Evoluutiolle on annettu turhan iso rooli ihmisen kehityksessä kädellisestä "apinasta" nykyihmiseksi.
Kysymys ihmisen kohdalla on ennen kaikkea kulttuurievoluution alullepanemasta vähäisen älyllisyyden, -kätevyyden ja -verbaalisesta lahjakkuuden hyödyntämisestä ja leviämisestä matkimiseen eli "apinoimiseen" alttiilla lajilla. Varsinainen solutason evoluutio on seurannut kehitystä kaukana jäljessä
Samaa on huomattavissa apinoiden työkalujen käytössä. Kulttuurievoluutio on antanut niille "työkalut" ihmistymiseen ja evoluutio apinoilla seuraa kaukana perässä jos hyöty siitä on selvä ja kaikki muut palat loksahtaa kohdalleen.
Tällaiset on minun ajatukset asiasta. Mitä mieltä olette?
Kysymys ihmisen kohdalla on ennen kaikkea kulttuurievoluution alullepanemasta vähäisen älyllisyyden, -kätevyyden ja -verbaalisesta lahjakkuuden hyödyntämisestä ja leviämisestä matkimiseen eli "apinoimiseen" alttiilla lajilla. Varsinainen solutason evoluutio on seurannut kehitystä kaukana jäljessä
Samaa on huomattavissa apinoiden työkalujen käytössä. Kulttuurievoluutio on antanut niille "työkalut" ihmistymiseen ja evoluutio apinoilla seuraa kaukana perässä jos hyöty siitä on selvä ja kaikki muut palat loksahtaa kohdalleen.
Tällaiset on minun ajatukset asiasta. Mitä mieltä olette?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Höpö höpö.
Ensimmäiset askeleet kohti ihmisyyttä otettiin juuri evoluution vaikutuksesta.
Älykkäimmät ja kätevimmät saivat etuoikeuden päästä uuden lajin eli ihmisten esi-vanhemmiksi.
Kulttuurievoluutio tai paremminkin tekemisen kulttuuri vauhditti tätä kiihtyvää prosessia.
Ehkä hieman näinkin.
Evoluutio käsittämättömässä viisaudessaan loi savanneilla viihtyvän simpanssilajin jolla oli luovuutta tupla annos edeltäjiinsä nähden.
"Varsinainen solutason evoluutio on seurannut kehitystä kaukana jäljessä"
Homo suvun varhainen kehitys liittyy voimakkaasti aivojen koon kasvuun. Mikään kulttuurievoluutio ei olisi ollut mahdollista ennen aivojen kasvua. Pelkkä aivojen koko ei kuitenkaan ole yksistään ratkaiseva. H. neanderdaliksella oli keskimäärin nykyihmistä isommat aivot, mutta heidän kulttuurinsa jämähti paikoilleen, mutta kulttuuri heilläkin kieltämättä oli.
Aivojen koon kasvaminen seuraa ihmislajin kehittymistä, mutta ainakin osaittain jälkijättöisesti.
Sama pätee myös käden kehittymisessä. Ensin opittiin käyttämään "apinamaisia" käsiä muuhunkin kuin kiipeilyyn eli valmistettiin alkeellisia työkaluja ja aseita.
Mutaatioiden, esim peukalo/etusormiotteen kautta, käsi kehittyi monityökaluksi.
Sama ilmiö tapahtui olkapään kehityksessä, kiviä ja kepakkoja heittelevä alkuihminen sai heittämiseen soveltuvan olkapään jälkijättöisesti kun kulttuurin muutos antoi evoluutiolle "tilauksen" tehokkaammasta olkapään rakenteesta.
Myös pätenee myös aivojen kasvuun eli kommunikointi ja monet muut tekniseen ja sosiaaliseen elämään liittyvät asiat monimutkaistuivat: Ne yksilöt jotka pystyivät tehokkaasti siirtämään kehittyvää kulttuuria eteenpäin menestyivät. Älykkyys ja sosiaalinen taito palkittiin> aivokapasiteetti kasvoi.
Kulttuurievoluutio mahdollistui kuitenkin vasta aivojen koon kehityttyä. Hankitut ominaisuudet eivät periydy, joten käsien käyttö tuskin on vaikuttanut geeneihin. Toki käsien käyttöä edesauttaneet geenit ovat antaneet kilpailuetua.
Entä simpanssien työkalujen käyttö.
Onko simpanssien aivojen koko ylittänyt jo kulttuurievoluution vähimmäisrajan?
