Ruokaa pahan päivän varalle

Lehdissä on viime päivinä puhuttu ruoan yms tarvikkeiden jemmaamisesta pahan päivän varalle. Esim kriisitilanteen tai vakavan maanlaajuisen sähkönjakeluhäiriön varalle. Iltalehdessä oli oikein 25-asiaa, mitkä pitäisi löytyä. Lisäksi Saksassa aloitettiin oikein kotivarakampanja tietoiskuineen.

Varmaan suurin vaikeus on jemmata juomakelpoista vettä. Maalla toki kaikki on helpompaa ja luontaisempaa. Itse asun 300 metrin päästä luonnonlähteestä, joka on kyläläisten yhteiskäytössä muutoinkin. Se on sellainen betonista valettu murikka, josta lorisee rautaputkesta kirkasta vettä ympäri vuoden. Ei toimi sähköllä, vaan arkhimedeen lailla. Ihmiset jotka eivät pidä vesijohtoveden mausta, hakevat siitä kanistereilla vettä nykyäänkin. Vastaavanlaisia paikkoja on Suomessa varmaan satoja, joten janoon harva kuolee, vaikka hanasta vesi loppuukin. Ja tuo kyseinen lähde on ns ehtymätön, kun siitä tulee tavaraa jatkuvalla syötöllä. Vaikka puoli Suomea tuosta tulisi ämpärinsä kanssa hakemaan, niin siitä vaan, se vesi ei lopu, eikä ole keneltäkään pois, maahan se vesi siitä virtaa ja valuu jokeen.

Lisäksi minulla on tietenkin maakellari, jossa pysyy kylmänä oman maan perunat, vihannekset sekä itse tehdyt mehut. Jääkaapin toimimattomuus ei siis ole kovinkaan suuri murhe minulle, mikäli sähkökatko iskee. Talo lämpiää puupelletillä, ja agrikaattikin löytyy, jolla saa kiertovesipumpun toimimaan, joten kylmäkään ei tule. Se hyvä puoli tuossa maakellarissa on, että se pysyy kesälläkin alle 10 asteessa, ja tarpeen tullen koko jääkaapin sisällön voi siirtää sinne.

Säilykkeitä on jonkin verran. Jauhoja, kauraryynejä, sokeria, suolaa, kuivahiivaa, yms mausteita on sitten toki enemmän. Koska niistä voi jalostaa ja tehdä itse ruokia, kuten esim leipää voi itse valmistaa. Meijerivoita on useampi paketti, ja nekin säilyy mukavasti maakellarissa.

Kyllä sitä ihminen elää kaurapuurolla ja leivällä voin kera aika pitkään. Lisäksi säästeliäästi kun laittaa meetwurstia, niin sekään ei heti lopu. Muutenkin tulee oltua enemmän viljan/vihanneksen syöjä, ja harvoin makkaraa leivän päälle muutenkaan. Ruoaksi perunakeittoa, jossa porkkanaa ja selleriä seassa, kaikki omasta kellarista, ja sitten siihen vähän säilykelihaa, niin pärjäähän sillä, kun on vähään tottunut muutenkin. Omatekoista leipää, reilulla voinokareella, mitä sitä muuta tarvii. Maitotuotteista syön lähinnä juustoa, joka säilyy myös maakellarissa, ja sitäkin on aina pari pakettia.

Eli aika omavaraista eloa pystyn elämään, tarvittaessa. Hieman tietysti vaikuttaa arkeen, ja vaatii erinäisiä järjestelyjä, mutta ei mikään maailmanloppu, vaikka sähköverkosta ei tulisi sähköä kuukauteen, eikä hanasta vesipisaraakaan. Kynttilöitä ja pari myrskylyhtyäkin löytyy. Lähipurosta saa tarvittaessa kannettua pesuveden saunalle, mikäli hana ei toimi, ja saunapuita riittää kyllä vaikka jokapäiväiseen saunan lämmitykseen.

Mutta joo. Näin meillä maalla pärjätään kun kaikki on muutenkin aina pitänyt keksiä itse. Kaupungissa voi olla vähän hankalampaa, kun on tottunut pelkkiin palveluihin. Itse olen aina miettinyt, että kriisitilanteessa raha menettää merkityksensä, ja vain materiaali ratkaisee.