.....siis jos laajenee.......mitä on maailmankaikkeuden tuolla puolen....?
Minne maailmankaikkeus laajenee....
niinmitä
70990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Ei mihinkään.
Ei mitään.
Ulkopuolta ei ole.
Siis jos yrittää karata universumista törmääkin yhtäkkiä seinään josta pomppaa takaisin?
Ja avaruus on kyllä selvästi vain kolmiulotteinen. Ei siellä muuten voisi liikkua.
Voisi ajatella niin että avaruus on kaareutunut kuten maan pinta, Ikinä et törmää mihinkään kun reunaa ei ole. Luonnollisesti jos maailmankaikkeus olisi alussa ollut ämpärissä niin tila olisi käynyt pieneksi laajenemiselle.
Kyllä avaruus on aivan selvästi kolmiulotteinen tila eikä mikään pinta.
Kolmiulotteisessa tilassa voi periaatteessa edetä aivan suoraan. Eli että jos lähtee aivan suoraan etenemään ja pääsisi tarpeeksi lujaa, ennemmin tai myöhemmin tulisi sinne universumin reunalle ja näkisi voiko sen reunan ylittää vai ei, ja että mitä siellä on, ja että törmääkö yhtäkkiä seinäntapaiseen, ja kolauttaakin päänsä.
Ai siis on "vain" maailmankaikkeus joka laajenee, jos laajenee, itsessään ei mihinkään.
Tyhjyys. Aineeton ja ääretön tyhjyys. Kuin nukkuminen näkemättä unia.
Kukaan ei voi varmasti sanoa, että ääretön tyhjyys...kuka ylipäätään voi ymmärtää äärettömyyden, etteikö mitään tulisi vastaan...se on käsittämätöntä kun sitä oikein ajattelee.....kun ajattelee sitä tarpeeksi pitkälle....ei siis missään mitään...pelkkä loputon tyhjyys.....oikeasti käsittämätöntä....ymmärrättekö kuinka käsittämätöntä se onkaan.....
Jotkut pystyvät käsittämään tyhjyyden, toiset eivät. Ei se sen kummoisempaa ole.
Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää täydellisen olemattomuuden, mutta kyllä tyhjyys ihmisen tarpeisiin aivan tarpeeksi autio on.
Tyhjyys ei Heisenbergeistä välitä. On se helppo sanoa ymmärtävänsä tyhjyyttä. Minäkin ymmärrän jumalia helposti.
Helppo käsittää, laajenee laajenemistaan, evoluutio muokkaa joskus jossain ja syntyy ehkä jotain uutta, kun ihmiset ovat kuolleet ja aurinko sammunut
Mielestäni on paljon vaikeampi käsittää sitä miten joku on voinut olla aina olemassa
"Ei mikään voi olla ikuista. Ei mikään voi olla ääretön." saa aivan toisen kaiun, kun huomaa, että nämähän pitävät tasan paikkansa puhuttaessa maailmankaikkeutemme ulkopuolesta.
Mikään ei voi olla aina olemassa, mutta ei mikään voi. Pohdipa sitä. ;)
Korjaann miten mikään..
Ehkä auttaa käsittämään sen, että aikakaan ei ollut olemassa ennen maailmankaikkeuden alkua. Tarvitaan aika että voi olla ollut aina.
Nykyiset tähtitieteilijät ja fyysikot tuntuvat tarvitsevan aikaa, kakki menee mahdottomaksi ja jopa tunteisiin, mikäli joku kyseenalaistaa heidän käsityksen ajasta, jolla on alkupiste.
Oletushan heillä on se, että ajalla on alkupiste. Meidän ymmärtämään maailmaan sillä tietysti alkupiste olikin, mutta oliko se alkupiste kuitenkin vain yksi viisarin heilahdus edellisen jälkeen, mutta meillä ei vain ole mitään kykyä nähdä minkälainen maailma oli ennen sitä.
En minä tiedä mitä oli ennen kuin tähtitieteilijöiden aika alkoi, mutta eivät tiedä hekään. Tieteen sanotaan korjaavan itseään, mutta aina voimassa olevasta näkemyksestä tupataan pitämään kiinni, kuin se olisi absoluuttinen totuus. Se että alkuräjähdysteoria on laajasti hyväksytty ja saattaa olla myös totuus, niin aika ennen alkuräjähdystä on asia joka ei sovi tiedemiehille. Ei ollut mitään, ei ollut aikaa, ei voinut olla mitään, kun ei ollut edes aikaa, ei ollut mitään ennen aikaa, ei voinut olla....
Onko ajaton äärettömyys harmaa.......vai musta.....ehkä pikemminkin vaalean harmaa....kostean utuinen....
Ei ole värejä, valoja, aikaa, tilaa, lämpöä kylmää.
