lääke valikoimaan. Nyt syön neljää tai laskentatavasta riippuen viittä eri lääkettä joita psykiatri on määrännyt. Diagnooseja on seitsemän, mutta yksikään niistä ei ole masennus.
Tällä hetkellä menee Lyrica yleistyneiseen ahdistuneisuushäiriöön, Rivatril paniikkihäiriöön, Ketipinor Depot parantamaan unta ja ehkäisemään läpilyöviä psykoottisia oireita, Ketipinor tarvittaessa pahaan ahdistukseen ja psykoottisiin oireisiin ja nyt uusimpana väsyttävä allergialääke Atarax nukahtamiseen.
Aiemmin otin nukahtamiseen tuota nopeavaikutteista Ketipinoria, mutta se alkoi aiheuttamaan minulle öisin todella ärsyttäviä kokovartalosätkyjä/kramppeja, joihin piti sitten taas ottaa tuota Rivatrilia joka torjuu myös kouristuksia. Minä ja lääkäri molemmat pidimme tuota kierrettä huonona juttuna. Tiedä sitten kuinka suuri osuus oli sillä, että otin tuota Ketipinoria lähinnä niinä harvoina iltoina jolloin en juonut olutta, mutta sitähän ei lääkärin tarvitse tietää.
Menen myös verikokeisiin keskiviikkona 26. päivä ja ajattelin olla vähintään siihen asti juomatta, vielä parempi jos sitä seuraavaan perjantaihin asti. Viimeksi tuli juotua lauantaina 15. päivä.
Tuntuu aika hurjalta tuo lääkemäärä, mutta kyllä vointinikin on ollut huomattavasti parempaa kuin alkuvuodesta, jolloin sain useita kertoja viikossa tuntikausia kestäviä itkukohtauksia ja pahimmillaan luulin kahtena päivänä peräkkäin, että radiossa keskustellaan minun raha-asioista ja säästämisprosentista moittivaan sävyyn. Juhannusviikolla mulle määrättiin tuo Lyrica ja sen jälkeen olen itkenyt tasan kaksi kertaa.
Onhan se hyvä, että lääketiede on kehittynyt ja sairas ihminen saa apua, mutta väistämättä tulee mieleen ajatus, että moniko noistakin lääkkeistä voitaisiin korvata rakastavalla tyttöystävällä, joka olisi kanssani samalla viivalla asioissa ja antaisi iltaisin viattoman hyvän yön suukon. Tiedättehän, en aio osallistua sadan metrin juoksuun 200m lähtötelineestä, jolloin maalissa joku Bicky Royal mies virnuilisi että "ai kato Peris, onko sun muijallasi juoksut juostuna kun hän on jo maalissa ennen sua? ☜(ˆ▿ˆ)
Tällä hetkellä menee Lyrica yleistyneiseen ahdistuneisuushäiriöön, Rivatril paniikkihäiriöön, Ketipinor Depot parantamaan unta ja ehkäisemään läpilyöviä psykoottisia oireita, Ketipinor tarvittaessa pahaan ahdistukseen ja psykoottisiin oireisiin ja nyt uusimpana väsyttävä allergialääke Atarax nukahtamiseen.
Aiemmin otin nukahtamiseen tuota nopeavaikutteista Ketipinoria, mutta se alkoi aiheuttamaan minulle öisin todella ärsyttäviä kokovartalosätkyjä/kramppeja, joihin piti sitten taas ottaa tuota Rivatrilia joka torjuu myös kouristuksia. Minä ja lääkäri molemmat pidimme tuota kierrettä huonona juttuna. Tiedä sitten kuinka suuri osuus oli sillä, että otin tuota Ketipinoria lähinnä niinä harvoina iltoina jolloin en juonut olutta, mutta sitähän ei lääkärin tarvitse tietää.
Menen myös verikokeisiin keskiviikkona 26. päivä ja ajattelin olla vähintään siihen asti juomatta, vielä parempi jos sitä seuraavaan perjantaihin asti. Viimeksi tuli juotua lauantaina 15. päivä.
Tuntuu aika hurjalta tuo lääkemäärä, mutta kyllä vointinikin on ollut huomattavasti parempaa kuin alkuvuodesta, jolloin sain useita kertoja viikossa tuntikausia kestäviä itkukohtauksia ja pahimmillaan luulin kahtena päivänä peräkkäin, että radiossa keskustellaan minun raha-asioista ja säästämisprosentista moittivaan sävyyn. Juhannusviikolla mulle määrättiin tuo Lyrica ja sen jälkeen olen itkenyt tasan kaksi kertaa.
Onhan se hyvä, että lääketiede on kehittynyt ja sairas ihminen saa apua, mutta väistämättä tulee mieleen ajatus, että moniko noistakin lääkkeistä voitaisiin korvata rakastavalla tyttöystävällä, joka olisi kanssani samalla viivalla asioissa ja antaisi iltaisin viattoman hyvän yön suukon. Tiedättehän, en aio osallistua sadan metrin juoksuun 200m lähtötelineestä, jolloin maalissa joku Bicky Royal mies virnuilisi että "ai kato Peris, onko sun muijallasi juoksut juostuna kun hän on jo maalissa ennen sua? ☜(ˆ▿ˆ)
Vastaukset 63
Vanhimmat
Minusta on hienoa jos auttaa
Minä sain Risperidon 3mg psykoosin laukasemiseksi. Se on kiva mömmö. Lähtee kaikki tunteet vekka ja tipahtaa kuin pumpuliin.
Sopiiko kysyä mitä mieltä psykiatri on ollut siitä, että mielestäsi neitsyttyttö vois parhaiten auttaa sun ongelmiisi?
En luonnollisestikaan ole sanonut asiaa tässä muodossa, vaan kertonut että on ollut epäonnea naisasioissa ja todennut että minua ja nuoria naisia kiinnostaa niin eri jutut ja päämäärät.
Rivatril.. Tuo on paha. Pidemmän päälle raivokohtauksia, hysteerisyyttä, paniikkihäiriö vaan pahenee.. Koukuttaa äkkiä.
Etkö sä voisi peris koittaa hankkiutua kokonaan eroon noista lääkkeistä, sillä ei se varmasti ole terveydelle mitenkään hyväksi vetää noin nuorena tollaisia määriä kaikkia pillereitä??