Jotkut varislinnutkin käyttävät työkaluja. Kyllä kulttuurievoluutio vaatii vähän enemmän kuin pelkän työkalujen käytön. Mutta ei aivojen kokokaan pelkästään ratkaisee. Kuten aikaisemmin kirjoitin H. neanderdaliksella oli keskimäärin nykyihmistä isommat aivot, mutta heillä ei juurikaan kulttuurievoluutiota tapahtunut, vaan työkalut säilyivät samanlaisina lähes koko neanderdalien olemassaolon ajan. Aivojen tai ajattelun "joustavuus" ( paremman sanan puutteessa) saattoi olla nykyihmisen ratkaiseva kilpailuetu sisarlajiimme verrattuna.
Taas suosittelen kirjoja. Valste : Ihmislajin synty ja Stringer: "Vain yksi jäi" valaisevat melko hyvin nykykäsitystä ihmislajin kehityksestä.
Ajatus siitä, että kulttuurievoluutio aiheutti aivojen kasvun viittaisi mielestäni jopa lamarcismiin, mutta sitä et varmaan tarkoittanut. Tosiasia on, että aivojen tehokkuuteen vaikuttaa genomin lisäksi virikkeellinen ympäristö, mutta taitaa olla niin, että genomi asettaa sen ylärajan.
Itse+asiassa+hankitut+ominaisuudet+(acquired+states)+voivat+periytyä+sekä+solu-+että+yksilösukupolvelta+seuraavalle+ns.+epigeneettisen+säätelyn+avulla.+Epigenetiikka+on+syrjäyttämässä+klassista+genetiikkaa+tutkimuksessa.+HGP+sekvensoi+ihmisen+genomin,+mutta+ei+pystynytkään+vastaamaan+kysymyksiin,+joihin+sen+oletettiin+vastaavan+(mm.+geneettiset+sairaudet).+Ihmisen+genomin+sekvensointi+osoitti,+että+ihmisen+DNA:ssa+on+karkeasti+3+miljardia+emäsparia+ja+20+000-25+000+proteiineja+koodaavaa+geeniä.+Tämä+eksomin+osuus+DNA:ssa+on+kuitenkin+vain+n.+1,5+%.+Eksomin+ympärillä+on+geenien+toimintaa+ohjaavia+säätelyalueita+(intronit,+vahvistajat,+promoottorit),+joiden+osuus+DNA:sta+on+vähintään+20+%.+Tämä+on+se+alue,+jota+epigenetiikka+tutkii;+ts.+mikä+säätelee+geenien+toimintaa?+Kiinnostus+epigenetiikkaan+lisääntyi+5-10+vuotta+sitten.+
Epigenetiikan osalta kannattaa kuitenkin pitää muistissa se tosiasia, ettei epigenetiikka voi säädellä sellaista ominaisuutta, jota genomissa ei ole. "Epi" eli "päälle" voi vaikuttaa vain olemassa olevaan genomiin, eikä siten voi olla evoluution primus motor.
"Epigenetiikan osalta kannattaa kuitenkin pitää muistissa se tosiasia, ettei epigenetiikka voi säädellä sellaista ominaisuutta, jota genomissa ei ole. "
Toisaalta luonnonvalinta ei myöskään voi karsia eikä suosia sellaista genomin ominaisuutta joka ei ole epigeneettisesti kytkettynä päälle. Neanderdalilaisella oli varmaankin kaikki riittävät genomin ominaisuudet jotta kulttuurievoluutio olisi voinut olla nopeaa mutta olosuhteiden ja/tai kulttuurin valintojen takia ne ominaisuudet eivät olleet samalla tavalla epigeneettisesti aktivoituneita kuin nykyihmisellä.
Olen jossain nähnyt spekulaatiota että neandertalilaisilla ei ollut yhteisössään kovin pitkälle erikoistunutta työnjakoa vaan kaikki tekivät kaikkea eli sekä koiraat että naaraat metsästivät ja hoitivat jälkeläisiä kun taas nykyihmisellä naaraat keskittyivät jälkeläisten hoitoon ja koiraat yhteisön puolustukseen ja metsästykseen. On helppo ymmärtää että tässä piilee nykyihmisen melkoinen etu suhteessa neandertaleihin ja tällainen erikoistuminen suosi melko suuria paikallaan pysyviä yhteisöjä kun taas neandertalit todennäköisesti liikkuivat aika pienissä ryhmissä.
Voisi ehkä ajatella niin että aivojen rakenteen monimutkaistuminen tapahtui rinnakkain kulttuurin kehityksen kanssa eli nimenomaan se kehittyneempi ja koko ajan vaativammaksi muuttuva kulttuuri kytki päälle niitä epigeneettisiä kumuloituvia vaikutuksia jolloin ne neanderthalilla pelkästään potentiaaliset genomin ominaisuudet pääsivät aktivoitumaan ja samalla luonnonvalinnan valikoimaksi.
Nykyisessä kulttuurievoluutiossa erikoistuminen lienee saavuttanut jo melko optimaalisen tilan ja saattaa jo olla jossain määrin haitallista aiheuttaen yhteiskunnan haavoittuvuuksia mm. kehittyneestä tekniikasta riippuvuuden takia.