Ei mitään ei ole mitään.
Onhan pakko olla jotain äärettömyydessäkin....ainakin tila
niinpä
Mutta tähän kohtaan voitaisiin kuunnella kunnollista avaruusmusiikkia:
Apollokusetus rahoitti tämän:
https://www.youtube.com/watch?v=InRDF_0lfHk
,
ai nii
linkki unohtu
https://www.youtube.com/watch?v=1ar27ChFKqA
-
tässä se kaunis musiikki
https://www.youtube.com/watch?v=8YMDv7xhpoU
-
Mustaa eli pimeä on maailmankaikkeus joskus tulevaisuudessa, ennenkuin jossain välähtää uusi elämänmuoto
Onko aika vakio...
tässä linkki
https://www.youtube.com/watch?v=Bznxx12Ptl0
.
Ei ole. Valon nopeutta kulkevan aika hidastuu ja pysähyy (hänen kannaltaan), vaikka etäisyys lähtöpisteeseen kasvaa valon nopeudella. Häntä odottamaan jäävien aika etenee samalla tavalla kuin aina ennenkin. Kun valon nopeutta liikkunut palaa takaisin, hän ei ole ikääntynyt juuri lainkaan, mutta häntä odottamaan jääneet voivat olla vanhuksia tai kuolleita. (Tässä elokuva Interstellar on aika lähellä Einsteinin teoriaa). Mutta valon nopeus tyhjiössä (C) on vakio ja se on sidoksissa ajan kokemiseen. Tämä
Einsteinin ajatus on käytännössä todistettu atomikelloilla, joista toinen on lennätetty suihkukoneella. Verrattaessa kelloja havaitaan nanosekunnin murto-osan poikkeama kellojen ajassa. Se on niin pieni, koska lentokone on hidas valoon suhteutettuna.
Ja toisaalta painovoima on ajan kaareutumista neliulotteisessa aika-avaruudessa. Mitä suurempi massa, sen voimakkaammin se kaareuttaa avaruutta ja aikaa. Maapallon massa kaareuttaa avaruutta vain n. sentin verran. Fotoneilla ei ole massaa, mutta, jos jokin esine kulkisi valon nopeutta, sen massa kasvaisi käytännössä äärettömän suureksi. Siksi mikään ei voi kulkea valon nopeutta.
Aika ei myöskään ole sama kaikissa maailmankaikkeuden pisteissä, ja siihen vaikuttaa se, kulkeeko jokin sinusta pois päin vai sinua kohden.
Aikanaan Einsteinille tokaistiin, että tiede on ajanhaaskausta, koska jokaisen uuden tieteellisen löydön jälkeen avautuu kymmenen uutta ongelmaa. Einstein myönsi tämän. Mitä enemmän maailmankaikkeuden arvoituksia ratkaistaan, sitä enemmän uusia kysymyksiä tulee vastaan. Mutta se, että me etsimme näihin ongelmiin vastauksia ja yritämme ymmärtää maailmankaikkeutta, tekee meistä ihmisiä. Hyvä analogia on ristisanatehtävä: sanan löytäminen edellyttää, että osaamme ratkaista vihjeet. Vaikka saisimme oikeanmittaisen sanan, sen on sovittava myös muihin ristisanatehtävän sanoihin. Tieteessä ratkotaan maailmankaikkeuden "ristisanatehtävää" ja välillä havaitaan, että osa ratkaisuista on vääriä, koska ne eivät enää sovikaan yhteen uusien havaintojen kansssa. Kuitenkin askel askeleelta tiedetään ja ymmärretään enemmän, vaikka totta on se, että ymmärrämme ededelleen mitättömän vähän. Havainnot ja tutkimukset ovat kuitenkin johtaneet sovelluksiin, jotka hyödyttävät meitä arkielämässä: sähköön, radioihin, puhelimiin, antibiootteihin, satelliitteihin jne.
Niin. Ei se maailmankaikkeus minnekkään "tilaan" laajene. Maailmankaikkeus on kaikki mitä on - ainakin rationaalisessa mielessä. Mikään ulkopuolinen ei sikäli ole relevanttia, että olemme tämän maailmankaikkeutemme vankeja, emmekä voi havaita mitään maailmankaikkeuden ulkopuolista.
Tuubi on täynnä roskaa, mutta välillä löytyy todellisia helmiä: Vsauce on kanava, jossa käsitellään matematiikkaa, fysiikkaa, havaintoja, tietoisuutta, filosofiaa jne. hauskalla ja tieteellisesti pätevällä tavalla. Suosittelen tutustumaan. Paljon mielenkiintoista triviaa, hauskoja anekdootteja sekä tonnikaupalla matematiikan mysteereitä ja tieteellisiä havaintoja. https://www.youtube.com/channel/UC6nSFpj9HTCZ5t-N3Rm3-HA
En usko, että on olemassa ääretön tyhjyys.....jotain tulee vastaan jossain...
