Ilmanhan pitäisi olla renkaan sisällä ja ulkopuolella yhtä lämmintä, ainoastaan paine muuttuu. Liittyykö venttiilin lämpeneminen pumppaamisen aikana jotenkin tähän "paineistamiseen" ja mikä sen aiheuttaa?
Miksi polkupyörän venttiili lämpiää pumpatessa?
velttokumi
361239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Miten niin pitäisi olla yhtä lämmintä?
Onhan se yleisesti tunnettu asia, kun ilmaa puristetaan kasaan, niin sen lämpötila nousee.
Ahaa, en tuota tiennytkään. Miksi se lämpötila nousee?
Tuolle toiselle vastaajalle kommentoisin, että pyörä oli ollut varastossa muutaman viikon, joten uskoisin lämpötilan olleen renkaan sisälläkin sama kuin ulkopuolella. Ei se rengas ainakaan yhtä lämpimältä tuntunut kuin venttiili pumppauksen jälkeen.
Selitys löytyy täältä:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&sqi=2&ved=0ahUKEwiEkOWI4unPAhVGCiwKHfTmDQkQFggZMAA&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideaalikaasu&usg=AFQjCNEjKIo79aICkuK0wMqGHuhzzDJdxA
Miksi muuten tuollainen linkkimonsteri? Tämä varmaan olisi riittänyt:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideaalikaasu
Montahan euroa Google tienasi tuollakin vakoilulla.. tämä siis ainoastaan muuten vaan ihmetellessä. Alkaako byrokratia tulla jo nettiliikenteeseenkin ;-)
Enpä tiedä. Hain artikkelin, tarkastin, että tieto löytyy sieltä riittävän selvästi ja kopsasin linkin. Samaan artikkeliin meni kuin sinunkin linkkisi.
Pitää todeta vapaasti Paksua Mustaa Kirjaa siteeraten: "Tutkimattomia ovat Googlen tiet"
Ei kai entinen fundamentalisti Agnoskepo mennyt vanhaan vipuun ja pitänyt "Tutkimattomia/tutkimattomat ovat Herran tiet" Raamattu-sitaattina?
No, jotain vähän sinepäinhän sieltä löytyy, "tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät tiensä..."
Asiaan: Onhan hyvin tunnettu ilmiö, että kaasu kuumenee puristettaessa, siihenhän mm. dieselmoottorin toiminta perustuu.
Lämmennyt ilma virtaa ahtaan venttiilin(joka vielä on hyvin lämpöä johtava) kautta renkaaseen.
Pumpussa pumpatessa paine nousee hetkellisesti hyvinkin suureksi, venttiilin ahdistaessa ilman virtausta.
Selvä asia, että venttiili on tässä kuumimpana käyvä osa.
Vai meni vanha fundis halpaan ja lainasi Bibliaa ihan väärin. Taitaa ikä painaa Agnoa.
Ettei vaan olisi kyseessä se vanha Raamatun viisaus, jossa sanotaan: "Työn pelko on Herran alku". Tästä voidaan johtaa sanonta "Tuntemattomia ovat Herrojen työt" ;-)
Dieselmoottorissa on hehkutulpat joilla polttoaine saadaan syttymään ja moottori lähtemään käyntiin. Sitten kun se käy niin palamistapahtuma tuottaa lämpöä. Ilma ei lämpene sylinterissä niin paljon että se yksinään saisi dieselin syttymään.
ei taida pitää paikkaansa
No sitten sun täytyy tehdä käytännön koe ja disabloida hehkut ja koittaa miten hyvin lähtee -me muut tiedämmekin miten käy.
Kyllä Suomen kesäisissä lämpötiloissa monet dieselmoottorit käynnistyvät vaikka hehkutulpat olisivat pimeänäkin.
Juuri syksy pakotti vaihtamaan vanhaan lava-autoon hehkut, joka tulppa oli kaputt...
Jos joku ei vielä tiennyt:
Kun Googlen hakutuloksissa on linkki, ja viet hiiren siten, että kursori osoittaa linkkiin, mutta et klikkaa sitä, näet selaimesi tilarivillä (jos tilariviä ei ole asetuksista piilotettu tai jätetty laittamatta näkyväksi) URLin, joka näyttäisi osoittavan suoraan sivulle, joka vastaa haun tulosta.
