selittävät paremmin ilmaston lämpenemistä - vesi on hiilidioksidia rajumpi kasvihuonekaasu
Valtamediat ovat tukeneet IPCC:n ajamaa kasvihuoneiden aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä lähes kritiikittä.
T&T on antanut tilaa myös vaihtoehtoisille teorioille. Skeptikot eivät pidä kasvihuoneteoriaa täydellisenä selityksenä.
Heidät yritetään vaientaa leimaamalla heidät ilmastonmuutoksen tai kasvihuoneilmiön kieltäjiksi. Siitä ei ole kysymys ainakaan alan tutkijoiden keskuudessa.
Maapallon ilmaston määrää planeettamme säteilymäärien tasapaino eli energiatasapaino, jonka mukaan maapallomme saama auringon säteilymäärä pitää olla yhtä suuri kuin sen säteilemä energiamäärä.
Säteilymäärät voivat muuttua kolmella eri tavalla:
1) Auringon säteilymäärän muutos on seurausta auringon aktiivisuuden muutoksista, maapallon radan muutoksista tai aurinkokuntamme kohtaamista muutoksista sen kiertäessä galaksimme ympäri 220 miljoonassa vuodessa.
2) Auringon säteilymäärä muuttuu maapallon kokonaisheijastavuuden eli albedon vaihdellessa pilvisyyden, aerosolimäärän tai maapinnan heijastavuuden johdosta.
3) Pitkäaaltoinen säteilymäärä avaruuteen muuttuu kasvihuonekaasujen pitoisuuden muutosten seurauksena.
Tutkijat ovat osoittaneet, että kohdassa yksi mainitut ratamuutokset voivat selittää muun muassa jääkausien esiintymisen. IPCC katsoo, että kasvihuonekaasut selittävät lähes täysin vuoden 1750 jälkeen tapahtuneen lämpenemisen.
Tutkimusten mukaan Rooman lämmin kausi ajanlaskumme alussa ja viikinkiajan lämmin kausi vuoden 1 000 paikkeilla olivat yhtä lämpimiä kuin nykyinen kausi. Samat lämpenemissyyt voivat vaikuttaa myös nykyiseen lämpenemiseen.
Pilvisyys vai kasvihuonekaasut?
Oheinen kuva yllä kuvaa lämpötilan muutosta, ilmakehän vesimäärän muutosta ja kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemisvaikutusta IPCC:n mukaan vuosina 1979-2015.
Kuvassa on esitetty maapallon lämpeneminen vuodesta 1979 lähtien ja siinä on myös ilmakehän absoluuttisen vesimäärän muutokset. Nämä kaksi asiaa korreloivat voimakkaasti keskenään.
Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen on laskettu kasvihuonekaasujen säteilypakotteen mukaan, joka oli 2,974 Wm-2 vuonna 2015. IPCC:n käyttämä ilmastoherkkyysparametri 0,5 K/(Wm-2) antaa lämpenemisarvoksi 1,5 ºC vuodesta 1750 lähtien. Se on 76 % korkeampi kuin mitattu keskimääräinen lämpeneminen 0,85 ºC. Kuvassa näkyvät El Nino -piikit vuosina 1998, 2010 ja 2015 pitää suodattaa pois samoin kuin La Nana -piikit.
Auringon aktiivisuuden muutos on ollut noin 0,4 Wm-2 vuoden 1750 jälkeen. Se ei yksin riitä selittämään lämpenemistä. Aurinkoteoriaan sisältyy mekanismi, jossa auringon säteilymäärän muutos aiheuttaa kosmisen säteilyn muutoksen ja se muuttaa maapallon pilvisyyttä, jonka muutoksille maapallo on erittäin herkkä. Olen itse päätynyt arvoon 0,1 ºC/pilvisyys-%. Professori Kauppisen tutkimusryhmä on päätynyt eri menetelmällä lähes samaan arvoon eli 0,11.
Maapallon pilvisyyttä on mitattu 1980-luvun alusta alkaen ja se on vaihdellut maksimista 68 % vuonna 1987 minimiarvoon 64 % vuonna 2000 vastaten 0,5 ºC lämpenemistä. Tämä on parempi selittäjä kuin kasvihuonekaasut, jotka korreloivat huonosti havaittuihin lämpötilavaihteluihin.
