Mitä tarvitaan - pennut luonnosta - susi, kettu - ja leimaantuvat ihmiseen ja "jalostetaan".
"Villien kettujen jalostaminen kesyiksi kuin koirat kesti 50 vuotta – Nyt niitä myydään lemmikeiksi
Venäjällä villeistä punaketuista on jalostettu kesy kanta, jonka yksilöt ovat yhtä sopeutuvaisia ihmisen seuraan kuin lemmikkikoirat, Phys.org muistuttaa. Geneetikko Dmitri Beljajev aloitti kettujen risteytysohjelman 1950-luvun lopulla uteliaana tietämään, voisiko niistä jalostaa kesyn version.
Beljajev etsi apulaisensa Ljudmila Trutin kanssa kettuja risteytettäväksi eri puolilta Venäjää. Sopivat ketut valittiin sen perusteella, miten ne käyttäytyivät ihmisen seurassa.
Hieman muita kettuja paremmin ihmisiä sietävät yksilöt vietiin heidän laboratorioonsa Novosibirskiin risteytettäväksi. Ne jälkeläiset, jotka olivat edelleen sopeutuvaisimpia ihmisen seuraan, valittiin jatkoristeytykseen. Muista tehtiin turkiksia.
Koetta on jatkettu yli 50 vuoden ajan. Beljajev kuoli jo vuonna 1985, ja Trut on johtanut jalostamista sen jälkeen.
Tutkijat huomasivat jo kettujen menettävän villejä piirteitään jo muutamassa sukupolvessa. Jo neljännen sukupolven ketuissa oli samanlaisia käyttäytymispiirteitä kuin kesykoirassa: ne hakivat ihmisen huomiota, heiluttivat häntäänsä ja nuolivat ihmisiä.
Noin 50 vuoden aikana ketuista jalostettiin erittäin ystävällisiä. Niiden käytöstä tuskin erottaa koirasta. Ne muuttuivat myös fyysisesti: niistä tuli luppakorvaisia, niiden jalat ja kuono lyhenivät ja pää leveni. Myös niiden adrenaliinirauhaset aktivoituivat kohottaen aivojen serotoniinitasoa. Tämän tiedetään hillitsevän aggressiivista käytöstä.
Kesykettujen jalostus jatkuu yhä. Niitä myös myydään lemmikeiksi tutkimuskeskuksen rahoittamiseksi. Jalostusprojekti on auttanut täydentämään teoriaa siitä, miten koira on aikanaan kesyyntynyt."
https://is.gd/RcUE8C
Toisaalta - ei ole olemassa "kesyä" eläintä - eikä edes ihmistä - on vain yhteisö ja yhteisö kesyttää jokaisen sukupolven uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. .
"Villien kettujen jalostaminen kesyiksi kuin koirat kesti 50 vuotta – Nyt niitä myydään lemmikeiksi
Venäjällä villeistä punaketuista on jalostettu kesy kanta, jonka yksilöt ovat yhtä sopeutuvaisia ihmisen seuraan kuin lemmikkikoirat, Phys.org muistuttaa. Geneetikko Dmitri Beljajev aloitti kettujen risteytysohjelman 1950-luvun lopulla uteliaana tietämään, voisiko niistä jalostaa kesyn version.
Beljajev etsi apulaisensa Ljudmila Trutin kanssa kettuja risteytettäväksi eri puolilta Venäjää. Sopivat ketut valittiin sen perusteella, miten ne käyttäytyivät ihmisen seurassa.
Hieman muita kettuja paremmin ihmisiä sietävät yksilöt vietiin heidän laboratorioonsa Novosibirskiin risteytettäväksi. Ne jälkeläiset, jotka olivat edelleen sopeutuvaisimpia ihmisen seuraan, valittiin jatkoristeytykseen. Muista tehtiin turkiksia.
Koetta on jatkettu yli 50 vuoden ajan. Beljajev kuoli jo vuonna 1985, ja Trut on johtanut jalostamista sen jälkeen.
Tutkijat huomasivat jo kettujen menettävän villejä piirteitään jo muutamassa sukupolvessa. Jo neljännen sukupolven ketuissa oli samanlaisia käyttäytymispiirteitä kuin kesykoirassa: ne hakivat ihmisen huomiota, heiluttivat häntäänsä ja nuolivat ihmisiä.