No jos jotain tulee vastaan sekin on jotain..
Tai maailmankaikkeus sinällään on loputon.....vaikka sekin on vaikea ymmärtää kun tarpeeksi pitkälle ajattelee.....ehkä sitten kun on tarpeeksi pitkälle ajatellut havahtuu siihen, että istuu sohvalla ja katsoo televisiota eikä edes muista ajatelleensa moisia asioita....kunnes taas.....
Lopputuloksena voitaneen päätellä, että mikään ei koskaan lopu mihinkään.....jos loppuu, sekin on jotain joka jatkuu.......
joo
Ei se voi laajeta muualle kuin tyhjyyteen(!)
Jotkut kyllä väittää kaiken häviävän kun kvarkin elinikä on vain 0,3 Plankin kusemaa, todellisuudessa koko universumin ikä on vain siitäkin puolet ja senkin on inflaatio syönyt, joten meitä ei ole oikeasti koskaan ollut edes olemassa.
https://www.youtube.com/watch?v=RipQ5DeLzto
-
Ikuinen ja ääretön avaruus. Helppo ymmärtää.
Ei ole koskaan syntynyt. Ei muutu mitenkään. Helppo ymmärtää.
Vain se muuttuu, mikä liikkuu ikuisessa ja äärettömässä avaruudessa. Helppo ymmärtää.
Se mikä muuttuu, muuttuu siksi että se koostuu erillisistä muuttuvista systeemeistä jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa avaruudessa.
Helppo ymmärtää.
Tyhjytttä ei ollut ennen ns. "alkuräjähdystä", maailmanmaikkeuden alkua, eikä myöskään ollut aikaa. Silloin syntyi aika ja tila.
Ei voi edes ajatella että mitä oli "ennen alkuräjähdystä" ja maailmankaikkeuden syntyä, koska ei ollut edes aikaa eikä myöskään tilaa. Se ei ole tästä maailmasta eikä sellaisella ole mitään tekemistä tämän universumimme, maailmankaikkeutemme olomuodon kanssa, ei tieteelläkään ole mitään keinoja tutkia sellaista.
näin, kunnes opitaan lisää ja tiede korjaa itseään.
lueskelin tuossa ajankuluksi TOP-tietosanakirjaa, jossa on laaja avaruutta käsittelevä teemaosuus. tiede on näköjään korjannut itseään jo paljon 80-luvun jälkeen, korjaako se itseään paljon myös seuraavan 40-vuoden aikana?
tieteessä esitetään totuuksia, jotka ovat absoluuttisia totuuksia, kunnes tiede korjaa itseään.
Jos joku tieteenala ei pysty oikeastaan mitään selittämään vaan kaikki on arveluja niin se tiettenala pitäisi kyseenalaistaa. Aika heikossa jamassa olisi sairranhoitokin jos lääketiede olisi vaan täynnä oletuksia ja arveluja.
Sairaanhoito on sikäli heikossa jamassa että se päättyy aina kuolemaan, kosmoksessa sen sijaan tapahtuu kun laajenevaa tilaa on ja "aikaa", ihminen ei kykene kokonaisuutta tieteen keinoin koskaan selittämään, työkalut puuttuvat laajenevan kosmoksen tutkimiseen ja ihmislajin aika on jo loppumassa ja maapallo kärähtämässä. Tämänhetkinen tiede ja pian loppuva tuleva tiede pystyy ymmärtämään vain rajoitetusti oman aurinkokuntamme synnyn ja tulevan tuhon, mutta mitä aurinkotähden ulkopuolella on jo ennen auringon syntyä ollut, sitä ihmisen tieteen on mahdotonta kertoa
Tulee varmaan yllätyksenä, mutta sairaanhoito päättyy toisinaan potilaan paranemiseen, ei suinkaan aina kuolemaan.
Kosmoksen kokonaisuutta on tieteen keinoja kaihtamatta selitetty useampaankin otteeseen, työkaluja on kehitetty ja uusiakin harvakseen lisätty, ihmislajilla on edelleen aikaa ja "maapallo" kestää kärähtämistä erinomaisesti. Triljoonien tonnien likainen metallimöykky selviää pikku käryistä paljon ihmistä paremmin.
Tämänhetkisen ja tulevan tieteen rajoituksista saatat olla oikeassa, mutta ihmisen tiede on kuitenkin jo ehtinyt kertoa mitä "aurinkotähden" ulkopuolella on ollut ennen Auringon syntyä. Kertomuksen oikeellisuutta sopii tietenkin epäillä, muttei juuri kannata väittää mahdottomaksi. Sitä se nimittäin ei ole.
sinullekin tulee varmaan yllätyksenä, että kaikki parantuneetkin kuolevat?