Muutenkin oon ollut aina sitä mieltä, että ei niihin masennuksiin ja muihin henkisen puolen ongelmiin kannata mitään lääkkeitä syödä, kun ei niistä edes oikeasti ole mitään apua. Kannattaa mieluummin koittaa keksiä jotain mielialaa nostattavia juttuja, kuten uusia harrastuksia, matkailua tai muuta sellaista.
Yksi pahimmista lääkkeistä mitä tiedän on finasteridi. Sehän blokkaa testosteronin muuntumisen dihydrotestosteroniksi, joka on 5 kertaa testosteronia tykimpi mieshormoni. Olen lukenut, että monella se lääke aiheuttaa libidon alenemista ja seisokkiongelmia ja kaiken kauhuksi lääkkeen lopettamisen jälkeen osalla miehistä alapääongelmat ovat jääneet pysyviksi!
Itse jos käyttäisin finaa, lopettaisin sen mahdollisimman pian. Toki mahdollisesti vähitellen annosta pienentäen, ettei ihan seinään lopeta, koska sekin voi olla haitallista. Lisäksi jos finaa syö hiustenlähtöön, fina kuulemma menettää tehoaan ajan saatossa ja esim. 10 vuoden päästä se ei annoksen jatkuvasta nostosta huolimatta enää pelitä ja hiustenlähtö jatkaa siitä mihin se jäi ennen lääkkeen aloittamista.
Toki finan käytöllä voi lykätä vääjäämätöntä kaljuuntumista esim. 10 vuotta, mikä jollekin voi ollakin tärkeää, ainakin jos kokee tuuhean tukan tärkeäksi parhaiden nuoruusvuosiensa aikana. Pitkän käytön jälkeen riski elinikäisiin hormonitoiminnan häiriöihin vaan kasvaa.
Toivottavasti sinäkin Darkis käyt psykiatrilla, sillä pahasti mielisairashan sinäkin olet. Juttele "ongelmistasi" lääkärin kanssa niin hän kyllä ohjaa sinut psykiatrille.
No en kyllä käy missään pykiatreilla, kun ei mulla ole siihen mitään tarvetta. Eikä ole edes mitään ongelmia, joiden vuoksi pitäisi lääkäriin hakeutua, niin mä jätän kyllä suosiolla ne lääkärit ja muut ammattiauttajat heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.
Oho, DarkFear puhuu ihan asiaa kerrankin. Ei ne masennuslääkkeet auta siinä mielessä kuin niiden toivoisi vaikuttavan. Ihan ruokavaliolla ja liikunnalla saa paljon hyvää oloa kehoon (masennus saattaa olla kemiallinen reaktio kehossasi josta tuo tunne syntyy), kokeilemalla harrastuksia ja matkailua tai ihan vaan jotain mistä itse nauttii. Tärkeää on myös poistua välillä omasta mukavuusalueestaan ja kokeilla uusia asioita.
Itse kärsin masennuksesta vuosia ja se vaikutti suuresti omaan elämääni. Sain elämäni kuntoon juuri noilla ylempänä olevilla ohjeilla. Masennuslääkkeet ovat pelkkää myrkkyä keholle ja se olotila mikä niistä tulee on jotenkin hyvin epäluonnollinen näin jälkikäteen ajatellen.
Jännää, että taas keskustelu kääntyi masennukseen ja masennuslääkkeisiin, vaikka pitkässä diagnoosiluettelossani ei ole masennusta eikä yksikään lääkkeeni ole masennuslääke.
Lyrica on epilepsia- ja hermosärkylääke joka auttaa jostain syystä myös ahdistuneisuuteen. Sen ansiosta hillittömät itkukohtaukset ovat vähentyneet lähes olemattomiin. Lisäksi se vaikuttaa minun tapauksessa piristävästi ja tekee olosta reippaan, positiivisen ja ulospäinsuuntautuneen. Rivatril on bentso, joka auttaa paniikkikohtauksiin. En enää nykyisin juokse kaupasta hikisenä ulos, vaan maksan ostokseni kaikessa rauhassa ja sopivan tilanteen tullessa juttelen small talkia myyjän kanssa. Ketipinor on antipsykoottinen lääke eli neurolepti, joka auttaa harhaluuloihin ja kuuloharhoihin. Enää ei Radio Cityllä keskustella raha-asioistani eikä iltaisin korvissa kai'u Bicky Royal mainoksen hollanninkielinen puhe. Atarax puolestaan on allergialääke, jonka tässä tapauksessa toivottavana sivuvaikutuksena on väsyttävyys.
Aamulla kun herään klo 7, puen välittömästi päällysvaatteet ja petaan sänkyni. Sitten keitän puuroa ja syön sen itse poimittujen marjojen kera. Sitten klo 8 alkaen on työasioita tai ainakin olen valmiina hoitamaan niitä.
En ole masentunut ja sillä selvä.
Täällä kun on näin asiantuntevaa porukkaa niin kertokaa miten saa ahdistushäiriön pois kun lääkärit eivät halua lääkkeitä antaa enkä haluaisi itsekään niitä kyllä syödä. Voiko ahdistuksen saada itse posi vai tarvitseeko keskusteluapua.. Kokemusta kellään? Liikun jo ja syön terveellisesti, ei ole poistanut kokonaan ahdistusta.
Valitettavasti ei parisuhteella nuppivaivoja paranneta. Luulin iteki joskus, että jos mä saan kumppanin, voin varmasti paremmin. No sit se kumppani vihdoinki löytyi ja eipä se olo siitä mihinkään parantunut, vaikka toki sellane pieni alkuinnostus ja piristysruiske siitä tulikin.
Ajan mittaan olo meni jopa huonommaksi koska tunsin syyllisyyttä siitä, miten surkea olen parisuhteessa(kin).
Parisuhde on loppujen lopuks aika vaikea laji. Jos sulla on muutenki vaikeuksia elämänhallintas kanssa ja siihen tulee se toinenki ihminen, ni asiat menee vain monimutkaisemmaksi.
Sun pitäis osata pitää se toinenki ihminen tyytyväisenä, mutta mitä siitä tulee kun et ole itseäsikään osannut rakastaa aikoihin?
Fakta on se, että masentunut ihminen on aina jonkinlainen taakka läheisilleen. Mustaki on aina vanhemmat huolissaan ja ne tarkkailee mun käytöstäni, että täytyykö lähteä taas nuppitohtorille. Inhottaa se läheisten huolen aiheena oleminen. Tunnen olevani pelkkä rasite kaikille.