Noin 50 vuoden aikana ketuista jalostettiin erittäin ystävällisiä. Niiden käytöstä tuskin erottaa koirasta. Ne muuttuivat myös fyysisesti: niistä tuli luppakorvaisia, niiden jalat ja kuono lyhenivät ja pää leveni. Myös niiden adrenaliinirauhaset aktivoituivat kohottaen aivojen serotoniinitasoa. Tämän tiedetään hillitsevän aggressiivista käytöstä.
Kesykettujen jalostus jatkuu yhä. Niitä myös myydään lemmikeiksi tutkimuskeskuksen rahoittamiseksi. Jalostusprojekti on auttanut täydentämään teoriaa siitä, miten koira on aikanaan kesyyntynyt."
https://is.gd/RcUE8C
Toisaalta - ei ole olemassa "kesyä" eläintä - eikä edes ihmistä - on vain yhteisö ja yhteisö kesyttää jokaisen sukupolven uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. .
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen lukenut asiasta parikin pitkää artikkelia. Niiden genotyyppejä ei varmaan ole kyetty vielä kokeen alkaessa vielä kovin hyvin määrittämään, enkä muista törmänneeni tietoon, onko niiden genotyypin muutosta mistä lähtien seurattu. Luultavasti muutokset tiedetään ainakin nykyään, kun sekvensointi on jo rutiinia.
Se mikä minut yllätti ensi kertaa niistä lukiessani, oli fenotyypin muutos, vaikka tutkijat kohdistivat valintansa vain käyttäytymiseen.
Seuraavassa lainaus Suomen Kuvalehden artikkelista: "Domestikaation vaikutus ei jäänyt tähän. Vaikka kettuja valikoitiin lisääntymään vain käytöksen perusteella, ne muuttuivat ulkoisesti: niille ilmaantui luppakorvia, lyhyitä ja kippuralle taipuneita häntiä, aiempaa pienempiä hampaita ja leukoja, aiempaa lyhyempiä raajoja ja kapeampia pääkalloja. Normaalin värityksen eli musta-hopean sijaan ketuilla alkoi näkyä valkoisia laikkuja.
Samanlaiset ulkonäön muutokset ovat yleisiä kaikille domestikaateille. Laita vierekkäin koira, lehmä ja vuohi sekä niiden villit sukulaiset, etkä voi olla huomaamatta: domestikaation myötä eläimet ovat kutistuneet, niiden kuonot ovat lyhentyneet ja hampaat pienentyneet."
Fenotyypin samansuuntainen muutos ei artikkelin mukaan koske ainoastaan kettuja/koiria vaan kaikkia domestikoituja eläimiä.
Ja tässä linkki lainaamaani artikkeliin:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjDvYnlk53PAhWMJSwKHU58BRwQFgghMAE&url=http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon/&usg=AFQjCNGBqJA2Q2_ASOxRPcF3eonvd4Thew
Mitä jalostus on muuta kuin kiihdytettyä evoluutiota?
Jalostuksessa on se idea, että on suunnitelma, toisin kuin täysin opportunistisessa evoluutiossa.
Mutta minkälainen mieleltään sairas sadistinen hylkiö pystyy etukäteen suunnittelemaan esimerkiksi mopsin tai tuhoamaan saksanpaimenkoiran perimän kuvitteellisen estetiikan vuoksi?
Olen ollut palveluskoiratoiminnassa mukana -80 luvulla, joskaan en kasvattajana. Itselläni oli suursnautseri juuri sen takia, ettei se silloin ollut muotikoira, eikä sitä oltu rotuna jalostamalla pilattu. Saksanpaimenkoiran kasvatus laihaksi luiskaperäiseksi muotioikun takia hajoitti koiran lonkat, mutta osasyy oli silloin myös Suomen ja Ruotsin sekä Manner-Euroopan välinen rabiesraja, joka esti jalostuksen ja koirien tuonnin ilman pitkää karanteenia. Suomessa jalostustoiminta muotoutui liian sisäsiittoiseksi ja se oli osasyy lonkkavikojen yleistymiseen useilla roduilla.
Mopsin jalostamisesta ei ole juurikaan puolustelun sanaa sanottavana.
Ihminen on syntyjään alistuva tai päällepäsmäri. Jonkin hallinta tai
totaalinen tietämys, saa alistuvan avautumaan. päällepäsmäri huutaa
tunnekuohussa vaikka ei tietäisi mitään koko asiasta.