"sinullekin tulee varmaan yllätyksenä, että kaikki parantuneetkin kuolevat?"
Vain jos kaikki parantuneet kuolevat aina sairaanhoitoon.
Aika ja tilakin on vaan ihmisten määritelmä jostain.
Aika ja tila ei ole ihmisen määritelmä, kaikki tässä maailmankaikkeudessa perustuu aikaan ja tilaan.
Yhtä hyvin voidaan sanoa että kaikki muut peruselementit oli valmiina ennen alkuräjähdystä vain aika ja tila puuttui ennen alkuräjädystä >> universumin laajenemin onkin ajan ja tilan "laajentumista".
Mitkä "muut peruselementit"? Minkä tahansa elementin olemassolon ehtona on tila. Ei voi olla mitään jos ei edes ole tilaa, ja olemiseen tarvitaan ajan olemassolo. Aika ja tila ovat peruselementit, ne muodostavat aika-avaruuden.
no jos aatellaan atomia. Sehän on sellainen mystinen energiatuhru. Missä tämä tuhru sitten oikeastaan on? Onko se jossain tilassa. Avaruudessa? Jossain lähellä sitten toinen tuhru ja nämä vetävät toisiaan puoleensa. Sitten ne on vierekkäin, kaks tuhrua. Siinä kaikki. Mitään muuta ei oikeastaan ole koskaan tapahtunutkaan. Paitsi että kun tuhruja on tarpeeksi kasassa, niin ne pössähtää ja siinä syntyy erilaisia tuhrukasoja. Nää taas sitten kasautuu ja taas pössähtää. Lopulta ne ei sitten enää pössähdäkkään, vaan liukenevat alkulimaksi. Alkulimaa kun on tarpeeksi iso kasa, niin sitten taas pössähtää. Sitä sanovat BB(!)OK
Tila ja aika on fysiikan peruselementtejä sen myönnän mutta voidaan ajatella että alkuräjähdys itsessään on ainakin meidän tuntemamme fysiikan lakien ulkopuolella.
Jostakin alkuräjähdyksen on kuitenkin täytynyt alkaa. Tyhjästä ei synny mitään fysiikan lakien mukaan eli jotain on täytynyt olla olemassa ennen alkuräjähdystä.
Olisiko alkuhiukkaset nämä peruselementit jotka siirtyivät ajattomuudesta ja tilattomuudesta tilaan ja aikaan alkuräjähdyksessä.
Eivät atomit voi olla olemassa ilman tilaa, tyhjä on tilaa.
Eihän alkeishiukkasiakaan voi olla olemassa ilman tilaa.
Alkuräjähdysteorian mukaan äärimmäisen tiheä ja kuuma energiakeskittymä oli alkuräjähdyksen syntypiste eli kaiketi jonkinlaisen (alku)tilan laajentuminen on tämän teorian mukaan tarvinnut.
Tiheys neutronini tähdessä on suuruusluokkaa yksi teelusikallinen neutronitähteä painaa 6 miljardia tonnia maan pinnalla. Alkumassan tiheys alkuräjähdyksessä on voinut olla vielä monta kertaluokkaa suurempi? Vai onko tiheydellä kriittinen piste mitä se ei voi ylittää missään olomuodossa ?? jos kriittinen piste puuttuu tilaa ei käytännössä tarvita, tuskin aikaakaan.
..Jatkoa vielä edelliselle..
Alkupiste, nollapiste on matemaatikkojen ja fyysikkojen värkkäämä teoreettinen arvo. Käytännössä - lukujanalla ei ole o-pistettä on vain lukuja jotka ovat aavistuksen arvoisia tai aavistuksen -arvoisia.
Sama pätee avaruusgeometriassa, olipa kysymyksessä maailmankaikkeuden tai atomin keskipiste. Todellisuudessa emme siis tunne tilan minimiä emmekä maksimia (äärettömyyden) lukuarvoa. Tila on mielestäni viitearvo joka voi olla jotain aivan muuta "toisessa todellisuudessa".
Kvanttifluktuaatiot ja todennäköisyysteoria mahdollistavat hämmästyttäviä malleja maailmankaikkeuden alulle. Kiinalainen Dongshan tutkimusryhmineen on johtanut Wheelerin-DeWittin yhtälöstä matemaattisen todistuksen, jonka mukaan kvanttifluktuaatio voi satunnaisesti johtaa siihen, että tyhjästä tietyllä todennäköisyydellä syntyy "maailmankaikkeuden siemen".