Siks yritän vältellä parisuhteita, etten päätyisi enää kenenkään uuden ihmisen taakaksi. Tottakai se rakkauden kaipuu on jatkuvasti päällä, sille ei voi mitään.
Nykyään on valtavasti nuorilla masennusta, etenkin naisilla. Se on kyllä tosi iso haaste ihmisille parisuhteenki kannalta. Moni varmasti pelkää parisuhteita, koska tietää että onnistumisprosentti sen suhteen on huono ja sit tulee sydänsuruja.
Miehen itsetunnolle tärkeintä olisi päästä harrastamaan seksiä siinä 14-17 vuoden iässä jonkun suurin piirtein samanikäisen, ulkoisesti tyydyttävän tytön kanssa.
Siinähän se itsetunto ja mielenterveys tuhoutuu täysin jos se ensimmäisten seksikokemusten saaminen lykkääntyy jonnekin aikuisikään tai niitä ei saa ollenkaan.
Sitten kun ikää on jtn 20v tai enemmän, niin silloin on jo usein täysin mahdotonta saada niitä kauneimmassa iässä olevia naisia ja varsinkin sellaisia, joiden kanssa voisi sen oman poikuutensa menettää samalla viivalla. Mitä tulee seurusteluun ja seksiin, niin koko kokemusmaailmakin on silloin ihan erilainen jollain yli 20-vuotiaalla kaikenkokeneella naisella ja sitten jollain totaalikokemattomalla AT-miehellä. Joten eipä ihme, ettei palstan miehiä ihan kauheasti oman ikäiset naiset kiinnosta.
Kyllä sitä voi nelikymppinenkin neitsytsetä vielä eheytyä täysipäiseksi kansalaiseksi, jos vaan pääsee nussimaan samalla viivalla olevaa 13-16v teinineitsyttä.
Ainahan sitä voi seurustella ja harrastaa seksiä myös niiden itseään kokeneempien naisten kanssa, sillä eihän se totaalikokemattoman naisen löytäminen ole mitenkään erityisen tai ollenkaan tärkeä asia elämässä.
Eikä sitä tarvitse muutenkaan miesten tai oikeastaan teinipoikien saada sitä seksiä vielä ollenkaan, kun sellaiset asiat sitä ehtii kyllä oikein hyvin kokea sitten aikuisiässä ja täysi-ikäisenäkin. Eihän sitä alkoholia ja röökiäkään saa ostettua vielä alaikäisenä, niin ei sitä nyt sentään miehen mielenterveys saa siitä olla kiinni, että saako sitä seksiä joskus teini-iässä vaiko ei. Sitä kyllä ehtii oikein hyvin kokemaan sen ekan seksikerran sitten täysi-ikäisenä ja itseään kokenemmankin naisen kanssa.
En sanonut että tarvitsisi olla totaalikokematon, mutta ymmärrän kyllä sen miksei joku 20 totaalikokematon mies aloita sitä seksielämäänsä enää siinä iässä, vaikka jokunen harva mahdollisuus tulisikin vastaan, kun ne oman ikäiset naiset on yleensä valovuosia edellä totaalikokemattomasta miehestä.
Ja seurustellessa ne erot on usein vieläkin suurempia, kun yli 20-vuotiaalla naisella on takanaan yleensä useita seurustelukumppaneita takanaan/mahdollisesti oltu naimisissakin ja vieläpä lapsia edellisistä suhteista, kun totaalikokematon mies kaipaisi enemmän jotain teiniseurustelua jonkun samalla viivalla olevan kumppanin kanssa.
Itse sanoisin, että mies kyllä menettää elämässään paljonkin jollei saa seksiä 14-19-vuotiaana. Siinä iässä oman ikäiset naiset on kuitenkin kauneimmillaan ja samoin on miehen/pojan libido ja potenssi parhaimmillaan. Onhan se seksielämä paljon parempaa joskus 17-kesäisenä, jolloin on kova sex drive päällä ja kovat erektiot, kun jollain reilusti yli 20-vuotiaalla, jolla libido ei ole enää millään teinipojan tasolla ja erektio-ongelmatkin lisääntyy (toki yksilökohtaista, mutta silti).
No kyllä se mun mielestä on hieman tai suoraan sanottuna todella outoa, jos sitä ei voi parikymppinen tai vanhempikin mies sitä seurustelua ja seksielämää muka sen takia aloittaa, jos jäi joskus teini-iässä kokemattomaksi noiden asioiden suhteen. Se nyt ei ole mitenkään tavattoman harvinaista, jos sitä joku on vielä parikymppisenä hieman kokemattomampi noissa asioissa. Että varmasti siinä on henkilöllä jotain isompia ongelmia psyykkisellä puolella ja niitä ei todellakaan voi millään parisuhteen saamisella parantaa.
Mitä sun mielestä miesten/periaatteen miehen sitten oikein pitäisi tehdä tossa asiassa? Pitäiskö sitä sitten vaan olla ja elää koko lopun ikänsä yksin ja sinkkuna ja valittaa vuosikymmeniä noista samoista asioista vai??
Eikä se kyllä mun mielelstä mitään seurustelua haittaa, jos naisella onkin lapsia tai aikaisempia suhteita takanaan. Ei se ole mitenkään tärkeää miehelle olla se naisen ensimmäinen ja ainoa seurustelu ja/tai seksikumppani.
Kyllä sitä silloin teini-iässä on elämässä kaikkia muita asioita, kun ne seurusteluasiat, sillä ne kuuluvat enemmän sitten sinne täysi-ikäisyyteen tai aikuisuuteen. Silloin teini-iässä sitä on parempi panostaa vaan siihen koulunkäyntiin, harrastuksiin, kavereiden kanssa olemiseen ja kotona olemiseen. Enkä edes sanoisi jotain 14-vuotiaita tai alaikäisiä vielä edes naisiksi, sillä tossa iässä sitä ovat vielä alaikäisiä teinityttöjä.
Sulla taitaa olla jonkin sortin pedofiilisia taipumuksia, kun tunnut niin pitävän enemmän jostain alaikäisistä tytöistä, kun aikuisista naisista. Muutenkin sun puheet vaikuttavat siltä, että ihan kun yli parikymppisenä tai saati sitten yli kolmekymppisenä ei olisi elämässä enää mitään elämää. Että ihan kun melkein se vanhuusikä iskisi päälle jo reilu parikymppisenä, kun ei muka seksikään ketään enää silloin kiinnostaisi.