IPCC on ilmeisesti oikeassa, että ilmakehän vesihöyry voimistaa lämpötilavaihteluja, mutta vaihtelut eivät selvästikään johdu kasvihuonekaasuista. Vesi on lähes 15 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi nykyisessä ilmakehässä eli se kontrolloi kasvihuoneilmiötä.
IPCC on onnistunut salaamaan tämän asian, mutta heidän olettamuksensa, että ilmakehän suhteellinen kosteus on vakio, joka kaksinkertaistaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen, ei toimisi ilman tätä suhdetta. Globaalit pitkän aikavälin mittaukset osoittavat, että suhteellinen kosteus ei ole vakio.
Kasvihuonekaasut ovat aiheuttaneet lämpenemistä, mutta ilmastoherkkyyden (CO2 pitoisuuden nousu välillä 280–560 ppm) arvo 0,6…0,7 ºC verrattuna IPCC:n arvoon 1,85 ºC kertoo hiilidioksidin todellisesta lämmitysvaikutuksesta. Tulevaisuuden ennusteissa IPCC käyttää arvoa 3,0…3,5 ºC."
http://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/aurinkomalli-ja-pilvisyys-selittavat-paremmin-ilmaston-lampenemista-vesi-on-hiilidioksidia-rajumpi-kasvihuonekaasu-6595538
Valtamediat ovat tukeneet IPCC:n ajamaa kasvihuoneiden aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä lähes kritiikittä.
T&T on antanut tilaa myös vaihtoehtoisille teorioille. Skeptikot eivät pidä kasvihuoneteoriaa täydellisenä selityksenä.
Heidät yritetään vaientaa leimaamalla heidät ilmastonmuutoksen tai kasvihuoneilmiön kieltäjiksi. Siitä ei ole kysymys ainakaan alan tutkijoiden keskuudessa.
Maapallon ilmaston määrää planeettamme säteilymäärien tasapaino eli energiatasapaino, jonka mukaan maapallomme saama auringon säteilymäärä pitää olla yhtä suuri kuin sen säteilemä energiamäärä.
Säteilymäärät voivat muuttua kolmella eri tavalla:
1) Auringon säteilymäärän muutos on seurausta auringon aktiivisuuden muutoksista, maapallon radan muutoksista tai aurinkokuntamme kohtaamista muutoksista sen kiertäessä galaksimme ympäri 220 miljoonassa vuodessa.
2) Auringon säteilymäärä muuttuu maapallon kokonaisheijastavuuden eli albedon vaihdellessa pilvisyyden, aerosolimäärän tai maapinnan heijastavuuden johdosta.
3) Pitkäaaltoinen säteilymäärä avaruuteen muuttuu kasvihuonekaasujen pitoisuuden muutosten seurauksena.
Tutkijat ovat osoittaneet, että kohdassa yksi mainitut ratamuutokset voivat selittää muun muassa jääkausien esiintymisen. IPCC katsoo, että kasvihuonekaasut selittävät lähes täysin vuoden 1750 jälkeen tapahtuneen lämpenemisen.
Tutkimusten mukaan Rooman lämmin kausi ajanlaskumme alussa ja viikinkiajan lämmin kausi vuoden 1 000 paikkeilla olivat yhtä lämpimiä kuin nykyinen kausi. Samat lämpenemissyyt voivat vaikuttaa myös nykyiseen lämpenemiseen.
Pilvisyys vai kasvihuonekaasut?
Oheinen kuva yllä kuvaa lämpötilan muutosta, ilmakehän vesimäärän muutosta ja kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemisvaikutusta IPCC:n mukaan vuosina 1979-2015.
Kuvassa on esitetty maapallon lämpeneminen vuodesta 1979 lähtien ja siinä on myös ilmakehän absoluuttisen vesimäärän muutokset. Nämä kaksi asiaa korreloivat voimakkaasti keskenään.
Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen on laskettu kasvihuonekaasujen säteilypakotteen mukaan, joka oli 2,974 Wm-2 vuonna 2015. IPCC:n käyttämä ilmastoherkkyysparametri 0,5 K/(Wm-2) antaa lämpenemisarvoksi 1,5 ºC vuodesta 1750 lähtien. Se on 76 % korkeampi kuin mitattu keskimääräinen lämpeneminen 0,85 ºC. Kuvassa näkyvät El Nino -piikit vuosina 1998, 2010 ja 2015 pitää suodattaa pois samoin kuin La Nana -piikit.