Itse asiassa on palattava hiukkasfysiikkaan ja vieläkin syvemmälle kvanttifysiikan hämmästyttävään maailmaan. Mukaan täytyy varmaan sisällyttää Maxwellin varauksettomat kentät ja todennäköisyysaallot, Heisenbergin epätarkkuusperiaate jne.
Luotan suhteellisuusteoriaan, mutta epäilen, että sille käy vähän kuin Newtonin ja/tai Eulerin matematiikalle. Suhteellisuusteoria toimii tietenkin suuren mittakaavan ilmiöissä hyvin luotettavasti - aivan kuten Newtonin teoriat, mutta eivät yhtä tarkasti kuin Einsteinin yhtälöt. Kvanttifysiikka ja sen ilmiöt tai niistä johdettu matematiikka yhtälöineen tulee todennäköisesti syrjäyttämään suhteellisuusteorian syvällispien kosmisten ilmiöiden tutkimuksessa, vaikka suhteellisuusteoria aivan varmasti säilyy käytännön sovelluksissa.
Voisiko aika olla negatiivista energiaa? Voima, joka voi kaareuttaa avaruutta - tai toisin sanoen: painovoima olisi ajan kaareutumista neliulotteisessa aika-avaruudessa. Maailmankaikkeudessa on materiaa ja antimateriaa, energiaa, pimeää nergiaa ja miksei myös negatiivista energiaa. Vai olisiko pimeä energia olla negatiivista energiaa ja negatiivinen energia aikaa, joka on painovoiman välittäjä? Voisiko tähdet romahtaa negatiiviseksi energiaksi - mustiksi aukoisi, jotka repivät aika-avaruuteen syviä kuoppia ja ehkäpä myös reikiä. Entäpä jos aika on se puuttuva linkki kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian väliltä. Hmmh. No joo. Aamuöisin mielikuvitus vilkastuu. Aikamatriisi, ajan horisontti... Joo. Sellaiset käsitteet ovat vähän scifiä, mutta siistejä.
Kiinnostavaa on tyhjästä syntymiseen liittyen Maxwellin varauksettomat kentät, jota sisältävät saman positiivisen ja negatiivisen varauksen riittävällä etäisyydellä siten, että varaukset kumovat toisensa. Tavallaan kuvatunlainen kenttä on "ei mitään" ellei se purkaudu, jolloin siitä vapautuu positiivinen ja negatiivinen varaus. Silloin "tyhjä" ei enää ole tyhjä ja siitä voi matemaattisesti johtaa käytännössä mielenkiintoisia ilmiöitä. Siis: 0=1-1, jossa positiivinen ja negatiivinen varaus voidaan hajoittaa pienempiin osiin.
Olen täysin noviisi näissä jutuissa ja assosioin näitä tekstiksi, kun yritän selkeyttää niiden välisiä suhteita ja ominaisuuksia itselleni. Yleisesti ei kannata ottaa hirveän tosissaan, vaikka jostain lukemastani nämäkin ideat kumpuavat. En vain muista mistä. Ensimmäinen kappale on kuitenkin ihan validi uutinen. Ja sehän se tässä pointti olikin: tyhjästä voi matemaattisen todistuksen mukaan syntyä energiaa tms.
Hienosti olet pohtinut näitä asioita. Ajan, tilan ja tyhjästä syntymisen problematiikka on kiehtova yhtälailla ammattilaistasolla kuin noviisitasolla, itse kuulun niihin huonosti asioihin perehtyneisiin noviiseihin, jos se joltakin on jäänyt epäselväksi..
Tuota tilan ongelmaa miettiessä tuli mieleen, että atomit ovat käytännössä pelkkää tyhjyyttä, ydintä lukuun ottamatta. Voisiko olla niin, että nämä atomia pienemmät yksiköt kvarkit ja mahdolliset sitä pienemmät alkeishiukkaset olisivat myös äärettömän harvaa ainesta. Tämä mahdollistaisi sen että näiden alkeishiukkasten luhistuminen kuroisi tilan tarpeen olemattomaksi...........tilaa ennen alkuräjähdystä ei ole koska sitä ei ole "tarvittu".
Paskan marjat perustu. Aika ja tila on vain huru-ukkojen keksimä määritelmä.
Kosmologia on uskonto. Sen mukaan maailma syntyi tyhjästä, synnytti sirpaleisen tietoisuuden itsestään ja nyt osa niistä materialisoituneista tietoisuuden osasista miettii omaa syntymäänsä täällä aineettomassa ykkösten ja nollien verkossa jota internetiksi kutsuvat. Minäkin uskoin siihen maailmanuskontoon kunnes huomasin että kaikki maailmanselitykset on tasapuolisesti yhtä hulluja. Ihminen on kuin muurahainen joka ei tiedä yhtikäs mitään. Tekee vain töitä ja pitää itsensä kiireisenä.