Aika harvoin, jos koskaan oon kuullut siitä, että reilu parikymppiset tai edes kolmekymppiset miehet joutuisivat muka viagraan turvautumaan, että en tiedä, mistä sä oikein vedät noita sun juttujasi. Vai onko sulla omakohtaisia kokemuksia:)))
Niinpä niin..
Taitaa täällä joillakin perustua näkemykset kuvitelmiin ja pornotarinoihin jne.. Ehkäpä otettu todesta pentuna liikaa niitä "isojen poikien höpöjuttuja" :D
Suurin osa niistä muuten oli aina keksittyjä juttuja.. Surkeimmat meteliä pitävät aikuisiälläkin ;)
Todellisuudessa harvoilla seksielämä on mitenkään ihmeellistä nuorella iällä aloitettuna. Eikä niin monet päädy rakkaussuhteeseen jossa kehittyy fyysisellä tasolla. Jolloin varmaankin voi ollakin ok touhut olleet..
Omakohtaista kokemusta ei ole mutta mitä pienenä tyttönä kuunteli muita ja vanhemmiten saanut välillä pakollakin olla korvana valituksille "kun piti mennä teininä hölmöilemään" tarinoille niin.. En koe menettäneeni mitään sillä, etten sekstaillut penskana.
Täysi-ikäisenä vasta vakaassa suhteessa (oli muuten kokematon parikymppinen poikaystävä myös eikä mitään helvetin libidon laskuja siinä iässä ole hah!) kerkes aivan hyvin.
Tietysti ne omat elämäntavat vaikuttaa niin miehillä kuin naisillakin libidoon/fyysiseen puoleen kaikinpuolin.
Mutta muuten ei ongelmia ole vielä edes päälle kolmekymppisillä.
Ihminen ehtii kokea kaikenlaista myöhemminkin. Ne ovat yhä vähemmistö, jotka polkee kaikkia vastaantulevia eikä todellisuudessa tytöt/naisetkaan niin puhkipantuja ole mitä täällä jauhetaan.
Toki jos perustaa kuvitelmat niiden nuoruusvuosien pikkukovisten ja koulun kuolatuimpien/polkulautojen mukaan niin kieroonhan sitä mieli kasvaa... Niitä parjattuja yhäreitäkin niistä piireistä kyllä löytyy vuosien myötä ja samoista saa sen oudon naisen "rupsahduksenkin" parinkympin jälkeen kuviteltua. <- ovat vain yksi "ihmisryhmä" vaan. Muu todellisuus onkin vallan jotain muuta.
Ja kuitenkin enempi sitä on "käytetty" jos on ollut pitkässä suhteessa kuin harrastanut yhden yön juttuja. Siltä ainakin omasta mielest kuulostaa.. :P
Esim. 8 vuotta seksiä useamman kerran vkossa yhden miehen kanssa vs. Muutama eri mies kuussa? Niin-in.. Eikä tavikset puuhastele kai sentään niinkään usein sinkkuina.. Pl. Ne avomielisimmät ääripäät molemmissa sukupuolissa.
Niitä lähes kokemattomia tyttöjä löytyy paljon parikymppisistä kun löytyy viel vanhemmistakin.. Eikä ole ulkoisesti edes pahimmasta päästä. Jos katsoo muuallekin kuin niitä "jännäjennoja" tai heikolla itsetunnolla varustettuja lähiörinsessoja.
Ei voi kuin ihmetellä miten vinksallaan joillkin on nupit. Sentään jotain järkeviäkin näkemyksiä löytyy..
Tuo on aivan totta, mutta en tiedä kumpi tekee pahempaa miehen psyykelle. Se että on aivan totaalikokematon ja nuoret naiset kuin toiselta planeetalta, vai se mitä mulle on käynyt monta kertaa, että pääsee ensin ns. seurustelusuhteeseen itseä viehättävän tytön kanssa mutta ennen h-hetkeä tulee torjutuksi tai itse kämmii asian jotenkin. Joskus toivoisin että olisin aivan totaalikokematon enkä tietäisi miltä tuntuu esim. pussailla ja makoilla vaatteet päällä naisen kanssa.
No+ei+se+nyt+mitenkään+järjettömän+harvinaista+ole,+niinkuin+ei+ole+sekään+jos+joku+jää+lopuniäkseen+neitsyeeksi,+kun+ei+niitä+naisia+vaan+riitä+missään+ikävaiheessa+kaikille.+N.10+%+miehistä+ei+edes+pääse+ikinä+poikuudestaan+koskaan+ellei+turvaudu+maksullisiin+palveluihin.+Niin+ja+tilastojen+mukaan+keskimääräinen+poikuudenmenettämisikä+on+vähän+alle+17,+joten+siinä+mielessä+totaalikokematon+20v+mies+on+jo+nykymeno+huomioiden+auttamattoman+vanha.
Varmasti niitä kokemattomia nuoria poikia on varmasti tänä päivänä enemmänkin ja sanoisin kyllä tämän sun mainitsemasi 17-vuoden keski-iän olevan vanhentunutta tietoa. Että ei kyllä todellakaan mikään parikymppinen ole mitenkään auttamattomasti muka liian vanha.
Vaikka tämä sun mainitsemasi keskiarvoikä pitäisikin paikkansa, niin sehän on vain iän keskiarvo, eli jos se keskiarvoikä on siinä n. 17 vuoden kohdalla, niin silloinhan se tarkoittaa just sitä, että tähän joukkoon mahtuu mukaan myös niitä yli parikymppisiä, kun jotkut ovat kuitenkin tämän keskiarvoiän alle.
On se toki jokaisen oma päätös, että miten sen elämänsä haluaa elää, mutta kyllä se mun mielestä on vaan tosi outoa, jos haluaa välttämättä jäädä ikuisesti sinkuksi vain sen takia, ettei ole saanut niitä seurustelukokemksia joskus alaikäisenä. Kuitenkin tätä palstaa kun lukee, niin huomaa kyllä hyvin sen, että miten ne tollaisesta elämäntavasta kiinni pitävät tuntuvat olevan onnettomampia elämänsä suhteen, kun ne jotka vaan astuvat rohkeasti parisuhteeseen ja eivätkä välitä siitä, että tuliko sitä seurusteltua joskus ala-aste- ja/tai yläasteikäisenä.