Auringon aktiivisuuden muutos on ollut noin 0,4 Wm-2 vuoden 1750 jälkeen. Se ei yksin riitä selittämään lämpenemistä. Aurinkoteoriaan sisältyy mekanismi, jossa auringon säteilymäärän muutos aiheuttaa kosmisen säteilyn muutoksen ja se muuttaa maapallon pilvisyyttä, jonka muutoksille maapallo on erittäin herkkä. Olen itse päätynyt arvoon 0,1 ºC/pilvisyys-%. Professori Kauppisen tutkimusryhmä on päätynyt eri menetelmällä lähes samaan arvoon eli 0,11.
Maapallon pilvisyyttä on mitattu 1980-luvun alusta alkaen ja se on vaihdellut maksimista 68 % vuonna 1987 minimiarvoon 64 % vuonna 2000 vastaten 0,5 ºC lämpenemistä. Tämä on parempi selittäjä kuin kasvihuonekaasut, jotka korreloivat huonosti havaittuihin lämpötilavaihteluihin.
IPCC on ilmeisesti oikeassa, että ilmakehän vesihöyry voimistaa lämpötilavaihteluja, mutta vaihtelut eivät selvästikään johdu kasvihuonekaasuista. Vesi on lähes 15 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi nykyisessä ilmakehässä eli se kontrolloi kasvihuoneilmiötä.
IPCC on onnistunut salaamaan tämän asian, mutta heidän olettamuksensa, että ilmakehän suhteellinen kosteus on vakio, joka kaksinkertaistaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen, ei toimisi ilman tätä suhdetta. Globaalit pitkän aikavälin mittaukset osoittavat, että suhteellinen kosteus ei ole vakio.
Kasvihuonekaasut ovat aiheuttaneet lämpenemistä, mutta ilmastoherkkyyden (CO2 pitoisuuden nousu välillä 280–560 ppm) arvo 0,6…0,7 ºC verrattuna IPCC:n arvoon 1,85 ºC kertoo hiilidioksidin todellisesta lämmitysvaikutuksesta. Tulevaisuuden ennusteissa IPCC käyttää arvoa 3,0…3,5 ºC."
http://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/aurinkomalli-ja-pilvisyys-selittavat-paremmin-ilmaston-lampenemista-vesi-on-hiilidioksidia-rajumpi-kasvihuonekaasu-6595538
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mitä ihmeen lämpenemistä, jos ei ole lämmennyt 20 vuoteen?
Eipä palstalla asuvien pakkomielteisten denialistihihhulien loputon hörhöily muuta millään tavalla niitä tieteellisiä faktoja, että ilmasto lämpenee parhaillaan kiihtyvällä vauhdilla ihmiskunnan tupruttelujen takia, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee jne.
http://climate.nasa.gov/vital-signs/global-temperature/
http://climate.nasa.gov/vital-signs/land-ice/
http://climate.nasa.gov/vital-signs/sea-level/
http://climate.nasa.gov/causes/
"Olemme uuden jääkauden kynnyksellä - Hiilidioksidi pelastaa ihmiskunnan
Kasvien perusrakennusaineet ovat hiilidioksidi ja vesi. Auringonvalon voimalla kasvi muuttaa ne sokereiksi, selluloosaksi ja hapeksi. Ilman näitä tuotteita suurin osa eläinkunnasta ja ihmisistä kuolee pois.
Nykyään hiilidioksiditaso ilmakehässä on noin 0,04 prosenttia. Aikoinaan satoja miljoonia vuosia sitten pitoisuus oli jopa kymmenkertainen. Tämän ansiosta kasvien kasvu kiihtyi ja hapen määrä ilmakehässä kasvoi. Samaan aikaan muodostuivat nykyiset hiili-, öljy- ja maakaasuesiintymät maatuvien kasvien jätteistä.
Mittausten mukaan kasvien kasvu tyrehtyy lähes kokonaan, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskee alle 0,02 prosentin. Olimme elämän säilymisen alarajoilla 1800-luvulla, kun pitoisuus oli alle 0,03 prosenttia. Onneksi pitoisuus on lähtenyt sen jälkeen nousuun.
Ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvu näkyy selvästi satelliittikuvissa vihreiden alueiden lisääntymisenä. Samalla viljasadot ovat parantuneet ja puiden kasvu on nopeutunut. Kasvihuoneissa sadon määrää lisätään nostamalla hiilidioksidin pitoisuus keinotekoisesti jopa 0,12 prosenttiin.
