Hesarissa oli juttu juoksijatytöstä, jolla on vaikeuksia saada edes lukion tyttöjen matikka suoritetuksi. Hän on myös absolutisti, eli "joko tai" -henkilö, joka uskoo vain yhteen totuuteen.
Voidaanko tästä tehdä johtopäätös? Eli mitä enemmän urheilee, niin sitä vähemmän jää puhtia aivotoiminnoille?
Voidaanko tästä tehdä johtopäätös? Eli mitä enemmän urheilee, niin sitä vähemmän jää puhtia aivotoiminnoille?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mitä on lukion tyttöjen matematiikka? Taidat olla urheilijana maailmanmestaruustasoa.
Jos et tiedä mikä on tyttöjen matematiikka, niin tuskin saisit sitä edes suoritettua.
Olen minä kouluja käynyt, oppinut sellaisia hienoja sanojakin kuten sukupuolisovinismin.
Liittyy aiheeseen miten? Lukiossa voi harrastaa kahdenlaista matematiikkaa.
Keskimäärin toisessa on enemmän toista sukupuolta ja toisessa toista.
Lukion jälkeen voi lukea itsensä diplomi-insinööriksi. Jollekin toiselle riittää teknikon paperit.
Sukupuoli ei vaikuta, mutta sukupuolilla on tapana vaikuttaa.
Emme elä enää 1800-luvulla.
Kunhan sanoin.
Itse olin pitkässä matematiikassa, tyttöjä oli siellä ihan kiitettävästi. Tuntemieni lyhyen matematiikan opiskelijoiden joukossa taas taisi olla aika lailla saman verran poikia kuin tyttöjä.
Voi tehdä johtopäätöksen, mutta se on virheellinen. Tuollaisen johtopäätöksen tekemistä yhden tapauksen perusteella sanotaan yleistämiseksi.
Yleistäminen puolestaan on aika tyhmää. Onneksi aloittaja on yksittäinen henkilö, joten hänen älykkyydestään voi tehdä johtopäätöksiä aloituksen perusteella sortumatta yleistyksiin. Tosin on tietysti mahdollista, että hän on muuten ihan fiksu ihminen jolta nyt vain sattui pääsemään pienoinen aivopieru.
Ap, absolutisti tarkoittaa vähän eri asiaa. Googlaa.
Minulla on tunne, että tästä kehittyy vielä todella hieno keskustelu. On hienoa, että se tapahtuu juuri tällä palstalla.
Pakkoruotsia perustellaan sillä, että ruotsin opittua on helpompi oppia muutkin kielet.
Urheilussa on hieman sama asia. Jos oppii urheilemaan, niin oppii muutakin.
Pakkoruotsiin peruskoulussa uhratut tunnit voisi käyttää lukion lyhyen matematiikan opettamiseen peruskoulussa. Näin lukioon menevillä olisi enemmän aikaa opiskella jotain muuta ainetta, tai sitten matematiikkaa pääsisi lukemaan syventävämmin.
Vastaavasti peruskouluun opintonsa päättävät olisivat valmiimpia matemaattisilta taidoiltaan. Matematiikan perusteiden hallitseminen on kuitenkin äidinkielen lisäksi yksi tärkeimpiä taitoja.
Minun tuntemani nuoret urheilijat ovat hyvin tavoitteellisia sekä urheilussaan että opinnoissaan. Lisäksi he ovat oppineet totuuden, että jotakin saavuttaakseen ihmisen pitää nähdä vaivaa eikä mitään todellista tulosta saa ilmaiseksi.
Suomen valtionvarainministeri stubido oli lukion "matikkanero".
olikohan poika matematiikkaa
Tyttöjen matikkahan hänellä ja komealla A-tuloksella läpi.
Muita suomalaisia lyhyen matematiikan talousneroja ovat mm. Jyri Häkämies, Jyrki Katainen ja Timo Soini. Sen sijaan esimerkiksi Päivi Räsänen on suorittanut poikien matematiikan arvosanalla L.
Alekseilta vielä hyvä kommentti:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000932378.html
"– Kyllä luvut ihan hyvin päässä pysyy. Siinä ei ole hätää."
Luvut kyllä pysyvät hyvin, mutta järjestys voi mennä sekaisin ;)