Jos kuitenkin klikkaat linkkiä tai kopioit sen leikepöydälle, tällöin saat linkin, joka osoitrtaa Googlen hallitsemaan osoitteeseen (tunnistat domain -osan lopusta .google.com tai .google.fi ) ja tuolla sivulla on uudelleenohjaus sinne, minne oikeasti halutaan.
Tämän ylimääräisen uudelleenohjauksen avulla Google kerää tietoa, mitä hakutulosta klikattiin.
Jos jotain hakutulosta klikataan paljon enemmän kun muita, tämä tosiasia saattaa jatkossa nostaa kyseisen tuloksen lähemmäksi hakutulosten kärkeä, eli ykköspaikkaa normaalien hakutulosten joukossa. Toki sponsoroidut linkit (eli ne, joista jokin taho maksaa Googlelle) tulevat vielä ennen sitä ensimmäistäkään normaalia hakutulosta.
Jos löytyy hyvä sivu (kuten toisinaan wikipedia) niin kannattaa kopioida se URL vasta siitä wikipedia -sivun omlta ositeriviltä, tällöin et tule kopioineeksi Googlen uudelleenohjaussivun URLia.
Venttiili kuumenee venttiilin painehäviön kuluttaman energian lämmittämänä.
Renkaan ilma ei paljon lämpene, vaikka paine nousee, kun samalla myös ilman määrä kasvaa. Ja ennen pitkää renkaan ilmakin jäähtyy ympäristön lämpötilaan ja paine asettuu sitä mukaa.
Paljonko se ilma renkaassa lämpenee jos pumpataan tyhjään 5 nar oaine eikä lämpöä siirtyisi pois ?
Pumppauksen+hyötysuhde+ei+ole+100+%.+Osa+pumppaustehosta+menee+lämmöksi,+mikä+lämmittää+ilmaa,+venttiiliä+ja+rengasta+jo+pumppauksen+aikana.+Suurin+osa+pumppaustehosta+menee+kuitenkin+renkaan+paine-energiaksi.
Jos+pumpataan++5+bar+paineeseen+fillarin+rengas,+niin+ilma+voisi+lämmetä+luokkaa+parikymmentä+astetta.+Kun+se+sitten+jäähtyy,+niin+renkaan+paine+onkin+enää++4.4+bar+eli+3.4+bar+ylipainetta.
Eikö tosiaankaan enempää ?
Jos paine renkaassa nostetaan 1 bar > 5 bar, niin lämpötila nousee vain parikymmentä astetta jos lämpöä ei siirry ulos.
Ilmamäärän lisääntymisellä ei pitäisi olla vaikutusta, koska lisättävän ilman lämpötila olisi oltava vähintään sama kuin renkaassa, sehän on myös puristettava samaan paineeseen.
Käytännössä suurin osa lämmöstä pakenee jo pumpun seinämistä mutta kysymyksessä se oletettiin eristetyksi kuten rengaskin ja pumppausnopeus voi olla niin pieni että virtauskitkan osuus olisi olematon.
Hankala lasku mutta eiköhän ainakin 100 astetta nouse lämpötila.
Aletaan puristamaan kuution muotoista ilma kuutiota matalammaksi, ensin puolen kuution tilavuuteen. Puoli metriä kertaa 100000 Newtonia olisi työ suunnilleen. Siis 50000 Joulea lisääntyy lämpöenergia. Eli noin 50 astetta kohosi lämpötila, kuutio ilmaahan painaa noin kilon, ja kilo ilmaa lämpiää asteen noin yhdellä kilojoulella.
Paine on vasta noin 2 baaria, joten puristetaanpa taas puolet pienampään tilavuuteen. Eli tarvitsemme kaksinkertaisen voiman, joka vaikuttaa puolet lyhyemmän matkan, edelliseen vaiheeseen verrattuna, siis taas noin 50 astetta nousisi lämpötila.
Ehdotan koetta:
-lasketaan fillarin rengas tyhjäksi
-pumpataan se 5 bar paineeseen
-yhdistetään venttiiliin letkunpätkä
-letkun toisesta päästä kinkkumittari sisään
-lasketaan venttiilistä vähitellen ilmaa kunnes T ei enää nouse
=kerrotan tulos palstalla
Mitä siitä sitten oppisimme?