Hiilidioksidi muuttuu kasveille haitalliseksi noin 0,2 prosentin pitoisuudessa. Ihmiselle hiilidioksidi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä, kun pitoisuus nousee 0,2–0,5 prosenttiin. Yli neljän prosentin pitoisuudet aiheuttavat pysyviä vammoja. Käytännössä pitoisuus kannattaa pitää selvästi alle 0,1 prosentissa.
Muutos on jatkuvaa
Hiilidioksidi kasvattaa maatalouden satoja, ja tämä antaa lisää aikaa taistella maapallon hallitsematonta väestönkasvua vastaan. Ikävä kyllä joka vuosi maapallon väestön määrä kasvaa 80 miljoonalla. Vähitellen luonnon monimuotoisuus ja kauneus tuhotaan viljelysmaiden, teiden, asuntojen, teollisuuden ja golfkenttien alle, jos väestönkasvun ongelmaa ei ratkaista.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut ihmisen päästöjen, mutta myös valtamerten lämpötilan nousun seurauksena, koska merten lämpötilan kasvaessa hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa kemiallisten tasapainojen seurauksena. Yksinkertaisesti sanottuna kylmä merivesi liuottaa paljon enemmän hiilidioksidia kuin lämmin merivesi.
Ilmastomme on jatkuvassa muutostilassa, koska auringon toiminnan syklit ja maan kiertoliikkeen jaksollisuus määräävät pitkälti maapallon lämpötilan vaihtelut.
Sinällään ei ole mitään järkeä polttaa maapallon hiilivarantoja muutaman sukupolven aikana, koska aurinkoenergiaa on tarjolla lähes rajattomasti. Yhä parempien aurinkokennojen ja lämpöpumppujen avulla sitä voidaan hyödyntää edullisesti.
Jääkauden kynnyksellä
Kasvien kastelu on perinteinen kestävän kehityksen ja vihreän elämän symboli. Samalla kasvien tärkeimmästä raaka-aineesta hiilidioksidista on tehty mediassa ja politiikassa suunnaton mörkö. Ajattelevalle ihmiselle tämä näyttää naiivilta itsepetokselta, koska hiilidioksidin merkitys kasvien kasvuun on suurempi kuin jalostuksen, lannoituksen, myrkytysten ja geenimanipulaation vaikutus yhteensä.
Historiallisen faktan perusteella olemme uuden jääkauden kynnyksellä. Saattaa olla, että hiilidioksidilla on pieni lämmittävä vaikutus ilmakehään. Tässäkin mielessä hiilidioksidi ei ole niin suuri uhka ihmiskunnalle, mitä aiheella rahastavat tutkijat ja tuulimyllyteollisuus antavat ymmärtää.
Ihmiskunnan todellinen uhka on kolmas maailmansota, jota kansalliskiihkoilijat ja diktaattorit hymyssä suin rakentavat.
- - -
Hiilidioksidin ilmakehää lämmittävä vaikutus on fysikaalinen tosiasia, joka tunnettiin jo 1800-luvulla. Mittauksia teki ensimmäisen kerran ruotsalainen Ivar Arrhenius 1800-luvun lopulla. Tiedemaailmassa kukaan ei pidä ilmiötä epäselvänä. Ilmastoon vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät. Lämpenemistä pidetään suurena riskinä erityisesti siksi, että muutos on nopea eikä eliöstöllä ole aikaa sopeutua.
Toimitus"
http://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/olemme-uuden-jaakauden-kynnyksella-hiilidioksidi-pelastaa-ihmiskunnan-6595525
Ei taida ihmiskunnan tupruttelujen aiheuttama ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi auttaa kasvillisuutta esimerkiksi noilla alueilla:
"Ranskalaistutkijat: Välimeren rantoja uhkaa aavikoituminen"
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1477548470833
"YK: Etelä-Afrikan kuivuus pahenee entisestään"
http://yle.fi/uutiset/yk_etela-afrikan_kuivuus_pahenee_entisestaan/9260438
"Megakuivuus Amerikassakin"
http://www.skepticalscience.com/climate-change-push-megadrought-risk-99-percent-southwest.html
Muistutetaan nimimerkkiä "SiinäSitäTotuutta" Suomi24:n säännöistä:
"Suomi24-palveluissa ei saa - Esittää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia ja kopioida suoraa tekstiä muista julkaisuista"
Hauska huomio tuo toimituksen loppuun lisäämä pakkomielteinen ilmastouskonnon pätkä. Melkoista lööperiä toimitukselta.