Eikä niillä teinivuosilla edes ole mitään niin merkitystä myöhemmässä elämässä, sillä kyllä sitä ehtii mies hankkimaan niitä seurustelukokemuksia sitten myöhemminkin, kuten vaikka parikymppisenä ja vanhempanakin. Että ei sitä turhaan kannata hätäillä elämässä sen seksin aloittamisen kanssa, kun sen voi aloittaa sitten yli parikymppisenäkin.
Silloin alaikäisenä sitä on hyvä keskittyä tosiaan vaan siihen koulunkäyntiin, opiskeluun, uravalintoihin, harrastuksiin ja muihin vastaaviin asioihin. Kyllä ne seurusteluasiat ehtii tehdä ja kokea sitten myöhemminkin, eikä sitä tarvitse naisen olla sitten enää mikään kokematon ensikertalainen noissa asioissa.
Varmaan sitten sulla on itselläsi jotain psyykkisen puolen ongelmia tässä asiassa, kun sua ei kerran enää seksi ja naiset tunnu kiinnostavan. Mutta turha sun on väittää sitä jonakin faktana, että kaikilla muillakin miehillä se asia olisi muka just noin.
Tuskin sulla nyt sentään mitenkään koko loppuelämä on tässä pilalle mennyt, että ihan vaikea moista edes uskoa. Ei muuta, kun otat vaan uuden positiivisemman asenteen ja lopetat niiden menneiden murehtimisen, niin kyllä sitä sullekkin vielä joskus joku nainen jostain löytyy.
Kannattaa kyllä oikeasti hakea jotain ammattiapua tohon asiaan, jos sä muka koet niin, ettet oman ikäsi takia kelpaisi naisille. Aina sitä kuitenkin pystyy mies löytämään naisseuraa missä iässä tahansa, niin ei kyllä pitäisi noin nuoren miehen ajatella tolla tavoin.
Ei todellakaan ole hyvä aloittaa niin aikaisin kuin mahdollista. Alle 15 v on liian nuori harrastamaan seksiä, ei tiedä vielä mitä itse haluaa tai miten ottaa toinen huomioon. Silloin ollaan ihan lapsia vielä.
24 v ei tosiaan ole mikään liian myöhäinen aika aloittaa seksielämää. Nörteille ihan normaali aika.
Viagraa ei kannata pelätä, jos sitä tarvii niin sitä tarvii. Ihmiset tarvitsevat erilaisia lääkkeitä, yhdet allergiaan, toiset mielenterveysongelmiin, kolmannet seksuaalisuuteen. Lääkkeitä käytetää siksi, että niiden kanssa asiat toimii. Aikamoista ennakkoluuloa ja elämänkokemattomuutta, jos toisen lääkityksestä tekee itselleen ongelman. Toki sellaisiakin on, mutta mitä enemmän elämänkokemusta tulee, sen paremmin tämänkin tajuaa.
Ihmisillä on erilaisia seksuaalisuuksia. Toiset kiihottuu nopeammin ja enemmän ja useammin kuin toiset ja joillain se muuttuuu. Ymmärrystä itselle ja toisille, ei kaikkien tarvii olla samasta muotista tehtyjä. Eikä fiksut oleta, että kaikki on.
Joo mutta kun en yksinkertaisesti näe Viagran kanssa harrastetussa seksissä mitään pointtia, koska ei miehuudentuntoni siitä tule parantumaan. Muutenkin olen jo useamman vuoden ehtinyt kyseenalaistaa koko seksielämän aloittamisen mielekkyyden, koska olen jo näinkin vanhaksi ehtinyt olemaan sitä ilman eikä teini-iän tapahtumia/tapahtumatta jäämisiä voi enää mitenkään korvata. Aika on vaan yksinkertaisesti ajanut ohi jo yli 5 vuotta sitten. Tuskin edes voisin koskaan saadakaan sellaista seksikumppania, joka minua itseäni tyydyttäisi.
Lähinnä tuo itsetunto onkin ainoa syy, miksi sitä seksiä haluaisi harrastaa, koska en muuten koe seksiä kauniidenkaan naisten kanssa mitenkään nautinnolliseksi (kävin alle 20-vuotiaana pari kertaa prostituoidulla, mutta se tuntui samalta kuin olisi polkenut tulpatonta mopoa).
Lisäksi ymmärryksesi naisena miehen seksuaalisuudesta on selvästikin erittäin hataralla pohjalla. Tuommoiset "Alle 15 v on liian nuori harrastamaan seksiä, ei tiedä vielä mitä itse haluaa tai miten ottaa toinen huomioon." -puheet on noita naisten juttuja, mutta miehelle seksi ei juurikaan tuota muuta kuin lihallista, materiaalista nautintoa sen ohella, että se pillunsaaminen itsessään toki kohottaa pojan/miehen itsetuntoa. Jos olisin itse saanut päättää, olisin menettänyt poikuuteni jo 15-vuotiaana. Ehkä joskus 18-20-vuotiaana olisi vielä ollut vihoviimeinen h-hetki, mutta nyt on peli menetetty.
Ja palataan tuohon Viagran käyttöön vielä. Ainoa mahdollisuus saada seksiä on minulle käydä kymmeniä kertoja baarissa peräjälkeen ja toivoa, että joku kiimainen nainen tulisi tekemään aloitteen. Koska olen keskimääräistä rumempi, sitä tapahtuu vain harvoin. Vaikka kävinkin aiemmin baareissa viikottain meni välillä kuukausia, ettei yksikään nainen tullut tekemään aloitetta. Viagra alkaa vaikuttaa vasta tunnin päästä otettuna, enkä voi ottaa sellaista ihan vaan sen takia, että minulla on noin prosentin mahdollisuus saada sillä kerralla baarista pillua. Lisäksi tarvitsen baareissakäymiseen pohjiksi vähintäänkin sen 10 annosta alkoholia ja alkoholi heikentää Viagran vaikutusta.
Lisäksi monikaan lääkäri ei suostu edes minulle Viagraa määräämään, koska mitään verenkiertovikaa peniksessä ei ole todettu. Lisäksi Viagra aiheuttaa mm. priapismia, jonka seurauksena voi olla peniksen lopullinen toimintakyvyn heikkeneminen tai jopa peniksen kuolio. Lisäksi Viagran teho heikkenee/lakkaa pidemmällä aikavälillä. Lisäksi se voi aiheuttaa vaarallisia rytmihäiriöitä.