Kosmologia on täsmätiedettä. Vaikka sinä et tiedäkään yhtään mitään, ei se tarkoita, että muut olisivat yhtä ämpärityhmiä. Tieteen kutsuminen uskonnoksi on typerimpiä väitteitä, mihin näillä palstoilla törmää, mutta älylliset kykysihän sinä olet osoittanut jo useita kertoja ennenkin.
En sanonut että kokeellinen tiede olisi sama kuin uskonto. Puhuin kosmologiasta joka perustuu arvailuun ja siihen että kaikkeen pitää olla selitys vaikkei siitä tiedettäisi mitään. Uskonnoksi se muuttuu silloin kun arvailuun uskotaan tämän hetkisenä faktatietona ja viimeistään silloin kun vääräuskoisia mollataan tyhmiksi. Jos olisin jotenkin poikkeuksellisen älykäs, vetoaisiko se auktoriteettiuskoosi paremmin?
Kosmologia on täsmätiedettä, joka perustuu havaintoihin ja tunnettuihin fysiikan lakeihin. Voit tunkea arvailusi sinne, mihin ei päivä paista.
Mitä tyhmäksi mollaamiseen tulee, niin tottahan se sinun kohdallasi on. Olet osoittanut sen kirjoittelullasi varsin selvästi. Vajakki mikä vajakki.
Olet oikeassa Polariz, siinä, että ihminen ei tiedä juuri mitään. Joku kirjailija provosoi Einsteinia vastaavanlaisella väitteellä, sanoen, että tiede on ajanhaaskausta, koska jokaista teoriaa seuraa kymmenen uutta ongelmaa. - Einstein oli samaa mieltä. Mitä enemmän tiedämme, sitä suuremmaksi kasvaa tietämättömyytemme alue. Se on verrattavissa tutkimusmatkailijaan, joka kuvittelee nousevansa saarelle, mutta onkin löytänyt uuden mantereen.
1968 yksi tutkija pähkäili syytä vahvalle ydinvoimalle ja löysi yllättäen Eulerin 200 vuotta aiemmin kirjoittaman matemaattisen yhtälön, joka näytti ratkaisevan kysymyksen siitä, mikä voima sitoo atomit, protonit, neutronit ja elektronit niin vahvasti yhteen. Hieman myöhemmin toinen tutkija oivalsi, että tämä yhtälö antoi hiukkasille omituisia ominaisuuksia: syntyi säieteoria. Se jäi kuitenkin vuosikymmeniksi unholaan, kun erilaisia hiukkasia havaittiin 1970-luvulla valtavasti. Oliko tässä jokin opetus? Oli. - On ihmisiä, jotka kuullessaan ullakolta ääniä, pudistavat olkapäitään ja toteavat, että Jalmari-tonttu siellä narisuttaa lautoja. Mutta on myös ihmisiä, jotka lähtevät ullakolle ja selvittävät minkä helvetin takia ne laudat narisevat - ja tajuavat, että Jalmari-tonttua ei ole. Tutkiessaan asiaa syvällisemmin, he havaitsevat, että lankkujen narina johtuu lämpölaajenemisesta.
Tiede ei perustu dogmeihin niin kuin uskonnot. Se perustuu havaintoihin ja havaintojen tulkinnalle. Se, että havaitaan ilmiö, jota ei osata tulkita, ei tee tieteestä uskontoa tai tarpeetonta - kuten Eulerin yhtälö osoittaa. Aikanaan monet ilmiöt ja asiat, joita nyt ei osata selittää, selviävät. Vastauksia ei kuitenkaa saada, jos heitetään hanskat naulaan ja todetaan, että tämä oli tässä. Ei ollut. Uteliaisuus on yksi ihmiskuntaa liikuttavista ja eteenpäin vievistä voimista. Uteliaisuudesta luopuminen on hidas kuolema. Ajatuksia saa ja pitääkin pallotella, mutta tuubin videoista suurin osa on silkkaa roskaa. Niiden varaan ei kannata tieteellistä maailmankuvaansa rakentaa.
Toiseen keskusteluun liittyen: Joko se kaareutuminen selvisi? Se vain pitää oivaltaa, mutta sitten se tuntuu selkeältä. Eli, kun kuvittelet itsesi valtavan pallon pinnalle (maapallo on ihmisen kokoon suhteutettuna valtava) ja kapuat riittävän korkealle, niin, että esteetön näkyvyys on 360 astetta. Oletus on, että havaitset maanpinnan kaareutumisen tietyltä etäisyydeltä n. 180 asteisen näkökenttäsi reunoilla. Horisontti on kuitenkin suora, vaikka käännyt 360 astetta. Mitä helvettiä?