Tässä prof. Ian Plimerin selkeä esitys maapallon ilmastohistoriasta ja hiilidioksidin osuudesta siinä:
https://m.youtube.com/watch?v=94BeCbh80EQ&itct=CAsQpDAYBiITCLTvuvuSidACFZIzHQodxSgIrTIHcmVsYXRlZEjh7orunOXryks=
Miksikäs+maailman+tiede,+tai+98%+siitä,+ole+havainnut+aloittajan+ja+Pierurewan+havaitsemia+asioita?
Mikä on "maailman tiede" josta herra perman kirjoittaa?
Aloitusteksti on Antero Ollilalta ja hyvä video Ian Palmerilta.
Herra perman voi esittää omat laskelmasnsa tai muut näytöt kumotakseen esitetyt asiat. Tuo pelkkä kiukuttelu ei vaikuta mihinkään.
Mikä+ihmeen+98%?
Syytön minä olen jos ette tunne tarkemmin edes mikä IPCC on. Se on sitä valtavirtaa, se. Ainahan aisan yli potkivia hörhöjä toki on ollut. Ja Pierurewan on turha hihhuloida mistään kohta kohdalta kommentoinnista, koska itse on ollut useita kertoja täysin kyvytön vastaamaan edes yksinkertaisimpiin kysymyksiini. Miksi minun pitäisi vaivautua tiedettä vastaan taistelevan idiootin vuoksi?
Ha, ha! Eeliksen valkoinen lippu lepattaa ja paukkuu tuolla ulkona hyytävässä viimassa.
Kuten ennustin, Plimerin argumenttien kumoaminen on Eelikselle ylivoimaisen mahdotonta, joten vastauksena ad hominemia ja säälittävä "miksi minun pitäisi vaivautua ..."
Joten johtopäätöksemme on selkeä: Plimerin argumentit pitävät kutinsa, koska vasta-argumentit loistavat poissaolollaan.
Ihan oikeasti Pierurewa, miksi tosiaan vaivautuisin. Ehkäpä voisin jos olisit vastannut sinulle tekemiini kysymyksiin joskus aiemmin mutta eipä vastauksia tullut. Nyt en viitsi enää edes kysellä. En tunne koko Plimeriä eikä hänen ilmeisesti tieteen linjasta poikkeavat käsityksensä kiinnosta tippaakaan.
IPCC:n säteilypakotteen mukaan CO2-pitoisuuden tuplaaminen aiheuttaa noin 1 C lämpötilanousun pitkässä juoksussa, satojen vuosien aikavakiolla. Merien lämmittäminen on hidasta.
"Tiedeyhteisön konsensuksen" mukaan tuo vaikutus vahvistuu noin tekijällä 3...4 eli oltaisiin 3..-4 C lämenemisessä.
On myös esitetty käsityksiä (mm. Richard Lindzen), että pilvisyyden itsesäätömekanismin ansiosta vaikutus vaimenee noin tekijällä 0.5, jolloin oltaisiin merkityksettömällä 0.5 C tasolla lämpenemisessä.
"Auringon+säteilymäärä+muuttuu+maapallon+kokonaisheijastavuuden+eli+albedon+vaihdellessa+pilvisyyden,+aerosolimäärän+tai+maapinnan+heijastavuuden+johdosta".
Juurikin noin. Tuossa linkki, josta noita pilvisyyden muutoksia voi tarkastella valmiiksi laskettuina. Tiedä sitten niistä vanhemmista havainnoista, kuinka luotettavia ovat?
http://icoads.noaa.gov/index_fig3.html
Ilmakehän vesimäärä on tärkein kasvihuoneilmiön aiheuttaja. Vettä on tarjolla yllin kyllin valtamerissä.
Pitkässä historiassa lämpötila on pysynyt melko vakaana, vaikka erilaisia häiriöitä on ollut. Tämä viittaa siihen, että ilmakehä on itsesäätöinen prosessi. Säätö ja siis erilaisiin häiriöihin sopeutuminen tapahtuu veden avulla.
Vesi vaikuttaa siis kasvihuoneilmiöön mutta myös albedoon. Molemmat vaikutukset ovat suuria, mutta vastakkaismerkkisiä. Nettovaikutus täytyy olla niin, että albedomuutos dominoi. Muuten lämpötilat olisivat karanneet jo ajat sitten.
Veden avulla ilmakehä todennäköisesti sopeutuu myös CO2-pitoisuuden nousun aiheuttamaan häiriöön.