On kummallista että sinulle määrätään kaikkea muuta unettomuuteen, paitsi ei siihen tarkoitettuja lääkkeitä. Tämä atarax sitten oikein pohjanoteeraus. Kyllä huomaat hyvin nopeasti että kyseisellä lääkkeellä ei tee helvettiäkään.
En tiedä oliko pelkkää placeboa, mutta nukuin viime yönä tosi hyvin. Menin nukkumaan klo 22, kävin yöllä kahdelta pissalla ja heräsin kun kello soi seitsemältä. Siinä se. Ei kouristuksia, painajaisia, aamuyön heräilyä eikä muutakaan.
Jepjep L ja R psykoosiin hyviä, mut olet koukussa, noi antihistamiinit ja muut ihan paskaa. Varmaa hyvii unii ja metallin maku suussa.
Joku vihree tee ja hippi safkat perähuuhtelun kera tekis saman vaikutuksen. Ataraxis kait jotain lume rauhottavaa. Mee juoksee pihalle tai metsää istuu ja mieti, lue mistä ne lääkkeet on tehty ja syö pari käpyä.
Mullakin noita samoja lääkkeitä ja oli erilaisia oireita, psykoosipiirteinen persoona ja sosiaalistentilanteiden pelkotiloja, vainoharhaa ja ahdistuneisuutta....
Sitten vaan luovuin lääkkeistä kun ne olisivat saattaneet käynnistää aikuistyypin diabeteksen, johon meillä suvussa alttius.
Suvun miehillä (äidin puolen) on siis näitä syysmasennus, mielenterveysongelmia, lonkan nivelrikkoa, psoriaasisihottumaa, atooppinen iho jne.
Lisäksi varhainen murrosikä, lienee liittyvän hormoonieritykseen.
Testasin melatoniinia, carcadin 2mg debot. En ole muuta lääkettä tarvinut enää.
Psoriaasis katosi n. 3 kk käytön alkaessa, stressi ja hermoilu hävisivät ekalla kerralla, tuli nukuttua n.10tuntia päivä jonkin aikaa... nykyään monimuotoiset mielenterveysoireet ovat tasaantuneet, ei oireita.
Syysmasennuskin on kadonnut. En sitä niinkään kaipaa mutta tarkoitan että en enää syö 10 eri lääkettä eri lääkkeiden aiheuttamiin oireisiin, vaan lääkkeiden syönti loppui kohdallani ja elämä on palautunut uomiinsa :)
"Sitten vaan luovuin lääkkeistä kun ne olisivat saattaneet käynnistää aikuistyypin diabeteksen, johon meillä suvussa alttius."
Mikä lääke sellaista aiheuttaa?
Siis Circadin 2mg debot
korjaus
Tais olla 2sen sukupolven antipsykoosi lääke, Seroquel prolong
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/2/9190692.pdf
Seroquel oireista sen verran että paino nousi, lihosin helvetisti, lisäksi tuli ummetukset ja nesteen kertymiset ja ei siinä viellä kaikki... päivisin kun oli pakko käydä työssä, nukuin silmät auki bussipysäkillä ja töissä, siis oikein, hereillä mutta kuorsasin samalla. Oireet eli stressi oli helvetistä. Onneks tajusin lopettaa ton lääkkeen, olisin varmasti kuollut jo aikoja sitten.
Toivottavasti hoitoosi kuuluu myös tiivis, säännöllinen terapia. Minusta on vastuutonta hoitaa noinkin pahaa mielenterveysongelmaa ilman terapiaa. Lääkkeet tarvitsevat terapiaa tuekseen.
Terapia on turhaa lumehoitoa ja tiedät sen itsekin.
No en kyllä itsekään menisi mihinkään terapiaan, jos siihen olisi tarvetta. Mutta mikä sitten sun mielestä olisi aloittajalle, eli perikselle parempi apu??
Äläkä nyt vaan kehoita häntä mihinkään itsemurhaan, koska hänellä on kuitenkin ihan hyvä elämä ja tulevaisuus edessä. Periksellä on kertomansa mukaan oma firma, iso omakotitalo, mersu ja rahaa useita kymmeniä tuhansia ja vielä iso perintö tulevaisuudessa.
Tapaan psykiatrista sairaanhoitajaa noin 2-3 viikon välein, mutta en erityisemmin pidä hänestä enkä koe että siitä on muuta hyötyä kuin että hän kirjaa ylös vointini, jonka perusteella lääkityksiä määrätään/jatketaan.
Ja en minä ole itsetuhoinen, vaikka joku siihen yllyttäisikin. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus juoda kännit ja olla ilkeä jollekin naiselle kuten esimerkiksi uimahallin siivoojalle. Kerrankin DarkFear on oikeassa, että minulla on sinänsä ihan hyvä elämä ja muutakin menetettävää kuin henki tai poikuus.
Kyllä tekisi psykoterapia sullekin hyvää, sen verran pahasti on sunkin nuppisi sekaisin.
Sä oot alkanutkin käyttämään aika paljon alkoholia? Juotko vain kaljaa vai haetko Alkosta vahvempia juomia. Omakotitalossa, jossa pihaa riittää (??) voisit varmaan valmistaa kiljua/pontikkaakin. Tulisi vähän edullisemmaksi. Helpommalla toki pääsee ku kaupasta hakee vaan juomat...
Joo loppukesästä alkaen on tullut juotua erinäisten syiden takia vähän turhan paljon, yleensä noin 10-15 olutta kerralla 3-4 iltana viikossa. Ennätys taisi olla 75 annosta viikossa jaettuna viiteen iltaan. Huh. Joskus harvoin tulee juotua viskiä, mutta lähinnä Lidlin Nobelaner-olutta ja edullisia erikoisoluita kuten Nokian Keisari-sarjan tai Laitilan Kievari-sarjan tuotteita.
Oon tässä viimeisen parin viikon aikana vähentänyt muutenkin kun tuollaisen määrän juominen aiheutti ärsyttävää ripulia, jonka vuoksi piti käydä vessassa monta kertaa päivässä. Nyt kun on nuo verikokeet viikon päästä, niin pysyttelen nollalinjalla joka tekee muutenkin ihan hyvää välillä. Verikoepäivänä pitäisi olla 11 päivän raitis jakso takana. Ihan mukava on ollut herätä selvänä ja käydä vessassa noin kerran päivässä. Jospa tämän parin viikon nollalinjan myötä palaisin jälleen kohtuullisempaan määrään.