Yhteiskunta ei ole enää juuri missään kehittyneissä länsimaissa omavarainen vaan ollaan riippuvaisia hyödykkeiden tuonnista ja infran toimivuudesta ja se infran toimivuus taas edellyttää pitkälle erikoistuneita osaajia.
Neanderdahlien epigenetiikasta ei voi sanoa yhtään mitään. Nykytään epigenetiikkaa nostetaan aivan liikaa esiin (etenkin maallikkojen toimesta). Alaa on tutkittu vieläkin niin vähän aikaa, ettei sen vaikutuksesta evoluutioon eikä muuhunkaan voida sanoa paljon mitään varmaa. On myös huomioitava, että epigeneettiset ominaisuudet ovat pääosin väistyviä. Ne tuskin aiheuttavat monen sukupolven pituisia trendejä.
Neanderdalin ihmisen kohtalo oli todennäköisesti sama kuin primitiivisten kansojen kohtalo ihmiskunnassa yli päätään. Ne sulautuivat kehittyneempään kulttuurin ja/ tai tuhoutuivat.
"Spekulaatiot koiras ja naaras ihmisten työnjaosta" voidaan jättää omaan arvoonsa:D
Neanderdal oli yö metsästäjä, päivällä nukkuivat.
Mihin väitteesi perustuu? En ole mistään lukenut tuollaista väitettä.
Aika outo väite se on minunkin mielestä.
Neanderdalin ihmisen silmät olivat kallon perusteella suuremmat kuin nykyihmisellä ja se on voinut väittämän peruste.
Hyvä hämäränäkökyky olisi metsästyksessä loistava ominaisuus. Joten se olisi risteymien kautta tullut myös euro-aasialaiseen perimään. En kuitenkaan ole kuullut että eurooppalaisilla olisi afrikkalaisia parempi hämäränäkökyky.
Takaraivolohko näkökyky ja melaniini aurngonpaiste.
Neanderthalin ihmisen ja nykyihmisen (tai oikeastaan sen edeltäjän) kulttuurierot olivat 50 000 vuotta sitten marginaalisen pienet, ainakin nykytietämyksen mukaan.
Heittokeihäs ja mahdollisesti parempi verbaalinen lahjakkuus taisi olla se ase joka antoi nykyihmiselle paalupaikan kehityksen kärkeen.
Helpottunut ravinnonhankinta antoi aikaa monenlaiselle askartelulle ja samalla myös taiteellinen ja henkinen kulttuuri kehittyivät.
Geneettiselle kehitykselle, (epi)geneettiselle kehitykselle ja kulttuurievoluutiolle löytyi "käyttäjät" .
Sattuma, evoluution lempilapsi, johti nykyihmisen avaruusaikaan.
Näen asian melko pääosin samoin kuin sinäkin. Ei ole mitään sellaista tiedossamme olevaa asiaa, miksi neduista ei olisi voinut tulla "voittajia". H. sapiensille tapahtui ilmeisesti kognitiivisella tasolla muutos, joka johti nopeasti (tuhansien vuosien aikana) ylivoimaiseen menestykseen. Eikä sen muutoksen ole tarvinnut olla suuri.
Kun näitä kehitysloikkauksia ajattelee, niin H. sapiens polki pitkään lähes paikallaan (?) saatuaan "maailmanherruuden". Toki myöhäisellä keskiajalla rakennettiin paljon loisteliaampia rakennuksia kuin Egyptin faaraoiden kulttuurin aikana tai sitä aikaisemmin, mutta yhteiskunta polki lähes paikallaan.
Enqvist (yhtenä) esitti ajatuksen, että jos 500 luvun talonpoika tai käsityöläinen olisi siirretty 1500 luvulle, ei hänen sopeutumisensa yhteiskuntaan olisi ollut kovin vaikea. Luultavasti hän olisi voinut pienen päivityksen jälkeen jatkaa samassa ammatissa.
Jos sama siirtymä tehtäisiin 1916 ihmiselle ajassa vain kymmenesosa edellisestä esimerkistä eteenpäin, olisi hänelle 2016 yhteiskunta ja sen infrastruktuuri täysin käsittämätöntä.
Onko kohta seuraava loikka, kun älykkäät tiedonkäsittelyjärjestelmät ja geeniteknologia mahdollistavat kehityksen exponentiaalisen kiihdytyksen jatkuvuuden? Tieto lisääntyy lähes ksponentiaalisesti. Kukaan minkään luonnontieteellisen alan tutkija ei ehdi lukea kaikkea, mitä hänen alaltaan julkaistaan, saati että ehtisi vielä tehdä omaa tutkimustaan siinä sivussa.