Renkaan sisäpinta pitäisi eristää, jottei lämpö siiry kumiin, kuten joku mainitsikin.
Tai sitten vain sen venttiilin voisi eristää. Sitten voimme vaikka kokeilla minkä asteinen palovamma tulee kun koskee siihen venttiiliin, vai mikä nyt olisikaan hyvä tapa mitata lämpötile nopeasti.
etteko te oikeesti osaa tuota laskea?
Et tainnut oikein ymmärtää...
Käytännössä kaikki pumppaustyö menee lämpöerergiaksi.
Fysiikassa mitään paine-energiaa ei ole olemassakaan, entalpiaa kylläkin.
Tekniikan puolella toki ilmaisua paine-energia käytetään niin nykyisin kuin jatkossakin.
Venttiili taitaa lämmetä pumpussa paineistetun tiheän ilman kitkasta venttiilin seinämiin paineilman kulkiessa siitä voimalla läpi?
Ei se ole venttiili ainoastaan joka tuossa lämpiää. Siis ilma välillä pumpun mäntä -- venttiili, lämpenee ilman puristuessa kasaan, voittaakseen sen paineen mikä renkaassa on. Tämä lämmin ilma lämmittää kulkiessaan venttiiliä, kuten myös pumppua ja rengasta.
Ei ilma voi kasaantua. Missä olet nähnyt ilmakasan? Ilma voi puristua vain kokoon, kokoontua tiiviimmäksi.
Tieteessä pitää käyttää tieteellistä kieltä.
En näe tuossa kommentoimassasi viestissa mitään mainintaa kasaantumisesta, taitaakin kasa olla housuissasi ;)
Siinä kirjoitettiin "ilman puristuessa kasaan".
Pitäisi tietenkin olla "ilman kokoontuessa kasaan".
Tuuli = ilman kokoontumisajot.
Lämpeneekö pullon suu, kun avaa esimerkiksi kivennäisvesipullon?
Aukaisuvaiheessahan pullossa oleva ylipaine "suhahtaa" korkin ja suun välistä pullon ulkopuolelle. Joskus sieltä tulee juomatkin samalla, etenkin jos neste on lämmintä.
Pullossahan paine laskee, jäähtyä sen pitäisi.
Lähes kaikkihan täällä on jo selitetty ansiokkaasti, mutta tiivistettäköön:
Kaasujen tilanyhtälön mukaan ideaalikaasun paine × tilavuus / lämpötila = vakio. Kun kaasun tilavuus sitä pumpulla kokoon puristettaessa pienenee, sen lämpötila nousee.
Toiseksi: Venttiili tuottaa kaasun virtaukselle huomattavan vastuksen. On tehtävä fysikaalista työtä tämän vastuksen voittamiseksi. Tähän työhön käytettävä energia muuttuu venttiilissä lämmöksi, joten kokoon puristuessaan jo valmiiksi lämmennyt ilma lämpenee venttiilissä vielä lisääkin.
Dieselmoottorin sylinteriin sopivalla hetkellä ruiskutettava polttoaine syttyy itsestään, koska ilma on kokoon puristettaessa todellakin kuumentunut riittävästi (moottorityypin korkeasta puristussuhteesta johtuen). Hehkutulppia käytetään lähinnä esikammiotyyppisiä dieselmoottoreita käynnistettäessä, käynnistyksen jälkeen ne kytkeytyvät pois päältä. Nykyaikaiset suorasuihkutusdieselit käynnistyvät ilman hehkutustakin, ainakin kesäisissä olosuhteissa.
Jos haluaa tuosta yhtälöstä ratkaista tuntemattoman tekijän, niin mikä on tuo vakio ja suureiden mittayksiköt?
Ei tuommoinen kaava voi toimia, sillä alkulämpötila nollapaineessa voi olla mikä tahansa.
Minun fysiikan opinnoistani (keskikoulu lukio teku) on jo vuosikymmeniä, mutta kaipaamasi tiedot löytynevät täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideaalikaasu
Atomit hankaa venttiilin atomeja. Siinähän lämpöä syntyy!