En kyllä alentuisi mitään kiljua saati pontikkaa tekemään, sillä ei olut ole kaupassakaan ylitsepääsemättömän kallista ja olennainen osa nautintoa on juoman maku ja pikkusuolainen syötävä samalla.
Joskus 17-vuotiaana tein kerran kiljua ladon vintissä, jonne äitini ei kyennyt/kykene kulkemaan. Hyvinhän se silloin pärisi eikä tullut hiivan aiheuttamia mahavaivoja.
Jos en ihan väärin muista, niin käytin astiana 2 litran muovipulloa. Porasin korkkiin reiän johon asensin polkupyörän renkaan venttiilin ja tiivistin liimalla. Näin ollen paine pääsi pullosta ulos, mutta pulloon ei päässyt ilmaa. Laitoin sinne vettä, sokeria ja pikahiivaa sopivassa suhteessa ja annoin käydä. Lopuksi suodatin sen kahvisuodattimella, johon jäi suuri osa hiivasakasta. Sitten vielä varmuuden vuoksi lämmitin sitä kattilassa miedolla lämmöllä, jotta mahdollinen metanoli poistuisi, sillä se höyrystyy alemmassa lämpötilassa (noin 65) kuin etanoli (noin 78). Valmiin tuotteen sekaan laitoin greippitiivistemehua ja sehän oli kuin lonkeroa, mutta todennäköisesti vahvempaa.
Tuollainen määrä alkoholia ja runsas lääkkeiden käyttö yhdessä ei varmaan pidemmän päälle tee hyvää maksalle eikä toki muutenkaan. Hienoa, että nyt olet saanut pidettyä taukoa alkoholin juonnista!
Tiedän, siksi hieman jännittääkin nuo maksa-arvot. Viime syksynä kun kävin verikokeissa, näytteenottopäivä oli torstai ja edellisenä viikonloppuna join perjantaina ja lauantaina. Join silloin muutenkin noin 2-3 kertaa viikossa ja kaikki arvot olivat erinomaiset. Ei se toki silti tarkoita että liika juominen olisi turvallista.
Sun+kannattaisi+peris+käydä+Tallinnasta+hakemassa+juomat,+niin+saisit+sieltä+huomattavasti+edullisemmin+ja+pääsisit+myös+käymään+laivalla.+Voisit+myös+ostaa+jonkun+pullon+sitä+80%+Saarenmaan+vodkaa:))
Olen kyllä harkinnut, että kävisin joskus ihan vaikka perus ruotsinlaivalla ostamassa olutpakkauksia, mutta ei se hintaero loppujenlopuksi ole kovin suuri ja suosin mieluiten täysmallasoluita joihin ei lukeudu esimerkiksi Saku, Karhu yms.
Ja olisihan se muutenkin arveluttavaa jos nuori mies lähtisi yksin laivalle tai jopa Tallinnaan asti, kun yleensä muut matkustajat/matkailijat liikkuvat esimerkiksi kaveri- tai työporukassa.
Itse asiassa katselin äsken ihan uteliaisuuttani laivojen hinnastoa, niin kyllähän sieltä esimerkiksi Lapin Kultaa ja paria muuta täysmallasolutta saisi aika halvalla. No onneksi mulla on vielä ne parhaat nuoruusvuodet edessäpäin, jolloin voin lähteä yksin laivalle ostamaan edullista olutta.
Joo no laivalta saa toki oluet edullisemmin, kun mitä maista kaupasta. Mutta Tallinnasta saat maista vielä edullisemmin, kun mitä laivalta tax freestä.
Saattaa jopa pari lekaa 80-prosenttista Saarenmaata lähteä vaikka kympillä:) Kaljatkin pitäisi olla Virossa huomatavasti edullisempia ja samoin röökit, jos haluat ostaa vaikka myytäväksi.
Mutta kannattaa toki sitä matkaseuraa myös sinne Tallinnan risteilylle hankkia, ettei muut ihmiset pääse ajattelemaan kaikkea negatiivista siitä nuoren miehen yksin matkailusta ja ihmettele sitä, että miksei sitä ole nuorella miehellä ketään kavereita mukana siellä laivaristeilyllä ja Tallinnassa.
Kai sulla sentään joitakin tuttuja on, joita sä voit pyytää mukaan matkaseuraksi??
Ei se tyttöystävä ole mikään kaikkivoipa äiti, joka puhaltaa pipin pois. Se on toinen ihminen, jolla on omat ongelmansa ja omat asiansa. Ihan yhtä hyvin sun pitäis pystyä rakastamaan ja lohduttamaan sitä, olla henkisesti läsnä sen jutuissa.
Oma mielenterveys heijastuu tosi paljon ihmissuhteisiin. Mitä paremmin itse voit henkisesti, sitä paremmin ymmärrät muita ja itseäsi suhteetkin sujuu. Mitä huonommin sulla menee, sen vaikeampaa suhteilukin on.
Puhu sille lääkärille suoraan ja kaunstelematta mitä aattelet naisista! Näytä mitä oot tänne kirjoitanut, niin se osaa ottaa sun ongelmat niin vakavasti kuin pitääkin.
Parisuhde... koko ajatus aiheuttaa itselleni päänsärkyä.
Ei sitä sitten kannata edes ajatella. Aina voi viettää parhaat nuoruusvuotena sinkkuna hummaillen. Parisuhdetta voi alkaa harkitsemaan sitten kun omat juostut on juostu ja on aika asettua aloilleen. Siinä nuoruusvuosien loppupuoliskolla eli viisikymppisenä esim.
Hyvä että kerrankin joku tällä palstalla kertoo totuuden, sillä just noin se asia on!!!!!! Parempi kerryttää rauhassa sitä rahaa ja varallisuutta nuoruudessa niin on sitten vanhempana millä estää hiustenlähtö ja palkata mukaan henkilökohtainen avustaja Tukholman risteilylle auttamaan paikasta toiseen liikkumisessa ja muissa käytännön järjestelyissä.
Haaveiletko iltapususta kauniilta ja viattomalta tytöltä? Itketkö itsesi uneen kun et löydä omaa parempaa puoliskoasi. Onpa söpöä ja liikuttavaa. Hei jätkä nyt oikeesti, mitä helvettiä! Kävisit vaikka vaihteeksi jossain kunnon hampparipaikassa vetämässä kunnon äijäruokaa. Saattaisit hyvässä lykyssä nähdä Timpan siellä perheineen poikani ja Mohammedin kanssa maksamassa itsensä kipeäksi. Siis jos sinulla nyt jää aikaa muuhunkin kun lääkkeiden vetämiseen ja kynsiesi lakkaamiseen.