No problemos. Horisontti kaareutuu, mutta se vain ei näytä siltä kuin odotat sen näyttävän. Pallon pinnlla horisontin kaareutuminen muodostaa sen 360 asteisen ympyrän, jonka keskipisteessä olet. Pallon pinnalla kaareutuminen tapahtuu siis n. 180 asteisen näkökenttäsi reunoilta sinuun päin - ei alaspäin. Pallon kaareutuminen ympäröi sinun katselupisteesi ympyrään, jonka halkaisija on korkeudesta riippuen vaikkapa 100 km.
Jos se kaareutuisi alaspäin, horisontti putoaisi kääntyessäsi horisontin alle. Jos maa olisi litteä, horisonttia ei edes olisi. Näkökenttä rajoittuisi harmaaseen utuun joka selkenisi kohti taivaan sineä. Siellä missä pitäisi ola horisontti - katselukorkeudestasi riippuen - vaikkapa 20 km etäisyydellä, kaikki muuttuisi epäselväksi ja utuisaksi. Teleskoopilla näkisit tietenkin kauemmaksi, mutta et näkisi horisonttia. Riittävän hyvällä teleskoopilla näkisit maailman reunan.
Vsauce kommentoi aihetta myös. Tältä kanavalta löydät tiedettä sivuavia videoita, joissa asiat kuvataan älyttömän hauskasti, mutta nykytietämyksen mukaisesti. Paljon mielenkiintoista triviaa ja faktoja. https://www.youtube.com/watch?v=VNqNnUJVcVs
Suhteellinen Teoria, hyvää asiaa. Se kosmologien paras arvaus näyttää muuttuvan kansan riveissä sellaiseksi kiveen hakatuksi faktaksi jota puolustellaan ja muutenkin asenne on kuin kaikki maailman asiat olisi jo selvillä. Luulen että kosmologien kesken sitä samaa asennetta ei tosiaan ole. Tieteen dogmeja kyllä noudattavat, vaikka heittävätkin rohkeita uusia ideoita, mutta ne lisätään nykyisen mallin päälle, ei korvaajaksi. FE näkökulmasta ne rohkeat ideat johtuu yleensä vain siitä ettei ilmiöt sovi heidän malliin ja joudutaan siksi keksiä selityksiä joilla ne saisi toimimaan siihen väärään malliin maailmasta. Ei liity siihen säieteoriaan, joka on kyllä melko scifiä jopa tällaisen Plätty Eartherin mielestä. Wikipedia kertoo että filosofisen määritelmän mukaan dogmi tarkoittaa lausetta joka on todistamatta pätevä. Gravitaatio on mielestäni täydellinen esimerkki tieteen dogmista ja siitä että sellainen tarvittiin kun luovuttiin lättymaateoriasta jossa gravitaation tilalla on tavallinen fysiikka aineen järjestäytymisestä kuten nesteet asettuu lepotilaan tiheyden mukaan aina tiheämmän aineen päälle.
Horisontin kaareutumisen puutteesta pikaisesti:
Tuon 360 asteen ympäröivän tasaisen ringin, siis pallomaanäkökulmasta, keksin sen karttapalloa pyörittämällä jo varhaisessa vaiheessa kun tutkin flat earth väitteitä tosi skeptisesti. Myöhemmin selvisi ettei horisontin kuuluisi kaareutua edes lentokoneen korkeudesta, koska maapallo on niin iso. Astrofyysikot sanovat että kaareutuman voi erottaa vasta avaruuden rajoilla. Kukaan meistä ei siis ole koskaan nähnyt maan kaareutumaa, jos muuta väittävät se on joko mielen kepposia laajan näkymän edessä, tai pilvien muotojen muodostamaa harhaa. Vain avaruusjärjestöt näyttävät kuvia kaareutumasta. Yksityisissä sääpallokuvissa näkyy suora horisontti ellei ole laajakulmaa ja silloinkin suoruus näkyy kuvan keskellä.
Suhteellisuusteorioista kumpikaan ei ollut "kosmologien paras arvaus". Einstein ei ollut kosmologi. Kosmolgia nimistä tieteenalaa ei edes tunnettu Einsteinin aikoihin.
Kannattaisiko tutustua tieteen historiaan, niin ei nolaisi itseään ihan joka käänteessä?
Gravitaatio ei ole korvattavissa höpinällä aineen tiheydestä. Massa ratkaisee gravitaation, ei aineen tiheys. F = G x m1 x m2 / r^2 on fysiikan tunnetuimpia yhtälöitä ja myös kaikkein varmistetuimpia. Miljoona tonnia kaasua aiheuttaa saman gravitaatiovoiman kuin miljoona tonnia lyijyä.
