Tänne palstalle vaikka ei ihan perus tähitieteellinen ajatus.
Atomit ovat suurimmaksi osaksi tyhjää tilaa. Ihmisestä 99.9999% on tyhjää tilaa. En ole tätä päästäni keksinyt vaan viisaamman ihmisen kirjasta. Kaikessa elävässä tuon tyhjän tilan määrä on suunnilleen sama ja maapallokin on reikiä täynnä, näin ollen on varsin epätodennäköistä että pieni neutriino varsinaisesti törmäisi maapalloon mennessään siitä läpi.
Mitä jos näkömme olisi paljon paljon tarkempi, näkisimmekö kaikki reikäisinä? näkö olisi siis niin tarkka että näkisimme jokaisen yksittäisen atomin rakenteen, näkisimme jopa atomien protonit, neutronit ja elektronit, näkisimme että atomi on käytännössä pelkkää tyhjää tilaa. Visuaalinen ilotulitus olisi niin kovaa että sitä ei ihmispää kestäisi montaa hetkeä, mutta silti näkisimme että koko maapallo on vain yksi suuri reikäinen pallo, kuten kaikki muukin materia maailmankaikkeudessa.
Atomit ovat suurimmaksi osaksi tyhjää tilaa. Ihmisestä 99.9999% on tyhjää tilaa. En ole tätä päästäni keksinyt vaan viisaamman ihmisen kirjasta. Kaikessa elävässä tuon tyhjän tilan määrä on suunnilleen sama ja maapallokin on reikiä täynnä, näin ollen on varsin epätodennäköistä että pieni neutriino varsinaisesti törmäisi maapalloon mennessään siitä läpi.
Mitä jos näkömme olisi paljon paljon tarkempi, näkisimmekö kaikki reikäisinä? näkö olisi siis niin tarkka että näkisimme jokaisen yksittäisen atomin rakenteen, näkisimme jopa atomien protonit, neutronit ja elektronit, näkisimme että atomi on käytännössä pelkkää tyhjää tilaa. Visuaalinen ilotulitus olisi niin kovaa että sitä ei ihmispää kestäisi montaa hetkeä, mutta silti näkisimme että koko maapallo on vain yksi suuri reikäinen pallo, kuten kaikki muukin materia maailmankaikkeudessa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse asiassa voisimme nähdä alkeishiukkasetkin häiriöinä energiakentissä. Energia on fundamentaali.
Eli tarkoitatko että atomit ovat häiriötiloja energiassa ja sen takia ylipäätään mitään materiaa on olemassa?
nerokasta(!)
Kerran löin vasaralla peukalooni. Koski niin prrr... että melkein kirosin.
https://www.youtube.com/watch?v=yfuPLoX88fY
.
Ei atomit, vaan alkeishiukkaset, joista atomien osaset koostuvat. Eli lähinnä kvarkit ja elektronit. Ne voidaan kuvata kentän todennäköisyysaaltoina.
Taik sit ei.
ne alkeishiukkaset ovat pelkkää teoriaa. Oikeasti niitä ei ole olemassa. On vain tuhruja, joita ihmiselukka sanoo atomeiksi.
Todellisuudessa sähkömagneettisen säteilyn ihmiselle näkyvän osan aallonpituus asettaa rajan näkökyvyn resoluutiolle. Tämähän sananmukaisesti näkyy käytännössä siten, että valo yleensä heijastuu kiinteästä kappaleesta aivan heti rajapinnasta, joten syvemmälle ei valo yletä, eikä siten voi välittää informaatiota kappaleen sisäisestä rakenteesta.
SM-säteilyn taajuutta nostettaessa läpäisykyky kasvaa liikaakin, eli kappaletta ei voi röntgen- ja gammasäteillä hahmottaa muutoin kuin "valaisemalla" kappaletta ja tutkimalla kappaleen toiselta puolen eroavaisuuksia säteilyn läpäisyn ja absorption välillä. Heijastuminen on vähäistä.
Mitään todellisia värejä ei tällöin tietenkään havaittaisi: näkyvän valon spektrihän loppui jo sinisen valon taajuuteen.
"Todellisuudessa sähkömagneettisen säteilyn ihmiselle näkyvän osan aallonpituus asettaa rajan näkökyvyn resoluutiolle."
Ei se nyt noin mene. Verkkokalvolle tulee käytännössä rajaton määrä informaatiota (tietyltä aallonpituus väliltä). Aivot ovat muokkautuneet evoluution saatossa, että aistimme/koemme rajallisen tarpeellisen määrän informaatiota. Esim. haukka aistii paljon enemmän näön kautta kuin me, koska se on sen elinehto. Ihminen pärjää tällä resoluutiolla. Minkään elollisen aivot eivät voisi käsitellä kaikkea mitä olisi nähtävissä.
Resoluutiota ei rajaa eliön silmien tappi- tai sauvasolujen koko ja tiheys, vaan sähkömagneettisen säteilyn fysikaalinen rajoitus eli aallonpituus. Sille ei haukkakaan voi mitään.
älä ala inttää asioista joista et tajua hevonvitunpersettä(!)OK
Puhumme näköjään eri asiasta, et tunnu ymmärtävän mitä tarkoitan vaan vedät jutun tuohon allonpituuteen.
Kyllä Kolli on siinä oikeassa, että aallonpituus asettaa viimeisen rajan. Se tulee varsin selväksi, kun valomikroskoopin suurennusta pyritään lisäämään. Silmän erottelukyky toki tulee aikaisemmin vastaan.
Tuo rajaton määrä informaatiota on löysä heitto. Ei se määrä sentään rajaton ole, vaikka suuri onkin.