Kävin muuten taas hiljaittain Liljalaaksossa vähän kourimassa Janicaa. Aikalailla sen perse oli taas kasvanut sitten viime näkemän, eipä Timppa sitä ainakaan nälässä pidä, hähhähhäh! Kysyin kans Timpalta, miten sen ja nuoremman Bickyn yhteinen panssarivaunupienoismallien kokoamisharrastus on lähtenyt käyntiin kun niistä telaketjuista silloin joskus oli puhetta. Minä ja Kid siinä räjähdimme nauruun eikä Janskullakaan oikein pokka meinannut siinä pitää. Timo siinä tuijotteli kengänkärkiinsä antamatta suoralta kädeltä mitään kunnon vastausta, jotain epämääräistä voivottelua olin kuitenkin kuulevinani. Luultavasti se vitsi meni kuitenkin Timpalta itseltään vähän ohitse.
Vein itseasiassa Janskun ajelulle Chevrolet Silveradollani tuossa hiljaittain yhtenä iltapäivänä kun Timppa oli vielä insinööritoimistossa puurtamassa perheensä eteen. Jansku saikin multa kunnon kyydit, enkä puhu pelkästään mistään Prisman ostosreissusta HÄHHÄHHÄH! No joo mutta mitä Timppaan ja sen kaveriin Ekiin tulee niin täytyy kyllä myöntää että on niissä sentään sisua. Itse en montaa viikkoa jaksaisi tuollaista uusioperheen mukanaan tuomaa sirkusta, tai kutsutaanko sitä nykyään suomalaiseksi keskiluokkaiseksi unelmaksi, en ole varma.
Materiaalia Bickyn sivuille: https://www.youtube.com/watch?v=_vgQalXaIxs
Hmmm.. Onko nuo siis sun jotain harhoja? Eihän sua sitten saa missään tapauksessa yllyttää.
Tuo oli hyvä, mies86!
Itse asiassa kävin maanantaina Kaskenkadun Nesteellä syömässä Sibylla kerrosaterian ja minusta tuli hetkessä ytm. Maanantai-illalla eräs nettituttu (varattu 22v nainen) lähetteli kännykällä otettuja kuvia punaisista stringeistään ja lopulta alapäästään ilman niitä. Kirjoittelimme samalla kaikkea pikkutuhmaa. Välillä hän päivitteli, että tämä ei ole oikein hänen miestään kohtaan.
Itse asiassa ihan hyvä esimerkki siitä miten naiset käyttäytyvät ja miksi halveksin naisia. Vaikka olihan se minun asemassa ihan hauskaa kirjoitella hänen kanssaan ja vastaanottaa kuvia, sillä minuahan ei siinä kuviossa nöyryytetty tai vehtailtu selän takana.
Joo, kyllähän tuollainen käytös naiselta on omiaan murtamaan uskoa naissukupolveen. Toisaalta onhan osa miehistä samanlaisia toisen selän takana pelailijoita.
No, voihan naisia ainakin panna jos ei luotto riitä muunlaisen suhteen muodostamiseen. On se paneminen ainakin erittäin mukavaa vaihtelua runkkaamiselle. Tulet huomaamaan sitten kun pääset pukille ;)
Alkuvuodesta hän oli kiinnostunut tutustumaan minuun suhdemielessä, mutta jarrutin asiaa vedoten välimatkaan. Toinen syy, jota en hänelle sanonut, on se että tyttö on entinen mamupatja.
Eli tavallaan tässäkin tapauksessa olisi ollut naista tarjolla, mutta en pysty aloittamaan suhdetta tai menemään sänkyyn naisen kanssa jota en kykene kunnioittamaan.
Oliko tyttö jo alkuvuodesta samassa suhteessa kuin nyt? Aikamoista peliä kyseinen tyttö pelaakin :P
Ei ollut suhteessa vaan sinkkuna. Kesällä hän alkoi suhteeseen jonkun aasin näköisen ktm:n kanssa, eli kyseessä on suhde, jossa osapuolet joutuvat tyytymään toisiinsa. Saa nähdä kauanko tuokin kotileikki kestää.
Niin oliko sulla vaatimuksena naiselle neitsyys vai käykö max muutaman miehen käyttämä nainen? Jos ei aivan neitsyt tarvitse olla, tarjontaa luulisi löytyvän selvästi enemmän kuin jos pitäisi olla täysin neitsyt. Yli 18-v ikäluokassa neitseet lienee kohtalaisen harvassa ja alle 16-vuotiaisiin ei taas kannattaisi koskea.
Oletko miettinyt jos saisit ostettua neitsyyden joltakin tytöltä esim. netti-ilmoittelun avulla? Itellä olis ainakin vaikea tuollaisessa tilanteessa miettiä mikä olisi sopiva rahasumma, jota tarjota xD
Kyllä lähtökohtaisesti haluan, että mahdollinen kumppani tai tyttöystävä olisi kanssani samalla viivalla.
Voi olla vaan tossa iässä ja vanhempana enää vaikea löytää sellaista naista, joka olisi sun kanssasi tasoissa.
Kannattaisi vaan huolia joku nainen, vaikka hänellä olisikin aikaisempia miessuhteita takanaan, kun eihän ne naista mihinkään huononna.
Yhtä vahvat lääkkeet ja rasistinen maailmankatsomus?
Siis väitätkö oikeasti että minä olisin esiintynyt tässä ketjussa Bicky-miehenä :)))))))))
Ettei vaan asialla olisi ollut Bicky itse tai sen poika :)))))))))
Vaikka vähän hassu sattuma tietenkin että esiinnyin tuossa vähän ylempänä omallakin nimimerkilläni. Mutta kummiskin, turhaapa sitä on vielä tuossa iässä ottaa paineita noista naisjutuista. Ehtii sitä siinä vielä kuusikymppisenäkin parhaiden seniorivuosien ollessa vasta edessäpäin. Vähän viagraa alle niin kyllä se siitä.
Noilla pillereillä saa kuupan niin sekasin että oot kohta kuorimassa itteäs niinkuin appelsiinia..
Masennus.
Ahdistuneisuus.
Sydänsurut.
Halut tappaa joku munapää..
Kaikki paranee ryyppäämällä.