Keinoälyt kykenevät tulevaisuudessa (ja jo nyt) analysoimaan sekunnissa tietomääriä, mihin ihmisellä kuluisi vuosia. Todella ISO läpimurto saattaa olla jo aivan ovella.
Tällaisia sitä tulee mietityksi entisenä tietojenkäsittelyn ammattilaisena ja uteliaana tieteen seuraajana.
Oikeastaan ihmiskunta on juuri tällä hetkellä suuressa kehitysloikassa evoluution mittapuun mukaan. Nykyinen kehitys on ollut lähinnä (tieto)teknistä, mutta niinhän se on ollut paljolti ennenkin.
Tiedonkäsittely ja geeniteknologia ovat avainasemassa tässä kehityksessä kuten annoit ymmärtää.Tiedon valtava määrä ei ole ongelma. Oleellista on että pystymme hyödyntämään siitä tarvittavan osuuden ja pystymme varmistamaan sen luotettavuuden. Geeniteknologian tiedossa ja hyödyntämistekniikassa pätee sama asia.
Virheitä tullaan kuitenkin tekemään tulevaisuudessakin, onhan ihminen evoluution mittapuulla mitattuna uusi tulokas, älykkään eläimen prototyyppi.
Minä en elätä vierasta perimää, ellei se ole minua korkeampaa.
Kulttuurievoluutioon kuuluu usko poliittiseen ideologiaan, joka ei
ole evoluutiota vaan uskoa ideologiaan, ellei heikko uskoisuus ole
jo perittyä ominaisuutta.
Uskovaisuus ja etenkin kiihkouskovaisuus ovat kumpikin kulttuurievoluution tuotteita.
Jää vain väliin miettimään mitä yhteisömme on hyötynyt tästä ominaisuudesta jossa luovutaan omilla aivolla ajattelemisesta.
Yhteisömme on hyötynyt laajemman yhteisöllisyyden. Meidän ja noiden erona oli ensin tuttu heimoyhteisö ja sen ulkopuoliset. Yhteinen uskonto luo laajemman pohjan "me" ajattelulle.
Alunperin uskonnot syntyivät varmaan tarpeesta selittää käsittämättömiä asioita, kuten ukkonen tai sairaudet. Kun metsän hengille suoritettiin riittejä metsästysonnen parantamiseksi, uskottiin voitavan itse vaikuttaa asioihin. Vanhan testamentin tai vaikka Inka-kulttuurin uhrimenot ovat versoita niistä alkukantaisemmista riiteistä. Vähän uudemmassa muodossa sellaisia voisivat olla astrologilla tai tarot ennustajalla käynti tai vaikka turvautuminen uskomushoitoihin. Tarve oman elämän hallintaan on vahva, vaikka sitten kuvitteelliseen hallintaan.
Kyllä vain. Yhteisöllisyys on ollut ilmeisen tärkeä tekijä jo ihmisyyden aamunkoitossa. Ihminen on laumaeläin ja kaipaa yhteistä johtoa yhteistä toimintatapaa ja päämäärää menestyäkseen.
Uskonto ja uskonnollisuus on monimutkainen riittien, magiikan, selitysten ja kertomusten verkosto jolla on tämä yhteisöllisyyden tavoite saavutettu myös henkisellä ja yliluonnollisella tasolla. Kuolematapaukset ,sairaudet, epäonni metsästyksessä ym. saivat toimintaohjeet ja huojentavan selityksen.
Evoluution on kuitenkin kaiken alullepanija. Kulttuurievoluutio ei synny tyhjästä vaan sen alullepanija on luovuus, älyllinen lahjakkuus, joka antaa kehittyneille eläimille uusia toimintatapoja. Sattuma, yksittäinen tapahtuma, antaa virikkeen ja luova yksilö soveltaa sitä omalla tavallaan.
Evoluutio on kulttuurievoluution alullepanija alunalkujaan, sitä en kiellä.
Noin. 2 milj. vuotta ihmiset ja sen edeltäjät ovat olleet evoluution paalupaikalla juuri kulttuurievoluution ansiosta. Tätä halusin aloituksella painottaa ja hyvä keskustelu siitä syntyikin.
Kreationistit oli tällä kertaa vaiti, ihme ja kumma;D
Kreationistit ovat vaiti siksi että he eivät pysty hyväksymään myöskään varhaista kulttuurievoluutiota ihmisellä.
Raamatun ja kreationistien mukaan ensimmäiset ihmiset olivat pronssikauden maanviljelijä/karjanhoitajia Lähi-idästä. Tuohon raamiin on vaikea yhdistää ensimmäiset kiveä puuta ja luuta työstävät keräilijä/metsästäjä esi-isämme miljoonien vuosien takaa.
Vielä vaikeampaa heille on hyväksyä samaan aikaan nykyihmisen kanssa eläneet sisarlajit ja nykyihmisen edeltäjät, kuten H. heidelbergensis ja H. erectus.