Maan kaareutumisen voi erottaa pelkällä silmällä jo tyynellä järven selällä. Parin kilsan päässä näkyvä valkoinen katiskamerkki loistaa auringossa, kun seisoo muniaan myöten vedessä. Ei tarvitse kuin kyykistyä sen verran, että ¨vesi ulottuu kaulaan, niin merkki häipyy näkyvistä. Olen katsellut ilmiötä useita kertoja. Yhtä usein olen Turun seudulla asuessani katsellut, kuinka Pernon nosturin yläpalkki tulee ensin esiin Ruissaloon päin tullessa ja vasta myöhemmin jalat. Myös Pääskyvuoren torni näkyy aikaisemmin kuin mikään muu rakennus Turussa.
Ihan tosissani olen. Vaikka haluat nolata mut niin älä kumminkaan väitä sellaista mitä en sanonut.
Oletko muuten ottanut siellä veden äärellä huomioon että havainnollesi voi olla muitakin selittäviä tekijöitä kuin kaareutunut aika-avaruus? :)
Miten selittyy että zoomaamalla ne näkökentästä hävinneet asiat tulee uudestaan näkyviin sieltä pallon kaareutuman takaa? Tai älä vastaakaan koska menee liian ohi aiheen. Sano vaikka mielummin miten se mainitsemasi kaasu nousee gravitaation vaikutuksessa?
Entä jos maailmankaikkeus kutistuu?
Että se tapahtuisi niin että atomit vaan pienenevät ja pienenevät.
Eikö se aiheuttaisi aivan samanlaisia näennäisiä ilmiöitä kuin oletettu laajeneminen?
aivan
Samaa olen maininnut joskus aiemmin.
Ihanko totta? Miten luulet pienenevien atomien aiheuttavan valon yleisen punasiirtymän? Tuliko kallisteltua liikaa kuppia, vai pyritkö jäseneksi senttikerhoon?
no kyllähän se aiheuttaa sen yhtä hyvin kuin joku avaruuden laajeneminenkin.
Samanlaillahan se etäisyys kasvaa kutistumisessa kuin laajentumisessakin. Valon rajallisen nopeuden takia havainnoisimme kaukaisen avaruuden vähemmän kutistuneena. Punasiirtymäkin selittyisi siinä aivan yhtä hyvin kuin laajentumismallissa.
Eli havaittujen säteilytyyppien, esimerkiksi alfa-, beta-, gamma-, ja röntgensäteiden asemesta olisikin vain punasiirtymää imitoivaa atomien kutistumisesta maagisesti aiheutuvaa säteilyä? Säteilyä välittäisikin varmaan hiukkanen nimeltä magioni?
Joko kaikki fyysikot ovat totaalisesti erehtyneet, tai sitten nimimerkit kekek-kekek ja Centt käsittävät säteilystä ja sen syntytavoista saman verran kuin kuollut västäräkki vaginasta.
Seismisten ja radioaaltojen, infrapunan, näkyvän valon, ultravioletin yms. asemesta onkin vain magiakenttä, joka oskilloi juonikkaasti hubblen parametriä matkien silkkaa huppelia?
Erään tunnetun fyysikon mielestä mallin pitää olla mahdollisimman yksinkertainen, mutta ei sen yksinkertaisempi. Saman tulisi koskea myös mallin laatijoita. :)
Netistä löytyy lista pöhköimmistä salaliittoteorioista. Siellä on mm. hypoteesi siitä, että ilkeämieliset vallat ovat vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Tämä västäräkkivainaan säteilymalli hakkaa senkin hölmöydessä. Hyvä pojat!
Hups, kirjoitusvirhe edellisessä. Piti olla Ilkeämieliset valaat, ei vallat. Anteeksi kaikki hörhöt. :)
Kuten trollimolli totesikin, niin ei selittäisi punasiirtymää. Vaikka maapallo pienenisi herneen kokoiseksi, olisi matka aurinkoon yhä 8 valominuuttia.
eikä olisi
Etkö tajua kutistumista. Atomissa ytimen ja elektroniverhon välissä on kymmeniä kilometrejä tilaa kutistua jos ydin olisi vaikka sentin halkaisijaltaan. Jos tämä atomi kutistuu vaikka millin vuodessa ja atomien välimatka säilyy, niin kyllä siinä punasia ym siirtymiä tulee ihan samalla tavalla kuin jossain kuvitellussa laajenemisessakin.
Tämä vaan on senverta vaikeaa ajatella, että tyhmille on ihan turha yrittää selittää.
Jos ydin olisi sentin halkaisijaltaan, niin elektroniverho olisi keskimäärin n. 230 m ... 1450 m etäisyydellä siitä - alkuaineesta riippuen. Missäs vaiheessa sitä kutistumista se säteily lähtee liikkeelle? Puoltatoista miljoonaa vuotta vanhempaa säteilyä ei sitten taida olla, vai turpoavatko atomit uudelleen jo kerran säteiltyään? :)