, naiminen ja rennoin rantein otettu sija 30 on paljon mukavamman reissun tae kuin hikinen ja itkuinen stressaaminen ja puristaminen ja sen ansiosta "saavutettu" esimerkiksi 17. tila kilpailussa, mihin urheilijalla ehkä juuri ja juuri taidot olisivat maksimisuorituksella riittäneet. Kisaorganisaatio jakoi kortongitkin urheilijoille. Tuskinpa tosin 42 kumia ovat näissä karkeloissa ahkerimmille edes riittäneet.
Nationalistisen urheiluhypen aika on Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa jo ohi. Erinäköiset kehitysmaat jaksavat yhä pauhata omiensa olympiamenestyksestä ja palkita siitä urheilijoitaan. Suomalaiset jakavat sisupuukon ja juovat mitalikahvit ja siinäkin on jo aivan tarpeeksi. Eikä Suomen menestyksen tarvitse ketään kiinnostaakaan. Yksittäisten urheilijoiden, sellaisten, jotka menestystä tosissaan tavottelivat, menestyksestä voi tietysti olla iloinen. Se, montako mitalia Suomen valtion lipun alla urheilleet urheilijat saavuttivat tai olivat saavuttamatta on aivan yhdentekevää, samoin kuin meille tulisi olla muidenkin maiden urheilijoiden saavutukset. Vaikka Brasilian lipun alla urheilleet olisivat kahmineet 100 kultamitalia, niin eihän se ko. kehitysmaasta yhtään sen parempaa valtiota tekisi. Itse saattavat niin luulla, mutta oppinut, sivistynyt, ihminen tunnistaa nationalistisen p*skanjauhannan sekunneissa.
Pipoa löysemmälle ja muistakaa syödä, juoda ja naida! Se tekee paljon iloisemmaksi kuin öiden kukkuminen jotain h*elvetin "isänmaallista" mitalisadetta odotellessa! Lukekaa hyvää kirjallisuutta, nauttikaa teatterista, oopperasta tai muusta korkeakulttuurista ja sivistäkää itseänne! Penkkiurheilu ei kehitä ketään tai mitään, vaan aiheuttaa nationalistisia harhakuvia, joiden ei kuuluisi enää elää 2010-luvun maailmassa. Yle-verollekin olisi paljon parempaa käyttöä kuin moisen alempien sosiaaliluokkien "viihteen" näyttäminen televisiossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
HAHAHAHAHHA MITÄ SOOPAA! LÄÄKITYS KUNTOON!!!